Kukkamekko ja muita kuulumisia

30.11.2020

Mukavaa maanantaita ystävät! Teitkö hyviä Black Friday -hankintoja? Minä shoppailin lähinnä meidän teinille hänen toivelistaltaan joitain huppareita, college -housuja ja -paitoja Bull&Bear -nettikaupasta. Itselleni ostin ihanan pienen nahkalaukun Pihka Collection -brändiltä ja puoliso osti Suunnon älykellon. Siinäpä oikeastaan meidän hankinnat. Laukku oli ehdottomasti heräteostos, jonka ostin kylläkin jo ennen viikonlopun hulinoita heidän IG-story -huutokaupastaan, mutta menköön sekin viikonlopun hulinoitten piikkiin. 


Huomasin myös, miten varsinkin isohkojen brändien mainoksiin oli tänä vuonna panostettu erityisen paljon monenmoista keinoälyyn perustuvaa teknologiaa. Jos kävit vaikkapa lisäämässä ostoskoriin jotain, alkoi paukkua sähköpostit, IG-storeihin he ilmestyivät kuin tyhjästä ja lopuksi vielä muutama tekstiviestikin yriti seireenin lailla kutsua jatkamaan ostoksia. En ole aikaisempina vuosina huomannut niin hurjaa takaa-ajoa, mutta toisaalta, tekniikkakin on vuotta vanhempaa ja edistyksellisempää. Siinä kehityksen kelkassa on pienten brändien vaikeaa pysyä ilman kohtuullisen mittavia mainosbudjetteja - näin voisin kuvitella.


Ihanaa joka tapauksessa, että ne hulinat on nyt tältä vuodelta historiaa, vaikka varmasti moni tekikin hyviä, järkeviä hankintoja ja sai säästettyä sievoisen summan. Ahdistaa lähinnä se järjetön hamstraus.. 


Viime viikolla julkaisin IG-Story -puolella joitain videoklippejä tämä kuvissa näkyvä mekko päälläni. Sain sen verran paljon kyselyitä siitä, että olin ihan mykistynyt. Ihan tavallinen trikoomekko, mutta minunkin mielestä niin mahdottoman nätti ja naisellinen. Lisäksi se on kivan pirtsakka ja sopii sen tähden tähän synkimpään vuodenaikaan. Se on muuten Oasiksen sisärbrändin eli Warehousen mallistosta - löytyy täältä.


Tein viikonlopun aikana myös pari uutta videota Juristi Auttaa Instagramiin ja Facebookiin. Mieletön luomisvimma tehdä monenlaista hyödyllistä sisältöä just sinne kanavaan. Tuntuu, että olen niin monta vuotta ollut hiljaa omasta ydinosaamisestani ja ihanaa, että saan nyt vihdoin toteuttaa vapaasti itseäni siinä, missä olen oikeasti hyvä. Substanssiosaaminen on ehdottomasti meikäläisen juttu ja fiiliskin on kuin uudelleensyntyneellä <3 Otan ilolla vastaan, jos haluat tulla seuraamaan ja jos elämänläheinen juridiikka kiinnostaa! Ja ilolla otan vastaan myös juttuvinkkejä niin Juristi Auttaa -sivuston blogiin kuin sosiaalisen median videoillekin. Jos mielessä pyörii jokin juridinen pähkinä, niin vinkkaa ihmeessä, mistä aiheesta haluaisit tietää enemmän.


Meillä sijoitusasunnon remppaprojektikin etenee niin, että se voi olla jo tällä viikolla valmis! Se on edennyt kohtuullisen nopeasti, eikä montaakaan yllätystä ole tarvinnut selvitellä matkan varrella. Projekti oli suunniteltu etukäteen kohtuullisen hyvin ja se on edennyt kuin juna. En voisi olla tyytyväisempi. Jos kiinnostaa, niin Instagramin Story -puolella päivitän projektin etenemistä aina kun saan uusia kuvia tai pääsen itse käymään paikanpäällä. Viimeisimmät storyt on viikonlopulta ja nekin videoklipit löytyvät Instagramista kohokohdista Remppaprojekti -nimellä.


Huomenna on jo hei Joulukuu - Aika kivaa <3 Nähdään taas! 


Kukkamekko Business Woman


Warehouse Kukkamekko Business Woman


Warehouse Kukkamekko, Business Woman

Kukkamekko: Warehouse, täältä

Saappaat: ALDO 

Älykello: Fitbit Versa 2 (saatu)

Seuraa blogiani:


Viimeaikoina -> mm. uudet kotisivut ja remppapäivitystä myös

26.11.2020

Mitäs tänne kuuluu? Aika rauhaton fiilis ollut viimeaikoina ja välillä tuntuu, että tekemistä on niin paljon, ettei tiedä, mihin tarttua. Silloin on ollut pakko kaivaa esiin oma To-Do -lista koneelta ja keskittyä niihin. Yksi asia kerrallaan - se on ollut hyvä motto. 


Tässä minun "työpöydälläni" on ollut pari kohtuullisen aikaavievää projektia, jotka ovat molemmat pitäneet meikäläistä niin pihdeissään, ettei aikaa ole herunut juurikaan muualle. Toinen on meidän #sijoitusasunto #remppaprojekti ja toinen uusien kotisivujen rakentaminen. Niistä kummastakin haluan kertoa väliaikatietoja, tässä nyt ja näin.


Sijoitusasunto Keittiö, Business Woman

^Keittiö alkuperäisessä kunnossaan. Ihanan retro, vai mitä <3 Harkitsimme ensin, että olisimme säilyttäneet kaapiston rungon, mutta kyllä se oli niin huonossa kunnossa, että uusimme keittiön kokonaisuudessaan jo tässä vaiheessa.


Olen jo aikaisemminkin kertonut, että meillä on muutama sijoitusasunto ja olemme remontoineet ne lähes poikkeuksetta joko heti ostamisen jälkeen tai jossain vaiheessa omistusaikaamme. Tälläkin hetkellä meillä on meneillään remppaprojekti tässä pääkaupunkiseudulla. Pinnat eli seinien, katon, vaatehuoneen maalaus, sekä lattiat alkaa olla valmiit ja nyt tehdään jo viimeistelyjuttuja kuten keittiökoneitten ja keittiötason asennusta, keittiökaappien välitilan fixausta ja kaappien vetimien paikalleenlaittoa. Kylppäriä emme uusi tässä vaiheessa kokonaisuudessaan, koska sitä tullaan remontoimaan taloyhtiön toimesta lähivuosina. 


Niin jännää nähdä kohta jo lopputulos!


Alla kuvassa näet muutaman päivän takaisen tilanteen eteisessä, kun peilikaapisto saatiin asennettua paikoilleen. Eteinen ja siitä jatkuva pitkä käytävä ovat tiloina kohtuullisen ahtaat ja pimeähköt, joten lattiasta kattoon ulottuva koko seinän mittainen peili antaa ihan hurjasti valoa ja tilan tuntua koko huoneistoon. Muutenkin sisääntulo on mielestäni yksi tärkeimmistä tiloista, kun se kuuluisa ensivaikutelma luodaan heti sisääntulovaiheessa. Siihen ollaan aina panostettu näissä meidän remppaprojekteissa.


Olen perustanut oman Instagramini (@businesswomanhelsinki) kohokohtiin "Remppaprojekti" -osion, josta voit nähdä kohtuullisen reaaliajassa, mitä huoneistossa remontin osalta tapahtuu. Itse en ole käytännön työssä mukana oikeastaan ollenkaan ja käyn siellä lähinnä aina, kun pitää tehdä loputtomalta tuntuvia valintoja, mistä asiasta milloinkin. 


Raksaprojekti Sijoitusasunto Eteinen


Käy tosiaan katsomassa Instagramista lisää näitä remppajuttuja! Lisään niitä ensin tarinoihin ja nostan ne sieltä kohokohtiin, eli pääset seuraamaan etenemistä myös 24 tunnin jälkeen.


Toinen iso ja aikaavievä projekti on ollut uusien Juristi Auttaa -kotisivujen pystyttäminen. Ja nyt ne ovat vihdoin valmiit (applodera applodera). Onneksi toimeksiantoja on ollut sen verran, että en ole ehtinyt juurikaan uppoutua kotisivujen raksaprojektiin, mutta hiljalleen ne on kehittyneet niin, että olen pystynyt ne avaamaan. Sisältö tosin muokkautuu tässä matkan varrella ja päivitän blogi-osioon uusia postauksia aina kun ehdin niitä kirjoitella. Tarkoitus olisi tuottaa kansantajuisia, mielenkiintoisia juttuja juridiikan eri osa-alueilta, eli jos Sinulla sattuu olemaan mielessä jokin aihe, josta haluaisit tietää enemmän, vinkkaa ihmeessä! 


Olen ollut niin mahdottoman tyytyväinen, kun olen itsenäisenä, riippumattomana juristina pystynyt auttamaan ihmisiä ja helpottamaan heidän elämäänsä monelta murheelta ja päänvaivalta <3 Ja vähän järkyttynytkin, kuinka monenlaista hiihtelijää mahtuu juridiikan parissa toimijoihin, lähinnä heihin, jotka eivät edes ole juristeja. Lainatakseni Veronmaksajien Keskusliiton verojuristin lausuntoa "Suomen perintö- ja testamenttilainsäädäntö on niin vaikeaa, ettei yksikään juristi sitä hallitse", niin miten joku ei-juristi edes uskaltaa toimia sillä sektorilla? Luulenpa, että hän ei edes tiedä, mitä kaikkea hän EI tiedä, ja sen sumuverhon takana on petollisen helppoa toimia. "Mitä enemmän tietää, sen paremmin tietää, kuinka vähän tietää." Palveluiden hinnat ovat useimmiten kuitenkin samat kuin oikeilla juristeilla eli lakimies -palveluita hankkiessaan kannattaa ehdottomasti ostaa ne oikealta lakimieheltä. 


Käy tosiaan kurkkaamassa upouudet wordpress -pohjaiset kotisivut. Sieltä(kin) löytyy linkit myös Facebookiin ja Instagramiin, jonne on tarkoitus alkaa tuottaa pieniä Juristi Auttaa -videoklippejä mielenkiintoisista, useimpia meistä koskettavista perhe- ja perintöoikeudellisista teemoista. 


Leo the Pomeranian

^Terkut myös meidän Leolta <3 Hänenkin touhuilujaan on enemmän tarjolla Instagramin puolella. Ja PS. Ei kannata yhtään kiinnittää huomiota minun jalassa oleviin, puolisolle kuuluviin "vähänkäytettyihin" reiskoihin.. Ei niistä sen enempää :)


Seuraa blogiani:

Huoneiston stailaus - mitä tapahtuu kulissien takana?

31.10.2020

 *Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä OP Koti Uusimaan kanssa


Sain todella mielenkiintoisen tilaisuuden tutustua OP Koti Uusimaan sisustussuunnittelijoiden Tiina Salmelaisen ja Saara Silferin työhön, kun pääsin heidän mukaansa stailaamaan erästä myyntiin tulevaa pientä huoneistoa. Huoneistolle tehtiin kuvausstailaus, eli se stailattiin pienillä sisustusmateriaaleilla ja -esineillä, mutta huoneiston omistajan huonekaluja hyödyntäen.


Hyppäsin tämän kohteen stailausprojektiin mukaan suunnilleen prosessin puolessa välissä. Ennen kuin olimme edes avanneet tuon pienehkön huoneiston ovet, olivat Tiina ja Saara tehneet aika hurjan määrän taustatöitä. He olivat konsultoineet sekä huoneiston välittäjää että omistajaa, jotta kaikkien intressit tulevat varmasti huomioiduksi. He olivat myös tutustuneet huoneistoon jo etukäteen kyetäkseen valitsemaan mukaan juuri kyseiseen kotiin parhaiten soveltuvat sisustustarvikkeet. Heidän tehtävänsä kun on tuoda esiin huoneiston parhaat puolet, ja auttaa näin omistajaa myymään se mahdollisimman pian ja parhaaseen hintaan. Sekä kiinnittämään tietysti potentiaalisten ostajaehdokkaiden huomio juuri tähän kohteeseen.


OP Koti Uusimaan stailauspalvelut, Tiina Salmelainen

^Sisustussuunnittelija Tiina Salmelainen ei juurikaan ehtinyt poseerata ja oli tiiviisti työn touhussa heti, kun astui huoneistoon.


Tiina ja Saara olivat myös ohjeistaneet huoneiston omistajaa siivoamaan sen mahdollisimman puhtaaksi sekä poistamaan kaiken ylimääräisen näkyviltä ennen kuvauskuntoon stailausta. Kuvissa ei saisi olla mitään turhaa, joka varastaisi huomion huoneistolta itseltään tai häiritsisi maksimaalista päivänvalon hyödyntämistä. Ohjeistuksesta huolimatta Tiina keräsi vielä mm. yllä kuvassa näkyvät koristelautaset pois seinältä, kuten muutakin kuvausta häiritsevää tarvikkeistoa.


OP Koti Uusimaan sisustussuunnittelija Saara Silfver

^Sisustussuunnittelija Saara Silferillä ei kestänyt kauaa stailata huoneistoa, koska kaikki oli suunniteltu huolellisesti jo etukäteen.


Ennen kuin olimme tosiaan edes avanneet huoneiston ovia, oli Saara käynyt jo heidän varastolla keräämässä tarvittavat stailausvälineet, joita hänellä olikin mukanaan noin neljän suuren Ikea -kassillisen verran. Kasseista löytyi mm. makuuhuoneen retkisänky, mattoja, tyynyjä, kynttilöitä, kynttilänjalkoja, torkkupeitteitä, taljoja, kukkia ja paljon muuta. Kaikki oli todella huolella valittuja ja niiden värimaailma sointui hyvin yhteen nimenomaan korostaen juuri tämän huoneiston kauneutta.


Työt alkoivat tehokkaasti heti, kun avasimme huoneiston ovet. Siinä huoneistoa fiilistellessä en rehellisesti edes huomannut, kun Saara oli jo stailannut makuuhuoneen aivan uuteen uskoon. Hän tiesi tismalleen, mitä pitää tehdä, koska aikaa ei ollut hukattavaksi ennen kuvaajan tuloa. Sekalaisia huonekaluja ja aisteja häiritseviä esineitä oli poissa ja tilalla kaunis harmoninen kokonaisuus.


OP Koti Uusimaa, stailattu makuuhuone


Kun kaikki tarpeellinen etukäteisvalmistelu oli tehty ja paikat stailattu niin pitkälle kuin mahdollista, liittyi valokuvaaja Heikki Korjula meidän seuraamme. Hän oli siinä vaiheessa jo kuvannut ulkokuvat sekä ilmakuvat omalla kopterikamerallaan. Hänen kuvatessaan, Saara ja Tiina siirtelivät vielä turhia tavaroita kuvausalueen tieltä ja huolehtivat, että kuvat näyttävät hyviltä myös stailauksen näkökulmasta. Se olikin mielenkiintoinen palapeli. Keittiön ja käytävän välissä kapeaa seinää vasten nojannut mäntykaappi oli suurin siirreltävä esine ja sitä me siirtelimme paikasta toiseen kuin tetriksen palasia konsanaan. Se oli yksinkertaisesti liian iso siihen tilaan ja olisi rikkonut kuvien harmonista tunnelmaa.


^Valokuvaaja Heikki Korjulalla oli homma hanskassa ja kokemus huoneistojen kuvaamisesta oli suorastaan käsinkosketeltavaa.


OP Koti Uusimaa, huoneiston stailaus

^Keittiön pöydälle levitettiin kaunis pöytäliina, ja kauniit lasiesineet aseteltiin huolella. Stailauksessa käytettiin metsänvihreää väriä pieninä harkittuina annoksina, josta muuten otin itsekin koppia omaan sisustukseen.


Kun huoneisto oli valokuvattu perinteisellä kameralla, se kuvattiin lopuksi myös 3D Matterport -laitteella. Se mahdollistaa virtuaalikäynnin tässä huoneistossa ihan sieltä omalta kotisohvalta, mikä on loistava lisä etenkin näin korona-aikaan. Perinteisillä sunnuntainäytöillä ei siis tarvitse pelätä ruuhkaa, koska huoneistoihin pääsee tutustumaan niin todentuntuisesti etänäkin. 


OP Koti Uusimaan stailauspalvelut toteuttaa aina ammattilainen.


Kun kuvaukset oli ohi, me lähdimme Tiinan kanssa palauttamaan huoneiston avaimet takaisin OP Koti Uusimaan toimistolle. Saara puolestaan jäi "purkamaan" stailausta ja keräämään heille kuuluvat tavarat takaisin niihin neljään Ikean jättikassiin. Sekä tietysti palauttamaan asunnon tavarat niille kuuluville paikoilleen.


Nyt vaan jännityksellä odottelemme, miltä kuvat lopulta näyttivät OP Koti Uusimaan sivuilla, ja ennenkaikkea, kuka saa tästä ihanasta pienestä asunnosta itselleen uuden kodin.


Loppuun todettakoon vielä, että kyllä ammattilainen on aina ammattilainen! Tämäkin asunto muuntui  hyvin tavallisesta, yksin elävän vanhuksen kodista kuin tuoreimmasta sisustuslehdestä leikatuksi. 


Ainakaan minä en kykenisi vastaavaan.


PS. Kurkkaahan Instagramin Stories -puolelta videoklippejä meidän touhukkaasta päivästä :) Siirrän ne 24 tunnin jälkeen kohokohtiin (OP Koti Uusimaa), josta voit käydä katsomassa ne myöhemminkin.


Seuraa blogiani:

Instagramin Sisustushaaste

25.10.2020

Instagramin Stories -puolella on pyörinyt viime aikoina kiva sisustushaaste ja minäkin sain sen Marjukalta. Kiitos mun ihanalle kamulle siitä <3


Instagramissa pyörivissä haasteissa ja aivan erityisesti Stories -puolella, on vaan se hankaluus, että ne ovat usein yhdellä sivulla ja sisältävät paljon tekstiä. Sekin usein vaaleahkolla minipienellä fontilla ja vieläpä vaaleaa pohjaa vasten. En useinkaan saa niistä mitään selvää ja annan niiden vaan mennä ohi. Jos ystävät ihmettelette, miksi niin harvoin vastaan yhteenkään haasteeseen, se johtuu tästä syystä. 


Tämä kyseinen haaste oli kuitenkin sen verran mielenkiintoinen, että halusin toteuttaa sen täällä blogin puolella, toivottavasti tykkäätte! 


Ihan alkuun täytyy todeta, että viihdyn kotona erittäin hyvin ja pidän kotimme sisustuksesta todella paljon. En kuitenkaan ole mikään himosisustaja, joka vaihtaisi kodin sisustusta trendiväreihin tai muihin trendijuttuihin aina sesongin vaihtuessa. Teen harvoin mitään hankintoja ja jos teen, ne tulevat tarpeeseen. Lomamatkoiltakaan en osta mitään sisustustuliaisia, koska ne harvoin näyttävät kotona niin kauniilta kuin siellä matkakohteessa.


Mutta nyt kysymysten pariin.


Suosikkikalusteeni kotona


Boconcept pöytä, Eames DSW tuolit ja Artekin jakkarat
 
Kyllä minun suosikkikalusteet löytyvät keittiöstä ja ruokapöydän ympäriltä. Teen töitä tämän BoConceptin pöydän äärellä ja istun housut puhki Eamesin DSW -tuolilla. Olohuoneessa tulee vietettyä hyvin vähän aikaa ja saattaa mennä päiviä tai viikkoja, etten istu lainkaan olkkarin sohvalla. Koska vietän niin paljon aikaani keittiössä ja pidän ympäristöä siellä viehättävänä ja rauhallisena, niin nimeän keittiön pöydän ympäristöineen suosikikseni.

Vanhin kotoani löytyvä sisustusesine


Artek Jakkara

Piti oikein miettimällä miettiä, mikä se voisi olla. Vanhan Itä-Saksan puolelta Dresdenistä kirpparilta ostettu olkkarin pöytä lienee vanhin, enkä edes tiedä sen tarkkaa ikää, mutta vanhin meillä ollut sisustusesine tai huonekalu on kuvissa näkyvät Artekin jakkarat. Ne ovat vähintään 1980 -luvulta, elleivät jopa vanhemmat. En muista aikaa, että meillä ei olisi ollut niitä jo lapsuudenkodissa, josta nämä kyseiset kappaleet ovat peräisin. 

Meillä on ollut kotona aina Artekin kalusteita ja esimerkiksi omassa huoneessani lapsuudenkodissa oli sekä koulupöytä että sänky Artekia. Ne ovat edelleenkin hyvässä kunnossa ja näyttävät aina vaan niin kauniilta.

Artekin jakkarat ovat meillä ihan jokapäiväisessä käytössä, milloin missäkin roolissa. Ne paikkaavat puuttuvia tuoleja aina, kun lisätuoleille on tarvetta ja toimivat apujalkoina, kun pitää kurkotella korkeammalle. 

En luovu niistä koskaan!

Viimeisin sisustushankintani

Interface sohva


Meidän viimeisin sisustushankinta on muutama viikko sitten meille saapunut Interface´n sohva, jonka ostimme Vepsäläiseltä. Vanha kului puhki.

Sisustushankinta joka kadutti


Katuminen on ehkä liian voimakas sana, mutta jos jokin täytyy nimetä, niin ehkä se on meidän vanhemmalle tyttärelle aikoinaan ostettu moottorisänky. Se oli olevinaan hyvä idea silloin, mutta sitä moottoria on käytetty ehkä kerran koko 12-vuotisen elinkaarensa aikana. Se siirtyi tyttären kotoamuuton yhteydessä meidän juniorille, joka ei ole myöskään nähnyt tarvetta moottorin käytölle. Hukkaominaisuus!


Väri, joka inspiroi tällä hetkellä


Ei varsinaisesti mikään yksittäinen väri, vaan paremminkin beigen, valkoisen, harmaan ja niiden sekoitusten kaunis harmoninen liitto jaksaa aina ihastuttaa ja inspiroida.


Sisustushaaveeni


Kaunis, iso, näyttävä, väreiltään sopiva taulu meidän olohuoneeseen - siitä jaksan haaveilla.


Artek Jakkarat

Seuraa blogiani:

Neulehame ja okra neule

21.10.2020

Se tunne, kun olet viimeinkin laittautunut noin parin viikon tauon jälkeen, otat kiireellä kuvat oikein kunnon kameralla (eikä kännykällä, kuten liian usein..), purat ne kameralta Dropboxiin, viilaat niitä vähän Lightroomissa, lataat ne Flickriin ja sitten tänne blogiin JA huomaat siinä vaiheessa, että sohvan suojukset on kuvissa niinkuin osittain revittyinä. Ja varastavat kaiken huomion, ainakin omani.. Argh.


Ihan pikkuisen ärsyttävää! Mutta siltä varalta, että saat niistä suojuksista katseesi irti (koska oli tosiaan tarkoitus kuvata asukuvat pitkästä aikaa, eikä suinkaan sohvan osittain revittyjä suojuksia), niin haluaisin kertoa muutamalla sanalla päivän neuleasusta.


Neulehameet on tulleet oikein rytinällä takaisin, sikäli mikäli ovat koskaan pois lähteneet. Niitä on ollut tasaisin väliajoin saatavilla syksyisin ainakin 1980 -luvulta lähtien, varmaan jo paljon pidempäänkin. Itse muistan neulehameet jo tosiaan kultaiselta 80-luvulta. Samoin okran väriset neuleet, nekin palaa joka syksy.. Ihana, armollinen väri, joka pukee meitä suomalaisia.


Ihastuin neulehameisiin niin, että hankin niitä itselleni tämän beigen lisäksi myös harmaana ja mustana. Kaikki niin perusvärejä, ja uskon että näillä pärjätään pitkään ja monenlaiset tilanteet handlaten.


Näitä neulehameita on vielä joitakin kappaleita jäljellä Oasiksen varastossa, eli jos oma koko vielä löytyy, niin suosittelen lämpimästi ennenkuin loppuvat kokonaan. Itselläni on koko S ja se on minun normaalikokoni. Ihana, vahva materiaali, joka tuntuu pitävän hyvin kuosinsa.


Tähän loppuun haluan vielä kiittää niistä lukuisista viesteistä, joita sain teiltä edelliseen testamentti -postaukseen liittyen <3 Se taisi kolahtaa aiheena aika moneen, koska niin moni on sitä suunnitellut ja pohtinut, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi toimia. Niin tuttu tunne! 


Eipä oikeastaan muuta tällä erää. Katselkaa te kuvien sohvan repaleisia reunuksia tai minun ihanaa asua. Tai vaikka molempia - me nähdään taas <3

Oasis Neulehame ja Oasis Okra Neule

Beige Neulehame - Oasis (löytyy täältä, klik)

(Sama hame Harmaana löytyy täältä, klik ja Mustana täältä, klik)

Okra Neule - Oasis (löytyy täältä, klik)

Mustat saappaat - Aldo

Oasis Neulehame ja Oasis Okra Neule
Oasis Neulehame ja Oasis Okra Neule
Oasis Neulehame ja Oasis Okra Neule
Seuraa blogiani:

Miksi olen tehnyt testamentin? Sekä päivän asu

14.10.2020

Olen työni tähden hyvinkin paljon tekemisissä kuoleman kanssa. Teen perukirjoja, pidän perunkirjotustilaisuuksia, jaan perintöjä perillisten kesken ja niihin kaikkiin liittyviä monenlaisia muita juttuja. Olen tekemisissä perillisten kanssa useimmiten aika pitkän aikaa, useista viikoista usein jopa kuukausien ajan. Tulen aikalailla tutuksi heidän kanssaan, jaan heidän surunsa ja tuskailemme yhdessä perinnönjakoon liittyviä haasteita. Mietin paljon mielessäni myös niitä kuolleita ihmisiä, joita nämä asiat koskettavat.


Jos niitten perusteella pitäisi tiivistää jonkinlainen ohje muille, niin sanoisin, että aika monenlaiselta ikävältä yllätykseltä olisi vältytty, jos ihmiset olisivat tehneet testamentin ennenkuin menivät hittosoikoon kuolemaan. Ja vieläpä sellaisen testamentin, joka jättäisi mahdollisimman vähän sijaa tulkinnoille.


Sen tähden ajattelin avata teille, miksi esimerkiksi minun on järkevää tehdä testamentti ja millainen se on sisällöltään noin niinkuin pääpiirteissään. Testamentin tekemiselle ja olemassaololle on meidän tapauksessamme muutama elintärkeä syy, vaikka olemmekin puolisoni kanssa keränneet omaisuutta yhteisesti avioliittomme alkumetreiltä saakka.


Olen siis ollut naimisissa reilut 22 vuotta ja meillä on kaksi tytärtä. Vanhempi tytär on itse asiassa juuri tarkalleen tänään 21 vuotta ja hän on muuttanut jo pois kotoa, opiskelemaan Ouluun. Nuorempi tytär täytti elokuussa 15 vuotta ja asuu tietysti vielä meidän kanssamme. Vanhempikaan tytär ei ole vielä pariutunut, nuoremmasta puhumattakaan. 


Nämä taustatietoina mainittakoon. 


Kun me olemme tehneet aikoinaan testamentin, olemme tehneet sen noin viideksi vuodeksi kerrallaan. Tarkastelemme sitä aina uudelleen muutaman vuoden välein ja teemme tarvittavat muutokset, jos päivitykselle on tarvetta. Toistaiseksi ei ole ollut.


Ihan ensimmäiseksi olemme tehneet testamentin, jotta voimme sulkea tyttöjen tulevien aviopuolisoiden avio-oikeuden pois meiltä perintönä heille siirtyvään omaisuuteen. Näin ollen, kun olemme tehneet testamentin jo tässä vaiheessa tyttöjen elämää, tuo avio-oikeuden poissulkeminen ei kohdistu vielä keneenkään ihmiseen nimeltä, edes ideologisessa mielessä. Mehän emme voi velvoittaa tyttöjä tekemään tulevaisuudessa avioehtosopimusta, mutta testamentin avulla pystymme määräämään meiltä perintönä siirtyvästä omaisuudesta niin, että heidän tulevat aviopuolisonsa jäävät sen ulkopuolelle, jos vaikka eroaisivat tai kuolevat. 


Meidän keskinäisessä testamentissamme on myös mainittu, että meistä jälkeenjäänyt saa hallintaoikeuden kaikkeen ensiksi kuolleen omaisuuteen, eli ei siis omistusoikeutta. Se tarkoittaa, että omistusoikeus siirtyy meidän tytöille, jotka joutuvat valitettavasti maksamaan siitä myös perintöverot. Mutta koska heille siirtyvää omaisuutta rasittaa meistä leskeksi jääneen hallintaoikeus, pienentää se heidän perintöveroaan sitä enemmän, mitä nuorempana jälkeenjäänyt on jäänyt leskeksi. Perintökaaressa on säännelty ohjeet, joiden mukaan hallintaoikeus ikäänkuin hinnoitellaan. 


Jos meistä jälkeenjäänyt saisi omistusoikeuden ensiksi kuolleen omaisuuteen, joutuisi hän maksamaan perintöverot ja kun omaisuus siirtyy leskenkin kuoleman jälkeen tytöille, joutuisivat he maksamaan verot uudelleen samasta omaisuudesta. Eli siis. Jotta perintöveroa ei tarvitse maksaa tuplana, olemme päätyneet vain hallintaoikeuden siirtämiseksi jälkeenjääneelle. 


Koska tytöillä ei ole vielä omaisuutta tai tuloja perintöverojen maksamiseen, olemme tämänkin ottaneet testamentissamme huomioon.  On oikeasti aika kamalaa saada perintönä omaisuutta, joka voi olla vaikeasti rahaksi muutettavissa ja maksaa siitä perintöverot, erityisesti tilanteessa, jossa ei vaan yksinkertaisesti ole rahaa. Minulla on työn kautta valitettavasti kokemusta sellaisistakin surullisista tilanteista, joissa perintö aiheuttaa saajalleen vain ongelmia ja kohtuutonta rahanmenoa. Sellaista tilannetta emme halua tyttärillemme.


Tällä hetkellä tilanne on tämä, mutta kunhan tytöt kasvavat ja aikuistuvat, voi tilanne muuttua moneltakin osin. Sen tähden tarkastelemme tilannetta muutaman vuoden kuluttua uudelleen vastaamaan sen hetkistä tilannetta.


Kannustan joka tapauksessa jokaista teistä, tämän oman esimerkkini valossa, miettimään omaa tilannettanne kuoleman näkökulmasta.  


Lopuksi vielä kolme faktaa asiaan liittyen:


1. On hassua käyttää ilmaisua "jos minä joskus kuolen" kun valitettava fakta on, että jokainen meistä tulee kuolemaan. Käytä mieluummin ilmaisua "kun minä kuolen", niin ymmärrät ehkä miettiä asiaa hieman toisin. 

2. Olemme ainoa nisäkäslaji täällä maapallolla, joka tiedostaa oman kuolevaisuutensa. Miksi me emme siis ottaisi sitä huomioon elinaikanamme. 

3. Testamentin tekeminen ei lyhennä meistä kenenkään elinikää, vaan on vastuullisen ja omasta omaisuudestaan huolehtivan ihmisen merkki. 


Teen tosiaan työkseni mm. testamentteja eli jos tarvitset apua, olen tietysti käytettävissäsi. Henkilökohtaisia yhteystietoja sisältäviä kommentteja en luonnollisesti julkaise eli voit huoletta jättää minulle kommentin, niin ollaan yhteydessä.


Näistä kuolemansävytteisistä jutusteluista voitaisiin siirtyä vähän kevyempään aiheeseen eli minun kuvissa näkyvään asuun. Julkaisin siitä kuvan myös Instagramissa, jossa kerroin lähinnä tarinaa jaloissa pilkottavista Guccin sukista. Jos haluat tietää sen, käy lukemassa se täältä, klik.


Karvaliivin olen puolestaan ostanut maahantuojalta suoraan, eikä siinä ole minkäänlaista tuotelappusta tai kokomerkintää sisäpuolella. Se lienee ollut heilläkin vain esittelykappale ennen varsinaista tuotelinjastoon päätymistä. Tiedän ainoastaan, että se on italialainen ja käyttökokemuksen perusteella tiedän myös, että se on laadukas ja hyvin tehty. Ja minusta myös aika kivan näköinen. Tässä on myös hyvänkokoinen huppu, joka on aina hyvä juttu.


Eipä oikeastaan muuta tällä kertaa. Maskit vaan naamalle kulkemisen hetkellä, niin kannetaan oma kortemme kekoon yhteiskunnan normalisoimiseksi :) 

My italian Fake Fur Vest, BusinesswomanMy Italian Fake Fur Vest, Business WomanMy Fake Fur Vest, Businesswoman

Seuraa blogiani:

Uusi arki on astunut taloon ja kuvasaldoa viime viikoilta

4.10.2020

Meikäläisen elämä on pyörähtänyt päälaelleen tässä kesän jälkeen ja syksyn aikana. Kuten olen jo aikaisemmassa postauksessa kertonut, järjesteltiin päämielen liiketoiminta UK:ssa koronan myötä uudelleen, kun he 15.4 päätyivät sikäläiseen administration -tilaan. Kansainväliset toiminnot tiputettiin kyydistä pois ja minäkin olin hetken aikaa, että mitäs nyt sitten keksittäisiin.


No, todellisuudessa en hirvittävän pitkään jäänyt miettimään, vaan päätin jo kohtuullisen varhaisessa vaiheessa prosessia, että taidan palata juurilleni - tekemään sitä, mitä parhaiten osaan eli auttamaan ihmisiä heidän juridisten pulmiensa kanssa. Ja tekemään sitä yrittäjän roolissa.

Olen siis pitkän linjan juristi, valmistunut jo vuonna 1995 ja siitä parin vuoden kuluttua tuomioistuintyöskentelyn jälkeen sain varatuomarin arvonimen. Ja nyt ensimmäistä kertaa elämässäni harjoitan tätä ammattia oman yritykseni lukuun. 

Ajattelin, että aloittelen kaikessa rauhassa ja teen sekä vanhaa että uutta hiljalleen yhtäaikaa. Ja kunhan saan vanhan toiminnan jotenkin järkevästi lopetettua, pääsen täyspäiväisesti aloittelemaan juristin työtäni. Mutta eipä se mennytkään niin. Yhtäkkiä huomasin, että työpöytä on täynnä toimeksiantoja, jopa niin, että en pysty ottamaan vähään aikaan uusia, saadakseni tilaa työpöydälle ja vähän väljyyttä almanakkaan. Muutama viikko on siis paiskittu täyspäiväisesti töitä erilaisten toimeksiantojen parissa ja siinä meni aikataulut ihan uusiksi.. Perunkirjoituksia, perinnönjakoja, kuolinpesien pesänselvityksiä, testamentteja, osituksia, yrityksen toimeksiantosopimuksia, salassapitosopimuksia, kilpailukietosopimuksia ja ties mitä - Niistä on päivät täyttyneet!

Alku on ollut ihan huikeaa aikaa ja olen niin intoa täynnä, etten malttaisi sulkea tietokonetta tai oppikirjaa edes iltamyöhään. Tiedonjano on aivan valtava ja sehän on juristin työssä aika tärkeä ominaisuus. Ihan jatkuvasti täytyy päivittää omaa tietämystään sekä oikeuskirjallisuutta että pykäliä pänttäämällä. Ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä kahlaan tiedonjanoissani jatkuvasti. 

En ole ehtinyt edes kotisivuja miettimään, mutta nyt ne on vihdoin työn alla. Kunhan ne on valmiit, esittelen ne linkin muodossa teillekin. 

Että tämmöistä täällä :) Arki on tosiaan pyörähtänyt sen verran päälaelleen, etten ole juurikaan muuta ehtinyt kuin kiitollisena ihmetellä tilannetta. Joka aamu nousen uuteen ihmeelliseen päivään ja teen asioita, joista saan ihan valtavasti energiaa! Toivottavasti sellainen tunne jatkuisi aina vaan, eikä tämä "kuherruskuukausi" loppuisi koskaan <3 

Olen minä sentään jotain muutakin tehnyt tässä muutaman viikon aikana ja niistä ajattelin kertoa teille alla olevien kuvien muodossa. 

Ihanaa sunnuntaita ja uutta syysviikkoa - Nähdään ja kuullaan taas <3

Mia Malmi ja minä korealaisen COSRX -kosmetiikkasarjan lanseeraustilaisuudessa
^ PR-tapahtumia on ollut jonkin verran, vaikka korona on tietysti vaikuttanut niihinkin. Aika monta olen valitettavasti joutunut sivuuttamaan, mutta pääsin kuin pääsinkin lähtemään Mystylehelsinki -blogin Mian kanssa korealaiseen kosmetiikkabrändin COSRX -brändin lanseeraukseen Hotel St Georgeen. Ihania tuotteita btw!!
Mia Malmi, Sohvi Nyman ja minä Olet Ihana -kirjan julkkareilla
^ Parit kirjanjulkkarit on myös koettu, kun ystävistä sekä Sohvi Nyman (keskellä) että Mia Malmi (vasemmalla) julkaisivat kirjat melkein peräkanaa! Sohvi on nainen Olet Ihana -brändin takana ja julkaisi kuvassa näkyvän uuden teoksen oman sloganinsa tiimoilta. Sohvin kirjan julkkareita vietettiin Fredrikinkatu 32:ssa Room 32 -nimisessä myymälässä, joka on aikamoinen keidas keskellä Fredaa.
Leo Frangipani -kahvilassa Kalasatamassa
^Tämä kuva oli vaan pakko laittaa tähän postaukseen, koska minusta se on vaan niin vastustamattoman suloinen <3 Meidän Leohan ei yleensä pääse mihinkään kahvilaan mukaan, koska on tuommoinen karvaturri, mutta Kalasataman uuteen Frangipani -kahvilaan hänkin on tervetullut! Siellä ollaan käyty muutaman kerran hänen kanssaan herkuttelemassa ihania leivonnaisia ja leipiä.
Mia Malmin Leijonatarinoita -kirjan julkkareilla
^Mian Leijonatarinoita -kirjan julkkareita puolestaan juhlittiin Iso-Robertinkadulla PR-toimisto Spaltin tiloissa. Mian uusi kirja on mielestäni todella tärkeän asian äärellä, kun ääneen pääsevät jonkin erityisominaisuuden, kuten lukihäiriön, adhd:n, ja muiden neurologisten vaivojen kanssa kamppailleet ihmiset, jotka ovat kääntäneet oman erityislaatuisuutensa voimavarakseen ja supervoimakseen. Vertaistukea ja kannustusta on luvassa koko kirjan verran niin vanhemmille kuin heidän lapsilleen <3
Mia Malmin Leijonatarinoita -kirjan julkkareilla
^Mian Leijonatarinoita -kirjan julkkareista saatiin näin ihanat lahjakassit!
Vantaan Fashion Center jälleen marraskuussa 2020
^ Olin pari viikkoa sitten Vantaan Fashion Centerissä ystävämyyntitapahtumassa, jossa ollaan oltu Oasiksen kanssa itse asiassa jo varmaankin kahden vuoden ajan. Se on huikea tapahtuma, jossa eri brändien maahantuojat myyvät varastojaan pois hyvään hintaan. Jos korona suo, olemme mukana myös marraskuun tapahtumassa (14.11 - 15.11) eli pistäkäähän kalentereihin ylös! Silloin on todennäköisesti viimeiset hetket tehdä vielä Oasis -hankintoja :) 
Yves Rocher Heleyttävä meikkivoide sävy: Beige 200
^ Paras meikkivoide pitkään aikaan <3 Nimittäin Yves Rocher lanseerasi upouuden kasvipohjaisen meikkivoiteen, joka sopii ainakin minun iholle täydellisesti <3 Minun sävy on Beige 200, joka oli myös muuten Mialle täydellinen sävy. Ja nyt tärkeä vinkki meikkivoiteen levitykseen Ladyt: Kuten tiedätte, meikkivoidetta levitetään aivan pieni tippa koko kasvoille ja kerroksen täytyy olla ohut. Muuten jokaisen rypyn ja ihohuokosen olemassaolo vaan korostuu entisestään ja kuka sellaista haluaisi! Kun levität sitä pientä meikkivoidetippaa pitkin kasvoja, kannattaa se tehdä yhdessä jonkun täyteläisen päivävoiteen kanssa. Näin iho saa lisää kaipaamaansa kosteutta ja meikkivoide levittyy kuin itsestään. Eikä sitä kasaannu iholle liikaa. Minun elämässäni avautui aivan uusi meikkivoide -sivu, kun aloin levittää sitä tällä tekniikalla - kannattaa ehdottomasti kokeilla!
Sijoitusasunnon remonttiprojekti alkaa
^ Loppuun vielä nuutunut kuva itsestäni.. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olemme mieheni kanssa olleet oikeastaan aina asuntosijoittajia. Olemme matkan varrella ostetaneet, remontoineet, myyneet ja pitäneet asuntoja täällä eteläisessä Suomessa. Uusin hankinta on remonttikohde pääkaupunkiseudulta, jonka remontointia pääset seuraamaan minun Instagram -tarinoista. Kuvasin lähtötilannetta muutaman videon verran jokunen aika sitten ja ne löytyvät nyt myös kohokohdista (nimellä Remppaprojekti). Ylihuomenna tiistaina on sen tiimoilta ensimmäinen suunnittelupalaveri, kun tapaamme Kvik -myymälän edustajia ja alamme suunnitella keittiötä ja kiintokalusteita sinne. Jos se kiinnostaa, niin tervetuloa seuraamaan projektin etenemistä. Tarkoitus olisi tosiaan tehdä remontti kohtuullisen nopealla aikataululla ja hyvinkin kustannustehokkaasti. Tai no, ammattilaiset sen tietysti tekee, me toimimme vain projektin vetäjinä.

Oma elämäni asumisen valossa ja ovatko unelmat käyneet toteen?

11.9.2020

Postaus toteutettu yhteistyössä OP Koti Uusimaan kanssa.


Olen maalaistyttö - kasvanut maaseudun rauhassa 18 ensimmäistä ikävuottani. Meidän pienessä, idyllissä maalaiskylässä oli siihen aikaan pieni kioski, lähikauppa ja silloin tällöin vieraileva kirjastoauto. Lähimpään kaupunkiin oli matkaa 13 kilometriä ja kouluun 5-12 kilometriä (ala-asteelle 5 ja yläasteelle 12). 


Kaikki oli hyvin. En edes haaveillut muusta.


Muutin kotoa pois, kun lähdin opiskelemaan oikeustieteitä Rovaniemelle. Olin kuin karsinasta irti päässyt varsa, kun ensimmäistä kertaa ei tarvinnutkaan viettää koko syksyä viinimarjapensaita tyhjentäen. Meillä oli pihassa niitä yli 60 kappaletta.. Nuoren maalaistytön elämänkokemuksen (lue: kokemattomuuden) rintaäänellä päätin, että en koskaan halua asua omakotitalossa, jossa on pihaa silmänkantamattomiin. Eikä viinimarjapensaitakaan tulisi ikävä. 


Minä kuuluisin kaupunkiin. Yksinelävänä opiskelijana ja tulevaisuudessa juristina en kaipaisi maaseudun rauhaa. Kaipasin vilskettä ja vipinää elämääni. 

Opiskeluaika on nyt tietysti jo taaksejäänyttä elämää ja perhekin on perustettu. Lapset alkavat olla jo aikuisuuden kynnyksellä - toinen on lentänyt jo pois pesästään. Mitäs nyt? Vieläkö unelmoin samoista asioista?

Juttu jatkuu kuvan jälkeen!

OP Koti Uusimaan stailaama asunto Tuusulan Asuntomessuilla.

Olin jokunen aika sitten OP Koti Uusimaan järjestämässä tilaisuudessa Tuusulan Asuntomessuilla, jossa he julkistivat uusimman asuntomarkkinakatsauksensa. Jos sinuakin kiinnostaa tapahtuman anti, videotallenne tapahtumasta löytyy täältä, klik. Asuntosijoittajana olen erityisen kiinnostunut, mitä asuntomarkkinoille kuuluu juuri nyt, kun olemme eläneet niin poikkeuksellisia aikoja. Ovatko asunnonostajat olleet liikkeellä, miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet viimeisten kuukausien aikana ja miltä asuntosijoittajan tulevaisuus näyttää. Voinko jatkaa elämääni rauhallisin mielin?

Tuossa tilaisuudessa puhuttiin myös asumisen unelmasta. Uppouduin siinä yhteydessä pohtimaan omaa asumisen historiaa, ovatko omat unelmani käyneet toteen ja miten ne ovat tähän ikään mennessä ohjailleet asumiseen ja kodinhankintaan liittyviä päätöksiäni. Oli antoisaa pohtia omia menneitä valintoja ja unelmoida tulevasta nimenomaan asumisen näkökulmasta! 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

As Oy Tuusulan Metsänkuningas parveke

Opiskeluaikana pääsin maistamaan kaupunkielämää, eikä paluu takaisin maaseudun rauhaan ollut toivelistalla. Kunnes kuvioon astui puoliso ja hänen myötään perhe kasvoi. Unelmat asumisesta oli sovitettava hänen kanssaan yhteen. Opettelimme yhteistä elämää ensin rivitalossa Lahdessa, kunnes elämä ohjasi meidät pienehköön idylliin Hämeenlinnaan, omakotitaloon järven rannalla. Pihaankin istutettiin omenapuita, vadelmapensaita ja myös niitä viinimarjapensaita. Tosin vain kaksi. 

Elämä oli mallillaan, emmekä unelmoinut mistään muusta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

OP Koti Uusimaa stailaama asunto

Vaikka yleisesti kuvitellaan, että suomalaiset haaveilevat omakotitalosta järven rannalla, on jokaisen asumisen unelmat lopulta hyvinkin erilaisia. Ja ennenkaikkea, unelmat elävät ja muuttuvat elämäntilanteiden mukana, eikä se nuoren opiskelijatytön asumisen unelma päde välttämättä enää siinä vaiheessa, kun on perhettä ja lapset pieniä. Ja kun ikää karttuu ja lapset lähtevät kohden omia asumisen unelmiaan, haaveetkin muuttuvat.

Isäni valisti aikoinaan, että juuriaan ei kannata kasvattaa maahan eli mihinkään fyysiseen paikkaan - ne kuuluvat ilmaan. Se on ollut minun valintoja ohjaava motto aina ja pidän tiukasti kiinni siitä, että juureni ovat aina siellä, missä ovat ne kaikkein rakkaimmat ihmiset. Juureni ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan tukevasti ilmassa. Ne ovat siellä, missä elämä on kussakin elämäntilanteessa parasta mahdollista ja siellä, missä koko perheen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. Kodin täytyy tukea arkea ja arjen tulee olla sujuvaa.

Itse näen kodin myös elämäni suurimpana sijoituksena. Kodin tulee olla sellainen, josta myynnin hetkellä pääsee kohtuullisen helposti eroon ja mieluiten tietysti niin, että siitä saa myös voittoa. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

As Oy Tuusulan Metsänkuningas parveke

Muistan, kun kävelin jokunen vuosi sitten New Yorkissa Times Squarella ja mietin, että todennäköisesti kävelisin juuri niitä katuja, jos en olisi perheellinen. Se tunne oli jotenkin niin kokonaisvaltainen ja suorastaan ravisteli meikäläisen sielua. Aivan kuin olisin elänyt ennenkin sen kyseisen hetken. En kuitenkaan enää haaveile ulkomailla asumisesta, täällä kotimaassa on juuri nyt oikein hyvä olla. 

OP Kodin Asuntomarkkinakatsaus piti sisällään monenlaista käyrää ja tilastoa, mutta suuressa kuvassa asuntomarkkinat näyttivät kaikesta huolimatta aika positiivisilta, varsinkin täällä Uudenmaan alueella. Kevään dippauksen jälkeen markkinat ovat palautuneet lähes takaisin uomiinsa, vaikka tulevaisuus onkin sumuverhon peitossa.

Voin kuitenkin nukkua yöni rauhassa myös asuntosijoittajan roolissa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Uusimaan OP Koti stailaama huoneisto

Nyt kun tosiaan lapset ovat jo isoja, meillä siintää näköpiirissä uudenlainen elämä puolison kanssa kaksin. Haaveilen kattohuoneistosta ydinkeskustassa ja ihanasta idyllistä kesämökistä järven rannalla. Se ei saisi olla turhan kaukana omasta kodista ja sen pitäisi olla sellainen, jossa voisi halutessaan viettää aikaa vaikka vuoden ympäri. Ja jossa olisi oma pieni kasvimaa ja muutama omenapuu. 

Ja myös niitä marjapensaita.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Uusimaan OP Koti julkaisi Q3 asuntobarometrin. Oikealla tapahtuman juontaja Ella Kanninen ja OP Koti Uusimaan tj Tuomas Tyrsky.
^Tilaisuuden juontaja Ella Kanninen sekä OP Koti Uusimaan toimitusjohtaja Tuomas Tyrsky

Nämä kuvat on otettu OP Koti Uusimaan asuntomarkkinakatsauksen julkistamistilaisuudesta, jonka yhteenvedon löydät OP Koti Uusimaan uutiskirjeesta, klik.

Kuvissa oleva ihastuttava pieni huoneisto on Tuusulan Asuntomessuilla esitelty, aivan uudenlaista asumisen palvelua tarjoavan Asunto Oy Metsänkuninkaan kaksio, joka on sisustettu OP Koti Uusimaan tarjoaman stailauspalvelun avulla. Voit lukea täältä, miten sisustussuunnittelija Tiina Salmelainen päätyi juuri kyseisiin valintoihin tämän tilan osalta - käy kurkkaamassa!

Juttu jatkuu vieläkin kuvan jälkeen.
OP Koti Uusimaa julkaisi Q3 asuntobarometrin Tuusulan Asuntomessuilla.

Vaikka olenkin kaupungistunut elämäni varrella mitä suurimmassa määrin, elää sisälläni kuitenkin se maalaistyttö, joka kaipaa säännöllisesti ympärilleen hiljaisuutta ja luonnon rauhaa, sellaista aitoa oikeaa maalaiselämää. Ei kokoaikaisesti, vaan pieninä palasina aina silloin tällöin. Mihinkä se kissa karvoistaan pääsisi..

Olen kiitollinen, että olen saanut elämälleni hyvän ja turvallisen kasvualustan maaseudun rauhassa. Olen kiitollinen myös siitä, että meidän tytöt ovat saaneet myös elää ensimmäiset vuotensa ihanan rauhallisessa kasvuympäristössä Hämeenlinnassa järven rannalla. Ja poimia omenoita ja viinimarjoja omalta pihalta ennenkuin muuttivat kaupungin vilskeeseen tänne Helsinkiin. 

Tämän muistelun myötä haastan myös Sinut pohtimaan omia asumisen valintoja ja minkälaisesta asumisesta Sinä haaveilet tulevaisuudessa? 

Ovatko Sinun juuresi maassa vai ilmassa?

PS. Instagram Storeissa kuulet Italiassa pitkään asuneen Ella Kannisen mietteitä siitä, miten hänen mielestään suomalaisten ja italialaisten asumisen unelmat poikkeavat toisistaan. Lisäksi näet siellä 24 tunnin ajan pienen videoklipin meidän ihanasta Hämeenlinnan kodista - käyhän katsomassa, klik.

Viikonlopun rippijuhla -tunnelmia

8.9.2020

Vietimme nuorimman tyttären rippijuhlia viikonloppuna. Hänen konfirmaationsa oli jo viikkoa aiemmin, mutta koska olimme samaisena viikonloppuna sukulaisneitosen yo-juhlissa Itä-Suomessa, siirsimme suosiolla omia juhlia viikolla eteenpäin. 


Näin epidemia-aikaan juhlien järjestäminen ja niihin osallistuminen täytyy tietysti miettiä tarkkaan niin juhlien järjestäjän kuin vieraidenkin taholla. Käsidesit, kasvomaskit, turvavälit ja vain lyhyet jutustelutuokiot niin isäntäväen kuin muidenkin juhlavieraiden kanssa ovat niitä asioita, joita itse mietimme riskien minimoimiseksi. 

Ylioppilasjuhlien sää oli onneksi lämmin ja aurinkoinen ja olimmekin koko juhlan ajan ulkosalla. Meidät uusmaalaiset kun koetaan helposti taudinkantajiksi ja -tartuttajiksi, joten sekä oman että muiden vieraiden turvallisuuden tähden olikin hyvä, että pystyimme olemaan ulkotiloissa koko juhlien ajan. Omat rippijuhlatkin olimme suunnitelleet niin koronaystävällisiksi kuin mahdollista. Kutsuimme ensinnäkin niin vähän väkeä, kuin suinkin "kehtasimme" eli vaan kaikkein läheisimmät sukulaiset ja muutaman ystävän. Ja heidätkin porrastimme kolmeen vaiheeseen. 

Mutta vaikka miten yrittäisi ennakoida, ei riskejä voi kokonaan välttää ja se aiheuttaa todellakin ristiriitaisia tunteita ja tilanteita.. Tylsää, kun joutuu punnitsemaan asioita ihan erilaisista näkökulmista kuin koskaan ennen, mutta minkäs teet. Näillä reunaehdoilla täytyy pärjätä ja niiden kanssa elää ja toimia.

Rippijuhlat oli ihanat pienet juhlat yhdessä ihanien ihmisten kanssa <3 Päivänsankarikin oli oikein tyytyväinen juhliinsa, ja se oli tietysti tärkeintä.

Päivänsankarista tulikin mieleen, että hänen syksyn aikataulut muuttuivat aikalailla, kun hän sai kutsun treenaamaan oman joukkueensa treenien lisäksi myös Gorillojen eli Suomen maineikkaimman Cheerleading -joukkueen kanssa, kerran viikossa. Kyseessä on aikuisjoukkue, eikä hän voi olla vielä täysvaltainen jäsen, koska on siihen liian nuori. Vuoden kuluttua se voi olla jo mahdollista, jos kaikki menee hyvin ja hän vakuuttaa joukkueen taidoillaan. Ihan mieletön mahdollisuus, josta hän on luonnollisesti aikamoisen innoissaan ja kiitollinen. Gorilla -joukkue on nimittäin ollut hänen päämääränsä ja unelmansa niin kauan kuin hän on harrastanut lajia. Se, että pääsee oppimaan paljon uutta ja saa harjoitella liikkeitä, joita omassa joukkueessa ei ole vielä lupa tehdä (ilmatilassa), on tietysti se tärkein juttu koko hommassa. Hänen pohjansa eli ne tyypit, jotka heittävät ja vastaanottavat häntä, ovat vahvempia, kookkaampia ja kokeneempia ja sen tähden myös varmempia roolissaan. Kurkkaappa tästä Gorillojen SM 2020 kisasuoritus niin näet, millaisesta taitolajista on kyse, klik. (Alkuhuuto kestää noin minuutin ja sen jälkeen alkaa varsinainen ohjelma.)

Pidemmittä puheitta siirrytään kuvien pariin. Kerron niistä hieman lisää aina kuvien alla.

Rose Arrangements, Business Woman
^Minun Äidilläni on tapana tehdä juhliin muutama näyttävä ruusu-asetelma. Hän teki tuon matalamman tummanpunaisista ruusuista vanhaan Arabian astiaan ja minä tuon toisen vaaleammista ruusuista Iittalan ihanaan Nappula -ruukkuun. 
My Daughter´s Christening Party, Business Woman
^^ Onnistuimme saamaan vielä hieman ennen Oasiksen Administration -ilmoitusta tämän ihanan valkoisen Oasiksen mekon hänelle rippimekoksi. Kenkien kanssa olikin vähän enemmän haastetta, nimittäin hän ei suostunut laittamaan jalkaansa mitään muuta kuin lenkkarit tai jonkinsortin sneakerit. En nyt ihan tarkkaan muista, ostimmeko nämä ihanat valkoiset lenkkarit hänelle Prismasta vai Pradalta (hehe), mutta joka tapauksessa ne sopi mielestäni tähän asuun ja hänen sporttiseen tyyliinsä kuin nenä päähän. 
Part of my Family, Business Woman
^Ryhmäkuva, jossa kannattaa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin. Ensinnäkin päivänsankarin valkoiset sukat, joita ilman hän ei suostunut olemaan. Eikä myöskään laittamaan niitä Pradan (vai oliko ne sittenkin Prisman..) lenkkareita sisätiloissa jalkaansa. Kuvassa on myös siskon pojat, joista yhdellä on eriparisukat. He tulivat juhliin suoraan laivalta, eivätkä millään malttaneet vaihtaa matkalaukussa olleita juhlavaatteita päälleen :) Leokaan ei malttanut olla pois yhdestäkään kuvasta vaan jotenkin aina ilmestyi kaikkiin kuviin, mitä päivän aikana otettiin <3 Onneksi hän itse huolehti itsensä kuviin, koska me emme ehkä itse olisi siinä tohinassa huomanneet sitä tehdä. Useimmissa kuvissa hän istui tuossa meidän edessämme kasvot kameraan päin. Minun oma mekko on tietysti Oasiksen mallistosta ja niitä löytyy vain Showroomilta.
Our daughter´s Christening Party, Business Woman
^Anopin tekemät voileipäkakut on ehkä parasta, mitä tiedän. Onneksi hän ehti leipoa ne, koska mikään kaupan (tai kenenkään muunkaan versio) ei vaan yksinkertaisesti päihitä hänen tekemiään. Minä leivoin itse kaikki makeat eli gluteenittoman mansikkakakun, sitruunakakun, unelmatortun ja suklaakakun. Lidlin sulhaspiirakat vain paistettiin ja munavoi tehtiin itse.
Red Roses, Businesswoman
^Lähikuvaa ihanasta upeasta Arabian ruukusta, jonka äiti on löytänyt muutama vuosi sitten muistaakseni Kaivarin Kanuunasta.
Pia, Business Woman Helsinki
^ Juhlien jälkeen on ehkä maailman parasta vaihtaa kotivaatteet päälle, pestä meikit ja siivota paikat kuntoon. Ja heti sen perään mennä yläkertaan omaan makkariin, sulkea ovi ja olla hetki aivan yksin, kaikessa hiljaisuudessa.

Onko Sinulla ollut kesäjuhlia ja miten Sinä huomioit vallitsevan tilanteen joko vieraan tai isäntäväen roolissa?

Kymmenen kuvaa (ja tarinaa) elokuulta

26.8.2020

Elokuu on lähes lopuillaan ja ajattelin päättyvän kuun kunniaksi jakaa kuulumisia kameralle tallentuneiden kuvien muodossa. 

Kaiken kaikkiaan tämä kesä, elokuu mukaan lukien, on ollut ihanaa aikaa monellakin tapaa. Ei ole ollut paineita matkustaa yhtään minnekään, vaan on voinut olla kotona kaikessa rauhassa ja suunnitella kerrankin tulevia asioita niin, että niihin on voinut keskittyä kunnolla. Isohko muutos kolkuttelee taas oven takana, kun työnkuva vaihtuu täysin, eli se todellakin vaatii hiukan suunnittelua ja keskittymistä.

Kuvasaldosta päätellen paljon eri asioita on kaikesta huolimatta tullut tehtyä, vaikka elokuu tuntuu näin jälkeenpäin olleen rauhaisaa aikaa..

1. Suomen Valokuvataiteen museo avasi 20.8 Kämp Gallerian pohjakerrokseen uuden K1 museon Kaapelitehtaan tilojen rinnalle. Ja avajaisnäyttely, jonka pressitilaisuudessa olin mukana, on kyllä vertaansa vailla! Nimittäin kanadalainen valokuvaaja Douglas Kirkland pääsi 1960-luvun alussa kuvaamaan sekä Marilyn Monroeta että Coco Chanelia ja nyt tuon session tulokset ovat kaikkien meidän nähtävillä. Lisäksi näyttelyssä esittäytyy suomalainen mediataiteilija Liisa Vääriskosken pääosin Instagramissa toimiva feministinen alter ego Munalissu, joka ei häpeile mitään eikä pyytele anteeksi tekemisiään! Kaiken kaikkiaan todella elämyksellinen näyttely, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Näyttelyyn on mm. rakennettu alla kuvassa näkyvä kuvauslokaatio, joka muistuttaa samaista paikkaa, jossa Douglas Kirkland kuvasi aikoinaan Marilyniä. Kandee asettua rohkeasti tuolle sängylle ja leikkiä hetki Marilyniä. Katossa on peili, jonka kautta voi kuvata itseään kätevästi.
Suomen Valokuvataiteen Museo K1 avasi ovensa 20.8.2020 Galleria Kämpin pohjakerroksessa.

2. Olen tavannut ystäviä elokuun aikana aika harvakseltaan, mutta Mian kanssa onneksi pääsimme istahtamaan kahvikupposen äärelle vaihtamaan kesän kuulumisia. Ihan paras hetki mihin vuodenaikaan tahansa, on istahtaa kaikessa rauhassa hyvän ystävän kanssa ilman minkäänlaista kiireen tuntua <3 Mian kanssa meillä on tapana aina laulattaa kameraa, mutta kunhan kuvat on otettu, pistetään kännykät laukkuun ja keskitytään siihen hetkeen, eikä mihinkään muuhun. Kuvassa lainasin Mian herkullisen väristä hiuspantaa, joka mätsää hyvin ranteessa olevan Fitbit -älykellon kanssa, hih :)
Mia Malmi ja Pia @ kahvilla 3. Olin myös Lidl´n PR-tapahtumassa, jossa he lanseerasivat nyt tulevana lauantaina 29.8 myyntiin tulevan vapaa-ajan kenkämalliston. Kenkien pintamateriaali on valmistettu kierrätetystä muovista ja yhteen kenkäpariin on käytetty 11-16 muovipulloa. Kirjoitin Instagramiin vähän enemmän aiheesta eli kurkkaahan tämä postaus, klik.

4. Suomen yksi tunnetuimmista stylisteistä eli hyvä ystäväni Sohvi Nyman vieraili Oasiksen Showroomilla eräänä kauniina elokuisena lauantaina ja hän stailasi asiakkaita oikein urakalla. Ihan huipputilaisuus, jossa emme juurikaan ehtineet Sohvin kanssa vaihtaa edes kuulumisia. Sohvi on itse ihastunut erityisesti Oasiksen trikoomekkoihin, ja jaksaa aina puhua niiden puolesta <3 Kuvassa meillä on kummallakin yllämme sellaiset - valitettavasti kumpikin malli on jo loppuneet varastosta.. 
Sohvi Nyman ja Pia @ Oasis Finland Showroom

5. Satutko muuten tietämään, että olen aika hyvä ja kova leipomaan erilaisia herkkuja? Erityisesti kanelipullat on yksi ihan minun bravuureista ja niitä tulee silloin tällöin tehtyä. Elokuun aikana taisin leipoa peräti kolme kertaa ja vieläpä niin, että käytin puolet taikinasta pienten mustikkapiirakoiden tekoon. Oi että miten hyviä, nam! ps. Leivoin kotona Keminmaalla pullaa kahtena perättäisenä päivänä (yhteensä 105 kappaletta) ja niistä noin 80 kappaletta päätyi siskon 10-vuotiaan pojan suuhun - Hän on ehkä mun pullien suurin fani <3
Home made bakings

6. Kaksi pientä apinaa eli meidän Leo ja Seletin apina-lamppu. Leolle tyypilliseen tapaan se kääntää heti kaikelle selkänsä ja kinuaa minua apuun pelastamaan hänet pinteestä <3 Tuo apinahan voi vaikka hypätä sen kimppuun..
Leo The Pomeranian

7. Kävimme hyvän ystävän Maijan kanssa kahvittelu-treffeillä keskustassa Magnum -jäätelöbaarissa Iso-Roobertinkadulla. Magnumillahan on ollut aikaisempinakin kesinä pop-up -tyyppinen diy-jätskibaari Vanhalla ylioppilastalolla ja nyt tosiaan Iso-Roobertinkadulla. Siellä saa värkkäillä itselleen juuri sellaisen Magnum -jätskiannoksen kuin haluaa niistä lisukkeista, joita heillä on tarjolla. Se on avoinna syyskuun loppuun saakka eli jos suinkin saat mahdollisuuden käydä, niin käy ihmeessä! NIIIIN hyvää, melkein liian hyvää!
#magnumhelsinki jäätelöbaari on syyskuun 2020 loppuun Iso-Robertinkadulla.

8. Onkohan montakaan tilaisuutta tai kaupunkikäyntiä, jossa en olisi ollut pukeutuneena alla kuvassa näkyvään mustavalkoiseen trikoomekkoon.. Se on kai muuttanut mun päälle asumaan.. Sekin on tietysti Oasiksen mallistosta ja valitettavasti sekin loppunut jo varastosta..
Elokuun 2020 suosikkiasu

9. Ihana Kalasatama ja Isoisänsilta <3 Ja niin kaunis elokuinen päivä <3 Minulle elokuu jäi säitten puolesta mieleen lämpimistä, lempeistä, kauniista päivistään - todellinen kesäkuukausi! 
IMG-20200816-WA0014

10. Elokuu huipentui siihen, kun hyppäsimme siskon ja hänen pienten poikiensa kanssa junaan ja matkasimme pohjoiseen eli kotiseudulle Keminmaalle. Vietimme yhdessä kerrankin vähän pidempään (keskiviikosta sunnuntaihin), leivoimme, kokkailimme, siivoilimme, poimimme punaherukoita ja mitä kaikkea.. Juhlimme myös serkkulikan 50 -vuotis synttäreitä ja kuvassa olemme systerin kanssa valmistautumassa niihin juhliin. Oli ihan huippumatka <3 Tullessa meinasi olla vähän stressaavaa, koska siskonpoika köhi ja yski koko paluumatkan junassa ja siitähän kanssamatkustajat olivat luonnollisesti (aiheesta) hieman huolissaan (koronan pelossa). Meillä olikin systerin kanssa täysi työ vakuuttaa jatkuvasti junaan vaihtuville kanssamatkustajille, että kyseessä on ihan tavallinen kausi-influenssa, eikä kyse ole koronasta. Nimittäin koko heidän perheensä kävi jo ennen pohjoisen matkaa koronatesteissä Tallinnassa (jossa he asuvat) ja kaikkien näytteet olivat onneksi negatiivisia. Siellä muuten testi otettiin Molemmista sieraimista, toisin kuin täällä meillä se otetaan vain toisesta.
Minä ja sisko
Semmoinen elokuu tänä vuonna! Vaikka tuntuu, että se hujahti vaan kotona rauhallisesti oleillen, mahtui siihen lopulta aika monenlaista tapahtumaa ja ihania ihmisiä <3 

Mitenkäs Sinun elokuu sujui? Mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen (jos koronaa ei lasketa)?

© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.