10 asiaa, jota en ole koskaan tehnyt

12.9.2019

Luin jokunen aika sitten ystäväni Marjukan blogista mielenkiintoisen "En ole koskaan" -haasteen ja mietin, että sellainen olisi itsekin kiva toteuttaa. Eipä muuta kuin härkää sarvista ja hommiin.

En ole koskaan:

1 ... käynyt festareilla. Tuntuu, että olen ainoa ihminen maapallolla, joka ei ole sitä tehnyt. Vältän yleensäkin kaikin tavoin ihmistungosta, enkä vapaaehtoisesti halua sitä tehdä. Stokkan Hulluilla Päivilläkin käyn vasta noin kolmantena päivänä illan viimeisten tuntien aikana. Silloin on rauhallista.

2 ... mennyt nukkumaan likaisena tai meikit kasvoilla. Minusta puuttuu muutenkin kaikenlainen erähenkisyys. Joskus nuorena tyttönä (1600-luvulla) saatoin nukkua korvikset korvissa, enkä todellakaan pystyisi siihen enää. Kaikki ylimääräinen pitää saada yöksi pois. Huh, onneksi ei ole tekohiuksia, tekokynsiä eikä enää edes tekoripsiä. Eikä myöskään tekotissejä. Kaivaisin varmasti nekin yöksi pois.

3 ...kommentoinut Vauva.fi tai muillakaan vastaavilla keskustelufoorumeilla yhtikäs mistään. Koska koen, että esim. Vauvapistefi ja muut vastaavat ovat pahimpia nettikiusaamisen alustoja, enkä sen tähden halua antaa panostani, en hyvässä enkä pahassa. Ylipäänsä, jos joku kolmas ihminen on millä tahansa foorumilla "nettiteurastuksen" kohteena, pidän sitä kiusaamisena. Oli syy mikä tahansa. Se on väkivaltaa ja siitä kuuluisi saada rangaistus. Sekä osallisten, että sen tahon, joka sen sallii.

4 ...ostanut Instagram -seuraajia tai tykkääjiä. Kuulin ihan asiantuntevalta taholta, että 48% suomalaisista vaikuttajista olisi näin tehnyt. Missä he ovat? Käsi ylös! Miksi valehdella edes itselleen (muista puhumattakaan), että on sen suositumpi kuin mitä on. Ainakin itse olen kohtuullisen tylsä ihminen, enkä koe itseäni mitenkään mielenkiintoiseksi, noin niinkuin isossa kuvassa. Tuskin seuraisin itsekään itseäni, jos olisin joku muu.

5 ...seurannut Instagramissa ketään, jota en oikeasti haluaisi seurata. En käy tykkäämässä kenenkään postauksista vain velvollisuudentunnosta enkä kommentoi sen tähden, että saisin itsekin kommentteja. Siksi varmaan minun Instagramissa tuulee niin kovaa. En vaan halua teeskennellä olevani mitään muuta kuin mitä olen.

6 ...estänyt ketään Instagram -seuraajaa enkä ole siivonnut sitä koskaan "epätoivotuista" seuraajista. Se tuntuisi julmalta. Olen yhtä lailla eläinten kuin Instagram seuraajienkin oikeuksien puolustaja. Jos joku "prinssi", tai "kirurgi" tai "jenkkisotilas" tai "lentokapteeni" haluaa minua seurata, niin seuratkoon. Joskus he laittavat myös yksityisviestiä, joihin en koskaan vastaa tai paina hyväksy -painiketta. Tälläkin hetkellä minulla on 23 sellaista odottamassa poistoa. En kuitenkaan estä heitä. Useimmiten he tosin tajuavat itsekin lähteä..

7 ...polttanut tai edes maistanut tupakkaa - huumeista puhumattakaan. Vastustan isolla veellä huumeteollisuutta ja huumeitten kaupittelua. Jos minun pitäisi piirtää tästä tuntemuksestani jokin kuva, siinä olisi hauta ja sen äärellä itkevä Äiti. Ja haudan päällä riemusta kiljuen tanssiva mies- tai nais -piru Rolex kädessään ja LV olallaan. Tässä kuvassa pirun roolissa on se, joka myy huumeita tai käyttää siitä saatuja rahoja omaan ylelliseen elämään. Huumeet ja siihen liittyvä business aiheuttaa yhteiskunnalle niin paljon pahaa ja suurta surua läheisille.

8 ...kopioinut ideaa Youtube -videon sisällöksi keneltäkään toiselta. Kun sain kuulla tästä syytöksestä, en oikein osannut edes loukkaantua. Se oli niin absurdi. Jos ja kun jäätelö on Valion tuote, ei se tarkoita, että kukaan ei saisi missään yhteydessä edes puhua jäätelöstä. Se syytös oli yhtä kaukaa haettu. Meillä on korkeintaan olleet samat aakkoset käytössä ja siihen se "matkiminen" loppuu. Mikään ulkopuolinen taho ei ole ollut edes inspiraation lähteenä tässä asiassa.

9 ...itkenyt omaa itseäni surkutellen. Herkistyn helposti ja kyynel tirahtaa silmiin lähes päivittäin, mutta en tee sitä itseäni säälien tai itselleni suuttuneena. En ole omien kyyneleitteni fokuksessa, vaan ihmisten hätä, lasten pahoinvointi, heidän oikeuksiensa loukkaaminen, eläinten julma kohtalo jne. saa herkistymään lähes päivittäin. Maailmassa on niin paljon pahaa ja epäoikeudenmukaisuutta, ja sitä on vaikeaa ymmärtää. Olen sen verran reipas ihminen, että minä kyllä pärjään murheitteni kanssa, mutta se oma avuttomuuden tunne, kun ei pysty auttamaan heitä tai niitä, jotka tarvitsevat apua ja turvaa, saa kyllä avattua minunkin kyynelkanavat.

10 ...viestittele miehelleni ja kysele kuulumisia, kun hän on työmatkoilla. Mieheni matkustelee työnsä puolesta kohtuullisen usein ja on tälläkin hetkellä Intiassa. Emme ole koskaan viestitelleet toisillemme näitten matkojen aikana, ellei kyseessä ole jotain tärkeää asiaa. Annan hänelle täydellisen työrauhan ja hän minulle. Jos hän olisi poissa useita viikkoja, saattaisi tilanne olla toinen, mutta silloinkaan langat ei olisi kuumia meidän viestittelystä. Tiedän monta tapausta, jotka pommittavat näissä tilanteissa kumppaniaan tyyliin "Missä oot" "Miksi et vastaa" -viesteillä ja huh, että se on ahdistavaa.



Kuvat ovat Lahden satamasta ja ne ovat viime viikonlopulta. Meidän ensimmäinen yhteinen koti puolisoni kanssa oli muuten Ruoriniemessä, joka siintää kuvissa taustalla. Se oli aikaa ennen lapsia <3

PS. Marjukan "En ole koskaan" -postauksen löydät täältä, klik.

Me nähdään taas <3

Seuraa blogiani:

Hei mäkin oon täällä! Jos haluat tietää, mitä mulle kuuluu, niin tänne vaan.

6.9.2019

No morjensta! En oikeasti tiedä, mistä aloittaisin, koska olen ollut niin pitkään poissa tältä foorumilta. Ja mitä pidempään täältä on poissa, sitä suuremmaksi kynnys tulla takaisin kasvaa. Koska ei tiedä, miten poissaoloaan pitäisi perustella. Ja lopulta edessä on vuorelta vaikuttava möykky.

Minulla ei ole ollut oikein mitään syytä olla poissa, eikä näitten arjen kiireittenkään taakse voi piiloutua loputtomiin. Täällä kuitenkin ollaan, hengissä, terveenä, hyvinvoivana eikä minulle edes kuulu mitään ihmeellistä.

Tai no. Onhan se iso juttu, että meidän vanhempi tytär on muuttanut pois kotoa 608 kilometrin päähän Ouluun. Hän vietti välivuotta yo-kirjoitusten jälkeen, kävi Pariisissa Disneyworldissä töissä muutaman kuukauden, opiskeli sen jälkeen piirustusta eri kursseilla ja harjoittelemasta päästä harjoitteli sitä, oli valmennuskursseilla, opiskeli, opiskeli, opiskeli ja kävi lopulta pääsykokeissa. Sen jälkeen lähti kesätöihin Bahamalle ja vietti siellä sellaista elämää, josta me ei oikein osata edes haaveilla. Silmät ymmyrkäisinä kuuntelimme, mitä kaikkea hän pääsi kokemaan ja keitä kaikkia hän tapasi siellä. Hän palasi Bahamalta elokuun puolen välin jälkeen, oli pari viikkoa kotona ja lähti opiskelemaan arkkitehdiksi Oulun yliopistoon.

Hän on oikeasti sellainen ihminen, joka muuttaa kaikki haaveensa todeksi. Koska on valmis tekemään hartiavoimin työtä niiden eteen. Eikä luovuta.

Moni on kysynyt minulta, että tuntuuko haikealta, kun lapsi muuttaa pois kotoa. Ei se tunnu haikealta, vaan ilolta ja ylpeydeltä. Tästä hän haaveili ja sen hän myös sai - eihän siitä voi olla kuin onnellinen. Olen muutenkin ihminen, joka priorisoi muitten tunteet omien edelle. Jos joku on onnellinen, miksi minä tuntisin siitä haikeutta?

Haikeutta, surua ja pahoinvointia sen sijaan olen tuntenut vallalla olevasta ihmisten pahantahtoisuudesta, jota olen ystäväni puolesta joutunut katsomaan vierestä. Sitä julkista "virtuaaliteurastusta" on ollut kammottavaa seurata. Aivan niinkuin ihmiset ei ymmärtäisi, että kaikki nettikeskustelut, oli ne missä tahansa foorumissa tai Facebookin "suljetussa" ryhmässä, pysyisivät salassa tai eivät voisi päätyä julkiseksi. Olen itse saanut joskus muinoin hyvän neuvon: Älä koskaan kirjoita nettiin mitään, mitä et itsesi kirjoittamana haluaisi lukea Helsingin Sanomista. Vaikka nettikiusaamisesta puhutaan paljon, sitä ei millään saada kitkettyä. Ja sen kitkeminen on asia, johon haluan pistää omankin korteni kekoon. Jokaisella ihmisellä on oikeus kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen, eikä kenelläkään ole oikeutta tuhota sitä. Nettikiusaaminen on yhteiskunnankin kannalta ongelma, kun aina vaan isompi joukko ihmisiä kohtaa sitä ja pahimmillaan putoaa pois yhteiskunnan rattaista. Merkityksettömyyden ja arvottomuuden tunteen aiheuttaminen toiselle on rikos, josta pitäisi joutua vastuuseen! Eikä vaan puhua siitä.

Kuvista sen verran, että ne ovat 23.8 Nescafen tilaisuudesta, joka pidettiin Garden by Olo -ravintolassa täällä Helsingissä. Tapahtuma saavutti hurjaa medianäkyvyyttä, koska formulakuningatar Minttu Räikkönen oli tilaisuudessa mukana. Jos joku ei ole vielä tietoinen, niin Minttuhan on Nescafen uusi brändilähettiläs. Ja hyvä lähettiläs onkin, koska hänen kauttaan Nescafe saa näkyvyyttä ja toisekseen sen tähden, että Minttu ja Kimi kahvin ystävinä juovat vain ja ainoastaan Nescafen pikakahvia. He jopa kuljettavat sitä matkoillaan mukana, koska haluavat varmistaa, että saavat sellaista kahvia, jonka mausta he itse nauttivat.

Siinä oikeastaan päällimmäiset kuulumiset! Ai että tuntuu hyvältä olla taas täällä <3


^Minä ja mun ihana mekko. Se on Oasiksen Loganberry Mekko (lyhyempi versio) kokoa 36 ja se löytyy meidän nettikaupasta täältä, klik.
Hiekanväriset kengät on Klingeliltä (saatu) ja löytyvät täältä, klik.


^Minttu Räikkönen kiinnosti hieman enemmän lehdistöä kuin meikäläinen. Miksiköhän meikäläinen sai seistä tuossa kuvausseinällä aivan kaikessa rauhassa (hahhhhaahaaa)?


^Kaunis, elegantti Minttu on täydellinen keulakuva mille tahansa brändille!

Seuraa blogiani:
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.