Huippu-urheilijan äitinä väitän, että nämä ovat ne 6 askelta menestykseen

5.7.2019

Meikäläisen Instagramia seuraavat eivät ole voineet välttyä viime viikonlopun Pietarin -tuliaisilta eli siltä, että meidän 13-vuotias juniori joukkueineen voitti Cheerleading EM -kisoissa pronssimitalin. Hiphurraa! Oli NIIN surrealistinen fiilis siellä kisahallilla, kun piti jännittää oman tyttären puolesta! Olen myös säännöllisesti ilahduttanut (tai kiusannut) seuraajia hänen 24/7 kotitreeneillä, joita on mukava videoida ja jakaa teille. Täällä kotona niitä on non-stop, eikä meillä esim. olohuoneessa ole juuri koskaan ns. normaalijärjestys, vaan se toimii ennemminkin kotitreenitilana.

Urheilun maailmasta on aina haettu inspiraatiota mm. työelämässä menestymiseen ja niistä on tehty opus jos toinenkin. Ajattelin koota tähän postaukseen niitä asioita, jotka ovat minun näkökulmastani mahdollistaneet tyttäreni menestyksen. Ovatko ne integroitavissa myös työelämään tai mihin tahansa muuhun elämän osa-alueeseen, saa jokainen itse päättää. Uskon vahvasti, että niistä voisi koota jonkinlaisen yleispätevän menestymisen kaavan, jonka voit halutessasi ottaa (joko kokonaan tai soveltuvin osin) matkalle mukaasi.

Cheerleading, Business Woman

1. Luonnostaan lahjakas. Ominaisuus, joka on lähes välttämättömyys erityisesti urheilussa. Sylvia on joukkueessa nousijan roolissa eli tekee ne näyttävimmät akrobatia -temput yläilmoissa ja pohjien käsien varassa. Hän on hento, supernotkea (tai joustava, kuten he kutsuvat ko ominaisuutta) ja tiukka, eli kannattelee itseään vaikka yhdellä jalalla pohjan kämmenen päällä. Hän on perinyt meiltä vanhemmilta ne parhaat ominaisuudet tähän rooliinsa eli minulta notkeuden ja isältään elämänkestävän urheilullisuuden ja vienyt ne määrätietoisella, intohimoon perustuvalla harjoittelulla aivan uudelle tasolle.

Cheerleading, Business Woman

2. Intohimo. Me olemme yhdessä Sylvian kanssa hakeneet hänelle sopivinta harrastusta jo aivan pienestä tytöstä lähtien. Ensin hän soitti viulua, joka ei ollut kyllä piirunkaan vertaa hänen juttunsa. Jo siitäkin syystä, että se oli "yksilölaji", eikä hän koe sellaista inspiroivana. Sen jälkeen hän innostui sirkuskoulusta, jossa hänen potentiaaliaan ei noteerattu tai ainakaan hän ei päässyt sitä hyödyntämään. Vasta Cheerleadingissä hän pääsi näyttämään ja  kehittämään lahjakkuuttaan samalla tasolla olevien joukkuelaisten kanssa ja eteni hurjaa vauhtia aina ikäluokkansa eliittijoukkueisiin saakka, ensin miniryhmässä ja sen jälkeen nykyisessä juniorijoukkueessa. Vinkkini muille vanhemmille: Etsikää yhdessä ja kokeilemalla se laji, josta intohimo löytyy. Inspiroituuko hän yksin työskentelystä vai onko ryhmätyöskentely se hänen juttunsa? Lapselle mieluisin laji ei ole välttämättä se laji, josta sinä vanhempana haluaisit sen löytyvän. Minulle itselleni oli jonkinmoinen pettymys aikoinaan, kun viulunsoitto ja musiikki ylipäänsä ei ollutkaan se hänen juttunsa. Ole siis rohkea vaihtamaan suuntaa vaikka kulttuurista urheiluun tai toisinpäin ja todellakin, unohda omat, ehkä jopa itsekkäät haaveesi ja toiveesi. Intohimo on kuin rakkaus - sen kyllä tuntee ja huomaa, kun se oikea osuu kohdalle!

Cheerleading, Business Woman


3. Intohimon kautta tapahtuva harjoittelu - ei väkisin puurtaminen. Kukaan ei ole huipulla ilman määrätietoista, intohimoista harjoittelua. Huippu-urheilussa ei riitä, että käy vain treeneissä, koska jos se on intohimo, sitä haluaa tehdä myös vapaa-ajallaan. Jos harjoittelu on väkinäistä (kuten meillä aikoinaan viulunsoitto), kannattaa niellä ylpeytensä, tunnustaa väärä valinta ja vaihtaa lajia. Sitä paitsi, väkisin puurtaminen heijastuu eri tavoin muuhunkin elämään, eikä todellakaan positiivisella tavalla.

Cheerleading, Business Woman

4. Tiimityö, yhteistyö ja luottamus. Kun kyse on joukkueurheilusta, on tiimityö tietysti kaiken a ja o. Ihan kuten työelämässäkin, harva pärjää yksinään. Parhaissa tiimeissä on juuri oikeat ihmiset oikeilla omilla paikoillaan ja yhteistyö pelaa heidän välillään, koska pelisäännöistä on sovittu ja ne on kaikkien tiedossa. Jokainen luottaa siihen, että tiimin jäsenet tekevät heille kuuluvat tehtävät samalla intohimolla kuin omakin panos on. Cheerleadingissa, jos missä, mitataan luottamusta jatkuvasti. Kun Sylvia heitetään yläilmoihin, hän tietää, että hänet otetaan kiinni ja vieläpä niin, ettei se satuta häntä. Hän luottaa 100% että hän on turvassa ja voi huoletta keskittyä vain omaan suoritukseensa.

Cheerleading, Business Woman

5. Palautteenanto, kannustus ja positiivinen, luottamukseen perustuva ilmapiiri. Voiko kukaan kehittyä, jos ei koskaan saa palautetta matkan varrella? Minusta on käsittämätöntä, että palaute mielletään liian usein jopa "haukkumisena" tai vähintään arvosteluna, ja nimenomaan sanan negatiivisessa mielessä. Minun mielestäni palaute tulisi ottaa vastaan lahjana, erityisesti, jos sen antaa henkilö, joka oikeasti tietää, mistä puhuu. Jos palaute koetaan arvosteluna, väittäisin, että ympärillä oleva ilmapiiri ei ole luottamukseen perustuva. Luottamuksellisessa ilmapiirissä voidaan olla toisille avoimia ja jakaa niin hyvät kuin huonotkin fiilikset. Ja antaa rakentavaa palautetta sekä tietysti kannustaa ja kehua, aina kun on sen aika. Erityisesti Cheerleadingissa tsemppaus ja kannustus jopa yli rajojen on aivan mielettömän hieno asia. Kavereiden ja toisten joukkueiden tsemppaus on lajin dna:ssa ja siitä minä äitinä tykkään. Sylvian ei ole koskaan tarvinnut tulla kotiin itkua vääntäen tai lannistunein mielin, joka on niin tärkeää. Hyvä ilmapiiri kannustaa antamaan aina parastaan ja kehittymään aina vaan paremmaksi ja taitavammaksi.

Cheerleading, Business Woman

6. Loistavat valmentajat ja hyvät taustajoukot. Tiimi on aina valmentajansa näköinen. Hänellä tai heillä on valtava vastuu, erityisesti, kun kohteena ovat nuoret, herkässä iässä olevat joukkuelaiset. Jos ilmapiiri ei ole hyvä, avoin ja luottamukseen perustuva, voi hän pahimmassa tapauksessa saada aikaan elämänkestävää vahinkoa. Hyvä valmentaja kasvattaa ja kehittää joukkuetta niin ryhmänä kuin myös yksilöinä positiivisuuden, kannustavuuden ja oikeudenmukaisuuden kautta ja kaikkia kunnioittaen. Ja onhan meillä vanhemmillakin tietysti vastuumme, tärkeimpänä ehkä kannustus ja se, että me ylipäänsä valamme uskoa heihin. Olen harmillisen paljon kuullut vanhempien suusta, että "ei sinne kannata pyrkiä, koska niin harva pääsee sinne" tai että "se on sinulle ihan liian vaikeaa". Tietysti mahdoton on joskus mahdoton, mutta kun me herkästi teemme mahdollisestakin mahdottoman. Ja se on kyllä väärin, koska jos jokin asia on ihmisen tehtävissä, se on todellakin silloin mahdollista muillekin.

Cheerleading, Business Woman

Tämmöisiä asioita tuli mieleen näin äidin näkökulmasta katsottuna. Ja tietysti peilaten omiin kokemuksiin pitkän työuran aikana. Koska niissä on hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä!

Menestys on ehkä jopa kaava, joka voisi olla vaikka MAOL:n taulukossa..

Seuraa blogiani:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.