Mitä tässä meidän ympärillä oikein tapahtuu? Eilen jouduimme lukemaan Olli Lindholmin poismenosta, vaikka ei olla kunnolla sulateltu edes Matti Nykäsen kuolemaa! Olen oikeasti sanaton ja niin suruissani. Kansakunnan kaksi ikonia on poissa.
Tottakai muistan elävästi Nykäsen kulta-ajat, jolloin meidän kansallisidentiteettimme rakentui pitkälle talviurheilun sankareiden varaan. Ja Matti oli sankareista suurin. Ei ihan mitätön rooli. Seurasin ihaillen hänen menestystään ja edesottamuksiaan oikeastaan siihen saakka, kun hän meni naimisiin Mervin kanssa ja alkoi aikamoinen elämänvaihe. Silloin oikeasti huolestuin. Muistan, kuinka ajattelin, että joku päivä me vielä heräämme sellaiseen aamuun, jolloin otsakkeet huutavat, että Matti on poissa. Se avioliitto ei tottatotisesti ollut hyväksi kummallekaan osapuolelle. Onneksi mitään peruuttamatonta, kuolemaan johtanutta asiaa ei sattunut ja ironisesti sanottuna, kesti onneksi näinkin pitkään, että se aamu koitti. Vaikka en koskaan tavannut Mattia, hän kosketti minua elämänsä aikana, kuten meitä jokaista suomalaista. Hän ei jättänyt kylmäksi meistä ketään eikä kenellekään jäänyt epäselväksi, että hän oli lämmin ja herkkä ihminen, suurella sydämellä.
Minun muistoissani hän on sankari ja ne muistot haluan säilyttää hänestä päällimmäisenä <3
Olli Lindholmin sen sijaan tapasin ihan henkilökohtaisesti. En ollut koskaan ollut mikään erityinen Yö-fani, kunnes Voice of Finlandin myötä jotenkin löysin Ollin. Ja yhtäkkiä yllättäen olimme samassa tilaisuudessa hänen kanssaan ja pääsin kertomaan tunteeni hänelle henkilökohtaisesti. Se kohtaaminen oli jollain tapaa hyvin "väkevä" ja erityislaatuinen. Hänellä oli kaunis ja koskettava tapa kohdata uusia ihmisiä ja hän todellakin riipaisi minun(kin) sielua. Ei sellaista tapahdu joka päivä tai vuosi tai edes vuosikymmen. Aira Samulinin kohtaamisessa oli jotain samaa, sellaista sielua ravisuttavaa. Heidän kummankin tavassa kohdata ihminen oli ja on jotain sellaista, että tunsin todellakin olevani erityislaatuinen. Voi kunpa itsekin voisi olla samanlainen Ihminen (isolla Iillä) muille!
Eikö meidän kannattaisi pyrkiä elämässämme siihen samaan? Sen sijaan, että me vähät välitämme lähellä olevista tutuista ja tuntemattomista, ottaisimme tavoitteeksemme, että juuri Minä saisin Sinut tuntemaan itsesi erityislaatuiseksi! Uskon, että maailma olisi aika paljon parempi paikka elää.
Kiitos Olli tästä silmiä avaavasta opista <3
Meillä muilla elämä jatkuu, haikein mutta kiitollisin mielin. Hyvää matkaa sankarit!
^ Ihana klassisen harmaa villakangastakki on Klingelin tämän kevään valikoimista (klik). Tykkään takin pituudesta, joka jää ihan hitusen polven alapuolelle. Minun päällä oleva takki on kokoa 36. Koska asu on vaalea ja kovin neutraali, tuo pirtsakkaan värikäs käsilaukku siihen ihanaa eloa. Laukku puolestaan löytyy täältä, klik.
^Kevään ja tulevan kesän ehdoton kenkämalli on sirot ja lestiltään hyvät Slingback -avokkaat. Ne on klassiset, niissä on terävä kärki ja avoin kanta sekä käveltävä määrä korkoa. Nämä Klingelin kengät (klik) on ihan mielettömän hyvät jalassa ja värikin on niin klassisen kaunis. Minulla on jalassa koko 38 eli ihan normaalimitoitusta nämäkin.
^Ainakin minulla varma kevään merkki on se, että kaipaan päälle jotain vaaleansinistä. Tämä Klingelin valikoimista löytynyt paitamekko (klik) on myös kaikessa yksinkertaisuudessaan klassisen kaunis ja takuuvarmasti yksi kevään ja tulevan kesän suosikkimekkojani. Helppo ja niin kaunis <3 Ja kokohan oli taas samainen eli 36.
Tässä vielä linkit tähän Klingel -asuun:
- Villakangastakki: Amy Vermont, koko 36
- Paitamekko: Alba Moda, koko 36
- Slingback Avokkaat: Klingel, koko 38
- Käsilaukku: Picard
Seuraa blogiani:
Ollin pois meno kyllä pysäytti minutkin. Tämä taas opetti sen, että koskaan ei voi tietää.
VastaaPoistaIhana asukokonaisuus!
Ollihan oli myös porilainen henkeen ja vereen, vaikka kumpainenkin suuntasitte sieltä kulkunne Tampereelle <3
PoistaMatti on legenda, urheilija, jonka onnistumiseen lapsi ja nuorikin pystyi luottamaan 80-luvulla. Jos kukaan muu ei onnistunut, niin Matti pärjäsi ja tuotti meille iloa niin monta kertaa. Pia, Sinusta voin sanoa samaa kuin mitä kirjoiti Ollista ja Airasta, olet todellakin Ihminen isolla iillä. Kivan pirtsakka tuo laukkusi :).
VastaaPoistaMukavaa päivänjatkoa <3
Oi kiitos Pauska <3 <3
PoistaOlli ja Matti oli kyllä ikoneita Suomalaisuudelle. Mukavan värikäs laukku! Pitänee ostaa emännälle samanlainen.
VastaaPoistaEipä muutakuin laukkukaupoille :)
PoistaIhana asu! En ole koskaan käynyt Klingelin sivuilla, enkä oikeastaan edes tiedä millainen brändi se on. Mietin kuitenkin, kun kerroit tekeväsi yhteistyötä Klingelin kanssa, että mitä mahdat heidän valikoimistaan löytää. Nämä on kyllä kaikki upeita, eli avasit silmiäni tätä verkkokauppaa/brändiä (?) kohtaan!
VastaaPoistaJuu, kannattaa ehdottomasti tutustua :) En esitellyt kaikkia ostoksia ja erityismaininnan ansaitseekin sieltä hankittu 100% merinovillaa oleva TÄKKI! Ei siis täkkipussi vaan pussin sisään laitettava täkki. Se oli ihan huippuostos!!
PoistaKaunis postaus hienoista sankareistamme. Molempien poismenot koskettivat.
VastaaPoistaKaunis kevätasu sinulla. Pitääkin tutustua Klingelin valikoimiin. Hyvää Ystävänpäivää, Pia <3
Kiitos Tuula <3
PoistaHei Pia,
VastaaPoistaLuen noin 15:sta suomalaista blogia ja olet ainoa joka mainitsi Matin. Kiitos siitä! En ole koskaan kommentoinut aikaisemmin yhteenkään blogiin, mutta tämän halusin sanoa. Meillä on samat muistot, Calgary 1988.
Entinen Jyväskylän tyttö, nykyinen täti.
Voi kiitos tästä kunniasta olla ensimmäinen <3 Vaikka aihe oli hyvinkin surullinen.. Voi Matti <3
PoistaTodellisia ikoneita! :)
VastaaPoistaJatka samaan malliin blogaamista, näitä on kiva lukea!
VastaaPoistaKiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Jatka samalla linjalla, kirjoituksiasi on mukava lukea. On muuten tyylikäs laukk
VastaaPoista