Pukeutumisen ja itsetunnon välinen korrelaatio

28.1.2020

Tuleeko sinulle mieleen jokin tapahtuma menneisyydestä ja muistat tarkalleen, miten olit silloin pukeutunut? Ja mikä fiilis siihen liittyi? Tai tuleeko mieleen tilanteita, jolloin koit, että olit pukeutunut sopimattomalla tavalla? Ja mikä vaikutus sillä oli itsetuntoon?

Minulla oli noin kuusivuotiaana pikkutyttönä itsetehty tummansininen kelsiturkki, joka oli ehkä kaunein vaate, jonka olin koskaan omistanut. Muistan kuin eilisen, kun kuljin se päälläni talvipakkasella serkkutyttöjen luokse ja sen tunteen, kuinka koin olevani ehkä maailmankaikkeuden upein ja näyttävin ilmestys. Ai että sitä fiilistä!

Olimme miespuolisen työkaverin kanssa eräässä pukukoodi -tapahtumassa, eikä hän ollut noteerannut kutsussa mainittua koodia laisinkaan. Hän tuli paikalle rennosti farkut ja college päällään, kun muilla oli hienosti tummat puvut. Normaalisti aktiivinen, sosiaalinen, sanavalmis, kantaaottava tyyppi meni täysin lukkoon, ja hävisi henkisesti olemasta, kun hänelle valkeni, mistä oli kyse. Väittäisin, että hän koki olonsa nöyryyttäväksi ja poti alemmuuskompleksia. Onko tuttu tunne?

Pukeutumiseen liittyvät muistot eivät ole pelkästään yksittäisten tapausten muistoja, vaan samoin kuin muutkin muistot, ne ovat muistoja tunteista ja merkityksistä. Tunsin olevani kuin pieni kuningatar siinä kelsiturkissani ja pystyväni mihin vain.

Pukeutumisen merkitystä ei mielletä niin tärkeäksi osaksi ihmisen hyvinvointia kuin mitä se todellisuudessa on. Meillä on varmasti kaikilla jonkinlainen muistijälki pukeutumisen ja itsetunnon välisestä yhteydestä. Aito kehu joko tutulta tai tuntemattomalta, saa mielen kirkastumaan ja itsetunnon kohoamaan, kun taas alemmuudentunne puolestaan valtaa koko kehon, kun koemme, että ulkoasu on ristiriidassa tilaisuuden tai vaikka persoonallisuutemme kanssa. Nöyryyttävät kokemukset voivat jättää arpia, joista parantuminen voi kestää pitkään.

Pukeutumisesta keskusteleminenkin mielletään helposti "tyttöjen höpöttelyksi" ja "turhanpäiväiseksi hömpäksi", varsinkin business -maailmassa. Vaikka sen merkitys itsetunnolle ja jopa identiteetille on yllättävän tärkeä, meistä jokaiselle.

Positiivinen ja rohkaiseva palaute ulkoasusta koetaan yllättävän merkitykselliseksi, oli vastaanottajan rooli tai status mikä tahansa. Se piristää, mutta myös nostaa itsetuntoa. Palaute on erityisen hyödyllinen ja jopa suotavaa sellaiselle henkilölle, jonka itsetunto ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla.

Ihminen on kokonaisvaltainen tapaus ja hyvä itsetunto on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ajattele, miten suuri palvelus pienen positiivisen palautteen antaminen vaikkapa kauniista kukkamekosta voi sen saajalle olla! Se vähintään piristää päivää, mutta voi parhaimmillaan olla alkusysäys hänen itsetuntonsa rakentamisprosessissa.

Ajattele, mikä kyky meillä on käytössämme! Eikö sitä kannattaisi käyttää..

Punainen Laskoshame Kukkaprintillä & Punainen Kukkapaita, Oasis Finland
Punainen väri mielletään Wikipedian mukaan kauneuteen ja naisellisuuteen sekä voimaan, rakkauteen, intohimoon ja jopa aggressioon. Punainen mekko päällä sinut huomataan - ja huomatuksi tulemiselle altistuminen vaatii rohkeutta ja itsevarmuutta.
Punainen Laskoshame Kukkaprintillä & Punainen Kukkapaita, Oasis Finland
Punainen Laskoshame Kukkaprintillä & Punainen Kukkapaita, Oasis Finland
Punainen Laskoshame Kukkaprintillä & Punainen Kukkapaita, Oasis Finland
Pia Business Woman
Punainen Kukkapaita: Oasis Finland (klik)
Punainen Kukkaprintti Laskoshame: Oasis Finland (klik)
Saappaat: ALDO
Musta tikkibomber: Bershka

PS. Seuraavassa asupostauksessa esittelen tämän samaisen paidan farkkujen kanssa eli pysyhän kuulolla :)

Seuraa blogiani:

TOP 3 topics ja omat mietteeni niistä eli Megxitistä Janitan kautta Pimiään

26.1.2020

Mukavaa sunnuntaita ystävät. Ajattelin näin viikonlopun kunniaksi ottaa käsittelyyn aiheita, joista on puhuttu viime aikoina paljon eri medioissa ja joista jokaisella tuntuu olevan mielipide, joko oma tai lainattu. En juurikaan avaa aiheiden taustoja sen enempää, koska oletan, että sinäkään et ole voinut välttyä aiheilta ja tiedät niistä yhtä paljon kuin minäkin.

Olisi kiva kuulla, mitä mieltä SINÄ olet näistä seuraavista aiheista!

1. Meghan & Harry eli tuttavallisemmin Megxit. Olen aina tykännyt seurata kuninkaallisia naisia, tai no, lähinnä heidän pukeutumistaan, koska ei heillä ole ollut juuri muuta substanssia annettavanaan. Kunnes tuli kesytön Meghan, joka suorastaan räjäytti kaikkien kuninkaallisista kiinnostuneiden tajunnan. Upea, valovoimainen, kaunis, muotitietoinen, energinen, täynnä intoa ja halua muuttaa ikivanhaa, pölyttynyttä britti-monarki -instituutiota ja tuoda se muutaman sadan vuoden takamatkalta 2000-luvulle.

Näin jälkeenpäin ajateltuna, se koko prinsessatarina oli tuhoontuomittu heti alusta lähtien. Meghan, joka oli kasvanut pienestä tytöstä lähtien ottamaan asioihin kantaa, ilmaisemaan ne isoillakin forumeilla ja oikeasti muuttamaan maailmaa, ei yksinkertaisesti mahtunut ikivanhaan instituuttiin, jossa naisen ainoa tehtävä on näyttää kauniilta, niiata oikeassa kohtaa, vilkuttaa alamaisilleen, kävellä Catherinen ja Williamin perässä, ja osoittaa näin, että toinen on arvokkaampi toista. Hän oli yksinkertaisesti totaalisen väärä valinta prinsessan rooliin. Hän oli liian hyvä ollakseen totta.

Ja koska hän totesi missionsa maailman muuttamisesta prinsessan roolissa mahdottomaksi, hän otti lopputilin ja lähti. Niin vanhaa instituuttia ei noin vaan muuteta, se Meghaninkin oli pakko tunnustaa. Eikä hän ollut valmis taipumaan ja laitostumaan osaksi suljettua kultahäkkiä. Elämä on liian lyhyt elettäväksi itselleen merkityksetöntä elämää.

Hienoa Meghan - arvostan hänen rohkeuttaan ja päätöstään pysyä omien arvovalintojensa takana! Vaikka jäänkin kaipaamaan sitä raikasta tuulahdusta, jonka hän meille uteliaille antoi..

^Harryn ja Meghanin viimeinen esiintyminen kuninkaallisina. Asu oli mielestäni yksi kauneimmista Meghanin asuista - niin samaistuttava, hillitty ja klassisen kaunis. Kuva lainattu täältä, klik.

2. Janita Lukkarinen. Niin kaunis sielu ja niin epäreilu kohtalo.. Ei 26-vuotiaan kuuluisi todellakaan olla saattohoitokodissa. Sen sijaan että hän surkuttelisi kohtaloaan, hän on antanut seuraajilleen ihan uskomattoman paljon ajateltavaa. Olla kiitollinen siitä, että herää uuteen päivään. Olla kiitollinen siitä, mitä on saanut kokea eikä siitä, miten paljon jää kokematta. Elämän tärkeät asiat konkretisoituvat liian monelle vasta kuolinvuoteella, ellei me aleta hiffata niitä tässä ja nyt. Ehkä hän on oikeasti maan päälle lähetetty enkeli (kuten hän itse itseään nimittää), jonka tehtävänä on herätellä meitä ajattelemaan oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Toivon hänelle paljon kauniita aamuja ja kivuttomia päiviä. Ja kun hänen tarinansa ja Insta Storynsä joku päivä loppuu (kuten meillä kaikilla), hänen tehtävänsä maan päällä on suoritettu ja hänen kaunis sielunsa jää elämään ikuista elämää jälkeenjääneiden keskuudessa <3 Pyrkikäämme samaan!

Ja mitä tulee hänen rahankeruukampanjaansa - Minä sanon Janita Sinulle, että käytä itse ne rahat juuri niihin asioihin, mitkä tuovat Sinulle itsellesi iloa ja valoa <3 Viis muitten mielipiteistä ja loputtomista ohjeista etusormenheristelyineen.

^Kaunis, sielukas Janita <3  Kuva lainattu täältä, klik.

3. Sisäministeriön kansliapäällikön nimitys -rumba. Nimitettiinkö sisäministeriön korkeimmaksi virkamieheksi eli kansliapäälliköksi varmasti pätevin henkilö, kun sisäministeri Ohisalo nimitti siihen Antti Pelttarin sijaan Kirsi Pimiän? Ja miten pätevyyttä yleisesti ottaen mitataan? Tämän asian ympärillä on mielestäni käyty hyvin hämmentävää keskustelua, joka muistuttaa enemmän tunkkaista 80-lukua kuin tätä päivää. Ikäänkuin virkavuodet tekisivät ihmisestä pätevimmän hoitamaan tätä tärkeää johtajan roolia. Miksi kokemusvuosien sijaan tai vähintään rinnalla ei ole puhuttu johtajan sosiaalisista valmiuksista, hänen kyvykkyydestään innostaa ja motivoida ihmisiä, kyvystään asettua toisen ihmisen rooliin, yhteistyötaidoistaan, kyvystä nähdä maailma uusin silmin, eli ominaisuuksista, joitten mielestäni pitäisi johtajia valitessa näytellä tänä päivänä tärkeämpää roolia kuin viivottimella mitattujen virkavuosien - kokemusta tietenkään aliarvioimatta.

Tuli vaan mieleen, että eihän meidän nykyhallitustakaan (jonka pitäisi olla vähintään yhtä merkittävässä roolissa meidän yhteiskunnassamme kuin ministeriön kansliapäällikön) ole valittu kokemusvuodet edellä. Ja nyt ne samat tahot, jotka ylistävät meidän modernia, tuoretta, raikasta hallitusta, peräänkuuluttavat ja vertailevat kokemusvuosia johtajan tärkeimpänä kriteerinä. Ristiriitaista, sanon minä!

Kuva lainattu täältä, klik.

Eipä tällä kertaa muuta. Säästetään mietteet vaikkapa Corona -viruksesta seuraavaan mielipide -tekstiin. Kivaa sunnuntaita!

Seuraa blogiani:

Mummomekko, nunnalook sekä pari #sherlock -oivallusta

16.1.2020

Olen totaalisen rakastunut midimittaisiin hameisiin ja mekkoihin. Nehän on olleet muodissa jo muutaman vuoden ja nyt sitten meikäläinenkin alkaa olla niille kypsä :D Eipä kestänyt kauaa hehe.

Olen aina ollut sitä mieltä, että midimittainen hame tai mekko ei sovi minulle, koska minun nilkat on niin kapeat ja omassa peilikuvassa se mitta jotenkin korostaa sitä liikaa. Kunnes tajusin, että pitkillä, mekon alle jäävillä saappailla sen keppinilkka -illuusion voi peittää (#sherlock - kuten tyttäreni sanoisi tässä kohtaa)

Kokonaisuus asettuu minusta oikein nätisti ja on harmoninen päästä varpaisiin.

Sitten toinen #sherlock -oivallus, ja se liittyy mitoituksiin. Miksi esimerkiksi tämä minun päälläni oleva Oasis -mekko on kirjainkokoa eikä numerokokoa, kuten tavallista. Eli tämä on S-kokoa eikä kokoa 36. Se johtuu kuulkaas siitä, että tässä mekossa on joustoa eli se on trikoomainen, toisin kuin numerokoon mekot, joitten materiaalissa ei ole joustoa ollenkaan. Onko tämä ollut sulle tuttua? Jos ei, niin nyt on. Jos on, niin tääkin olis muka tiennyt sen jo pitkään :D

Koska tämä kirjainkoon mekko on mitoitettu samoin kuin esimerkiksi neuleet, niin se puetaan päälle kuten neuleet konsanaan. Ei tässä ole mitään vetoketjua tai muuta vastaavaa - sieltä vaan helman kautta sisään ja kauluksen nappi kiinni.

Mun tytär sattui näkemään nämä kuvat, kun latasin niitä tähän postaukseen ja tällaisen keskustelun me hänen kanssaan kävimme: "Et sä voi äiti laittaa noin hirveitä kuvia nettiin - Sä näytät tuossa sun mummomekossa ihan nunnalta!" "Mitäs vikaa siinä on? Musta nunnat ja mummot näyttää ihan cooleilta!"

Näyttääks susta?

Midimittainen Mekko, Oasis Finland
Mekko: Oasis Finland (loppu varastosta)
Saappaat: Aldo
Midimittainen mekko, Business Woman
Midimittainen Mekko, Business Woman

Seuraa blogiani:

Tärkeää asiaa aurinkosuojasta polttavan kuuman auringon alle matkaaville

15.1.2020

Syksy oli säitten puolesta sen verran ällöttävää aikaa sateineen ja vaakasuorine myrskytuulineen, että mekin päätimme kohtuullisen ex-tempore lähteä lämpimämpien säitten perään Khao Lakiin Thaimaahan. Eurooppa ei joulun aikaan houkuttele, koska säät ei välttämättä ole siellä aina parhaita mahdollisia. Thaimaassa on takuuvarmasti lämmintä.

Tässä postauksessa jaan kanssanne muutaman kuvan meidän hotellialueelta ja ennenkaikkea haluan antaa muutaman aurinkosuojien täsmävinkin tuotteista, joita on jopa mukava levittää ja joita on aina helppo lisätä ilman käsien tahmaamista.

Lämpötilat pysytteli koko lomaviikon ajan aikalailla 28-30 asteen välillä ja öiseenkin aikaan taisi Suomen helleraja (25 astetta) ylittyä. Siellä ei ainakaan tarvinnut palella kuin välillä hotellihuoneessa, jossa jäähdytys oli toisinaan vähän liian kovalla. Ja sitäkin pystyi säätämään mielensä mukaan, heh.

Ainoa asia, mikä aiheuttaa kerta toisensa jälkeen meikäläiselle päänvaivaa polttavan auringon alle suuntautuviin lomamatkoihin liittyen, on riittävä aurinkosuoja, niin määrineen kuin suojakertoimineen. Itse kun en hae kuin korkeintaan ohutta hentoa rusketusta, Tekee oikein pahaa katsoa erityisesti nuoria tyttöjä, jotka palvoo aurinkoa "raakana" eli ilman hattua, aurinkolaseja, päivänvarjoa tai minkäänlaista fyysistä suojaa. Ja lopputuloksena on palaneita neniä, olkapäitä, rintakehää.. Ja aivan erityisen kipeää tekee katsoa pieniä lapsia, joitten silmänaluset on palamisen jäljiltä kirkkaanpunaiset. Jostain syystä lasten palaminen kohdistuu aina silmien seudulle. Se johtunee siitä, että he viettää paljon aikaa veden alla pienissä uimalaseissaan. Ja uimalasien reunoilta iho hiukan pullottaa ja altistuu palamiselle. Aurinkovoiteen teho kärsii veden alla, se on päivänselvää, lupasi valmistajat mitä hyvänsä.

Aurinkorasvan levittäminen on aina jotenkin epämiellyttävää, eikä se totta puhuttuna tunnu mukavalta iholla, oli se kuinka nopeaan imeytyvää sorttia tahansa. Vaikka juurikin tähän mukavaan tunteeseen on monikin valmistaja panostanut ja onhan ne parantuneet vuosi vuodelta, ei käy kiistäminen. Mutta joka tapauksessa, ei se ole maailman mukavinta hommaa loma-aikaan. Voi että kun sellainen kestopinnoitus olisi mahdollista ottaa ennen lomaa, niin todellakin ottaisin ja huolehtisin erityisesti juniorillekin sellaisen.

Meillä oli muutama 50 ja 30 suojakertoimilla varustettua pulloa mukana ja ne oletettavasti ja toivottavasti kuuluu jokaisen matkaajan peruskalustoon, kun matkustetaan niinkin erilaiseen ilmastoon kuin mitä Thaimaassa on. Ja niitten lisäksi esittelen muutaman tuotteen, joista voisi olla hyötyä sinullekin, jos matkaat lähiaikoina lämpimään.

1. Lasten aurinkovoide suihkeena 50+ suojakertoimella. Ehdoton tietysti lapsille, mutta myös herkästi palaville aikuisille myös. Tai meikäläisen tyyppiselle, joka todellakin varoo aurinkoa ja etsii epätoivoisesti suojaa. ACO:n alla kuvassa oleva tuote (Kids Active Sun Spray) sisältää suojat sekä UVA että UVB säteitä vastaan (kuten kaikkien suojien pitäisi tehdä!), se on myös erittäin vedenkestävä, ja lisäksi se on suihkutettavassa muodossa. Ihan pööfekt kaikille matkaajille!

2. Stick korkealla suojakertoimella kaikkein herkimpiin kohtiin ihossa eli suojaamaan silmänaluset, nenänpää, huulet, korvat jne. Meillä oli mukana ACO:n Sun Stick, joka on maailman yksinkertaisin tuote ja sopii koko perheelle. Tätä jatkuvasti vesipetojen silmänaluksille, niin ei varmasti pala!

3. Aurinkosuoja, joka toimii myös meikkivoiteena tai siis CC-voiteena kasvoilla. Aivan loistava apuväline, jota käytin myös viime kesänä ihan täällä koto -Suomessa meikkivoiteen sijaan. Thaimaassa oli mukana Eucerinin versio, jossa on suojakerroin 50 ja itselläni väri Medium toimii loistavasti. En voisi kuvitellakaan käyttäväni mitään muuta meikkivoidetta paahtavassa helteessä kuin tätä näin.

4. Ja lopuksi vielä suoja Roll-on -muodossa. Meillä oli mukana Nivean lapsille tarkoitettu 50+ suojakertoimen versio, jota levittelin itselleni niille herkille alueille, joihin en käyttänyt stikkiä. Itselläni palaa aina ensimmäisenä rinnus ja olkapäät ja tässä muodossa aurinkosuojaa on helppo levittää, kun ei tarvitse ollenkaan koskea käsin siihen rasvaan. Aivan loistava tämäkin!

Huom! Kaikki tuotteet on saatu alunperin PR-näytteinä ja sen jälkeen osa tuotteista on täydennetty omin varoin.

Ihan mahtavaa, kun aurinkosuojissa alkaa olla niin paljon erilaisia variaatioita, jotka tekee suojaamisesta vähemmän "ällöttävän" kokemuksen, eikä aina tosiaan tarvitse edes käsin koskea rasvoihin!
Aurinkotuote suosikit by Business Woman
Lomamood Business Woman
ACO Sunstic, Nivea Sun Roll-on / Business Woman
Hotel Mai Khao Lak, Business Woman
Perfect vacation view in Khao Lak by Business Woman
Hotel Mai Khao Lak, Business Woman

Seuraa blogiani:

Musta Pitsimekko ja Tallinnan kuulumisia viikonlopulta

13.1.2020

Tässä samalla kun kokkailen nälkää kiljuvalle juniorille avokadopastaa, ajattelin A) esitellä teille ihanan mustan pitsimekon sekä B) kertoa vähän Tallinnan kuulumisia, jossa piipahdettiin päiväseltään lauantaina. Minun systeri nimittäin asuu siellä - on asunut jo kohta puolentoista vuoden ajan.

Käväisimme tosiaan lauantaina Tallinkin Megastarilla päivän reissun Tallinnassa systeriä moikkaamassa. Hän on ostanut perheineen aivan mielettömän ihanan asunnon Vanhasta Kaupungista ja pitihän meidän sitä päästä ihmettelemään ja ihastelemaan. Instagramin Stories -puolella jo esittelinkin siitä valittuja paloja ja sain aika paljon ig-viestejä.  Kuten aikoinaan sain paljon viestejä, kun esittelin hänen aikaisemman asuntonsa. Systerillä kun on aina ollut sisustajan silmää aika paljon enemmän kuin meikäläisellä. Muistan jo nuorena tyttönä, kun hän saattoi vaihtaa vaikkapa verhoja useamman kerran viikossa ja stailaili asuntoaan yhtenään. Minä puolestani olen aina ollut sellainen, että kun joku tavara löytää paikkansa, se ei siitä hevillä heilahda.

Ai että meillä oli ihana päivä yhdessä! Käytiin syömässä ja kahvilla ja muuten ihan vaan hengailtiin heidän uudessa kodissaan. Hänen innostamanaan muuten tilasin lahtelaisesta Treenikaupasta 20 kg:n pumppisetin eli tämän näin, klik. Mistäköhän johtuu, että ne tuppaa oleen kaikista urheilukaupoista loppu näin tammikuussa? :D Treenikaupasta tosiaan löytyi ja vieläpä alennettuun hintaan, eli ei auta kuin odotella muutama päivä, että pääsee vähän "pumppaamaan". Huippua, että löysin kotimaisen verkkokaupan (johon en ollut aikaisemmin tutustunut) ja ostin sieltä mieluummin kuin isoista jättiurheiluliikkeistä. Sympatiat on todellakin kotimaisten verkkokauppojen puolella <3

Käytiin myös systerin kanssa hänen lähiruokakaupassaan eli Tallinnan keskustan Prismassa. Hinnat oli yllättävän korkeat, eikä juurikaan poikenneet Helsingin hinnoista. Paitsi Himalajan suola, joka maksoi alle 2 euroa kilon pussi! Ostin syksyllä sitä samaista suolaa pienen pussillisen (ehkä 400 gr) tästä lähi K-Marketista ja maksoin noin 6 euroa. Ostin Tallinnan Prismasta myös aivan sairaan hyvän limoncello -kakun eli sellaisen marenki-sitruuna -piirakan, joka todellakin vei kielen mennessään. Muutenkin Tallinnan ruokakauppojen kakkuvalikoimat on aivan toisella levelillä kuin meillä täällä Helsingissä. Käy ihmeessä katsastamassa, kunhan sinäkin käyt siellä.

Jokunen sana vielä mun päällä olevasta pitsimekosta (klik verkkokauppaan). Se on takuuvarmaa Oasista ja niin superihana päällä. Vyötäröllä on kuminauha ja malli on muuten kohtuullisen löysä. Hartioitten pitää istua just eikä melkein eli jos mekko on liian suuri, hartialinja ei asetu oikealle kohdalle. Minulla on päälläni koko S, joka on se meikäläisen normaalikoko. Mekon pituus on kohtuullisen lyhyttä eli sanoisin, että tämä mitta on just prikulleen hyvä, jos olet alle 167 cm. Vaikka Showroomilla tätä on mennyt myös nuorille pitkille naisille, jotka haluaa, että mitta on reilusti polven yläpuolelle. Ihan superkaunis mekko joka tapauksessa ja sopii hyvin vaikkapa työkäyttöön.

Eipä muuta tällä kertaa. Me aletaan nyt syödä sitä ainoaa ruokaa eli avokadopastaa, joka käy meidän perheessä jokaiselle. Vanhempi on kasvissyöjä ja nuorempi muuten vaan supernirso, joten tämä uppoaa meille kaikille <3

Mitkä on sun vakkarituliaiset Tallinnasta? Mitä sieltä kannattaa tuoda, jos nyt ei alkoholista puhuta?

Musta Pitsimekko, Business Woman
^Mekko ei ole likainen, vaan peili! Peilin pesuhetkellä sekoitin VIM-pesuaineen ja lasinpesuaineen keskenään ja tämmöinen oli lopputulos.. Eli lasit kannattaa pestä lasinpesuaineella eikä Vimillä :D
Oasis Finland, Musta Pitsimekko, Business Woman
Oasis Finland, Musta Pitsimekko, Business Woman
Oasis Finland, Musta Pitsimekko, Business Woman
Oasis Finland, Musta Pitsimekko, Business Woman
Oasis Finland, Musta Pitsimekko, Business Woman
Mekko: Musta Pitsimekko, Oasis Finland (klik) koko S
Sukkahousut: Wolford 40 denieriä
Kengät: Acne
Kello: Fitbit Versa 2

Seuraa blogiani:

Laskoshame kukkaprintillä

5.1.2020

Vielä jokunen vuosi sitten olisin voinut vannoa, etten koskaan ikinä tule käyttämään polven alle ulottuvaa laskoshametta. Niitähän käytti mun äiti joskus 70-80-luvulla ja se oli pitkään ehkä junteita, mitä ajatella saatoin.

Jostain syystä laskoshame-lookit ovat salakavalasti pujahtaneet alitajuntaan (kiitos varmaankin sosiaalisen median ja ehkä myös äidin 70-80 -lukujen asut) ja sieltä asukokeilujen kautta aivan lemppareiden rooliin. Ja nyt suorastaan himoitsen niitä!

Tämä kukkaprinttiversio on Oasiksen uutta mallistoa ja tykkään ihan mahdottomasti sen raikkaasta ja harmonisesta printistä. Yläosa on yksivärinen, jotta se ei vie huomiota hameelta ja muutenkin suosin yhden printin periaatetta asuissani. Eli jos alaosa on printtiä, täytyy asun muutoin olla yksiväristä settiä. Ja yläosan kanssa samoin eli jos yläosassa on kuviota, valitsen alaosaksi aina yksivärisen jutun. Ellei ne ole samaa printtiä, jolloin lopputulos muistuttaa ikäänkuin mekkoa.

Mutta siis, tykkään tästä asukokonaisuudesta todella paljon ja koen sen omakseni.

Tänään on ollut aivan ihastuttava sunnuntai, ainakin täällä Helsingissä. Muutama aste pakkasta ja täydellinen ulkoilusää. Minulla se tosin hujahti suursiivouspuuhissa.. Se vimma kun iskee, sitä ei kannata pidätellä (oli sää mikä hyvänsä), koska sellaista vimmaa ei niin kovin usein tule.. Tykkään yleensä siivota pienissä erissä eli joka päivä vähän jotain ja sellainen koko talon läpikäynti kerralla on aika harvinaista puuhaa. Ja hei ihanaa, kun energiatasokin on taas jossain määrin normaalitasolla! Se on ollut reissun jälkeen aivan hukassa - kai se on sitä jetlagia, en tiedä. Thaimaan loman jälkeen meni nimittäin monta päivää, että pääsin normaaliin vuorokausirytmiin, koska nuokuin suunnilleen päivät ja yöt meni valvoessa. Olin monta päivää jossain horrosmaisessa tilassa ja nyt tuntuu hyvältä, kun jaksaa taas vaikka mitä.

Mutta kuulkaas ystävät, tää lähtis nyt tästä muihin puuhiin ja toivottelee ihan parasta alkavaa arkea, koska arki rocks <3

Mitäs muuten tykkäät tästä asusta? Ja joko sinulta löytyy oma klassikko -laskoshame vaatekaapista?

Laskosame: Hanami Oriental Laskoshame (koko 36), Oasis Finland
Paita: Musta Venekaulus Paita (koko S), Oasis Finland
Saappaat: Aldo
Kello: Fitbit
Hanami Oriental Laskoshame, Oasis Finland
OI000071
Hanami Oriental Laskoshame by Oasis Finland, Business Woman
Laskosame: Hanami Oriental Laskoshame (koko 36), Oasis Finland
Paita: Musta Venekaulus Paita (koko S), Oasis Finland
Saappaat: Aldo
Kello: Fitbit

Seuraa blogiani:

Miten kuluttaa 11 tuntia 20 minuuttia lentokoneessa - nämä 6 tyhmää ja vähemmän tyhmää asiaa tein!

4.1.2020

Hyvää uutta vuotta ihanaiset ihmiset! Kuinka sinun joulu sujui ja missä otit vastaan uuden vuoden? Me olimme viettämässä pre-joulua Itä-Suomessa Ruokolahdella anoppilassa ja lähdimme sieltä aattoaamuna takaisin kotiin. Meillä nimittäin lähti lento kohden Thaimaan Krabia jouluaattona illalla ja meidän pikku Leo-pommi jäi mummolaan hoitoon.

Matka oli ihan mielettömän ihana ja tuli niin tarpeeseen, mutta tässä postauksessa ajattelin keskittyä vähemmän täällä blogimaailmassa käsiteltyyn aiheeseen, eli siihen, miten kuluttaa aikaansa pitkän paluulentomatkan aikana. Fokuksessa nimenomaan paluulento sen tähden, että siitä puuttuu se loman alkamiseen liittyvä adrenaliini ja odottamisen jännitys ja usein parhaat kirjatkin on jo koluttu loman aikana loppuun. Eli miten tappaa aikaa ja sietää uuvuttavaa tylsyyttä.

Minä en ole todellakaan se tyyppi, joka suunnittelee matkan aikaista tekemistä sen kummemmin ja sen tähden ajattelin kertoa näin jälkeenpäin mitä puuduttavan paluulennon aikana oikein tulikaan tehtyä. Olkoon ne ikäänkuin "järkevyysjärjestyksessä":

1. Katsoin lennon aikana kaksi elokuvaa: uusimman Leijonakuninkaan ja Bohemian Rhapsody´n, joka kertoo Queenin edesmenneestä laulajasta Freddie Mercurystä. 

En ole koskaan ollut mitenkään erityisen innostunut elokuvien katsoja, mutta näistä kumpainenkin pitivät todella pihdeissään. Erityisesti jälkimmäinen eli Bohemian Rhapsody meni lähes transsinomaisessa mielentilassa, vaikka en ole koskaan ollut myöskään Queen -fani. Elokuva oli todella koskettava ja niin todentuntuinen. Näitä katsellessa aikaa kului noin 3,5 tuntia kuin siivillä.





2. Katsoin myös kaksi TV-sarjaa: TLC-kanavalla tälläkin hetkellä pyörivän yhden jakson Cake Boss -ohjelmasta sekä sellaisen kuin Monster Croc Wrangler, joka kertoi jumalattoman suuresta jättiläiskrokotiilistä, joka haluttiin vaan mitata. Aika paljon enemmän saisi virrata vettä sateisen Helsingin viemäriverkostossa, jotta katsoisin näitä tämmöisiä sarjoja kotona TV:stä.. 

No, siinä vierähti noin 45 minuuttia yhteensä ilman suurempaa tunnelatausta. Aika kului kuitenkin aikalailla kivuttomasti ja se oli tärkeintä.



3. Pari ateriaakin tuli nautittua matkan aikana. Tai no, ei ne mitään gourmet aterioita olleet, mutta aikaa paloi niiden parissa ihan huomaamatta. Me olimme siis ostaneet sen ensimmäisen aterian etukäteen ja se oli näistä kahdesta ateriasta ehdottomasti parempi. Toinen ateria tarjottiin noin 2,5 tuntia ennen laskeutumista ja se oli ennemmikin eväslaatikko kuin varsinainen ateria. Niitten parissa hujahti yhteensä kaikkine vaiheineen ehkä noin pari tuntia. Kaikkein rasittavinta on odottaa sitä hetkeä, kun henkilökunta noutaa kaikki roskat veks sylistä. Todella puuduttavaa odottelua!



4. Pelattiin tyttären kanssa hänen pädillään sellaista peliä kuin Logos Quiz. Ollaan pelattu sitä ennenkin ja vain silloin, kun meillä on äärimmäisen tylsää. Eli lyhykäisyydessään idea on arvata globaaleiden yritysten logoja ja kun olet tiennyt riittävän monta, pääset seuraavalle tasolle. Me päästiin muistaakseni tasolle 19. Peli on tavallaan ihan kehittävä ja jossain määrin jopa yleissivistävä, mutta ei se niin hyvä ole, että pelaisin sitä vaikkapa kotona. Never.

Kyllä meillä ehkä tunti tai puolitoista kuitenkin vierähti sitä pelatessa. Ärsyttävintähän pelissä on se, että tiedät jonkun logon, mutta et vaan saa päähän, että mille hel...tin yritykselle se kuuluu. Argh.

5. Olen yksinkertaisten pelien ystävä - silloin harvoin kun pelaan yhtään mitään. Olin vuonna 1999 äitiyslomalla liian koukussa Tetris -peliin ja päätin, että siihen en enää palaa. Koukutuin, kun jäin töistä äitiyslomalle ja aika kävi tooodella pitkäksi. Synnytin pari viikkoa yli lasketun ajan, joten peli sopi siihen tylsyyden täyttämään aikaan paremmin kuin hyvin. Matkan aikana en kuitenkaan pelannut Tetristä, vaan Minesweeperiä eli miinanraivaajaa. Se peli on minun "aivot narikkaan" -hetkeni ja sitä tulee pelattua aina, kun en halua tehdä mitään. Noloa mutta totta. Tätä hakatessa vierähti tunti pari. Pelissä rasittavinta on pelin päättyessä kuvioon ponnahtavat Google mainokset, joista ei meinaa millään päästä pois! En ikinä katso niitä mainoksia eli mainostajien rahat menee kyllä kankkulan kaivoon, ainakin meikäläisen tapauksessa.

6. Viimeisimpänä, noloimpana ja turhuuksista turhimpana.. Mulle ei tarvitse antaa paljoakaan virikettä aivan arkipäiväisistä normaaleista asioista, niin meikäläinen alkaa suunnitella niitten ympärille jotain piilokamerajuttuja. Tästä alla olevasta kuvasta se ajatus sitten lähti juoksemaan. Ja sai aikaan aivan hysteerisiä naurunremahduksia, kun en pystynyt pitämään niitä pelkästään sisälläni. Puolustukseksi sanottakoon, että oli väsymykselläkin roolia.. (juttu jatkuu kuvan jälkeen)


Siis että jokaiseen penkkiin on liimattuna TUPAKOINTIKIELTO -tarra!!?? Siis onko tänä päivänä vielä joku jossain, joka ei tietäisi, että koneessa ei saa tupakoida? Eikö Tui-lentoyhtiöllä ole todellakaan tärkeämpää viestiä liimattavaksi tuohon kyseiseen paikkaan? No, minähän sain siitä sellaisen idean, että JOS meikäläinen olisi lentoemäntä, niin mitähän matkustajat sanoisi, jos kävisin monta kertaa lennon aikana muistuttelemassa, että tupakointi on kielletty ja että he ovat varmasti noteeranneet tämän tärkeän tarran siinä heidän silmiensä edessä. Herättelisin heitä vaan muistuttaakseni asiasta ja tietysti myös lapsille muistuttelisin, että tämä on tärkeä informaatio. Koputtelisin tuota kohtaa penkistä, sormea heristellen. Ja jokaiselle matkustajalle erikseen.

Minulla oli tosiaan omaa kivaa ja nauroin vedet silmissä, kun mietin ihmisten reaktioita. Näinkin saa ajan kulumaan..

Kyllähän pitkäkin lentomatka sujuu, ja tekemistä löytyy, kun ei ole oikein muutakaan vaihtoehtoa.

Onko Sinulla jotain vielä parempaa ideaa ajan tappamiseksi tilanteessa, jossa ei ole wifiä käytössä, kaikki mukana olleet lehdet on luettu jo menomatkan aikana ja päivän Hesarikin siinä alkavan kotimatkan hässäkässä yksinkertaisesti vaan unohtui ladata?

Seuraa blogiani:
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.