- Oltiin tosiaan Kroatiassa lomalla ja päästiin sieltä kotiin vasta noin vuorokautta suunniteltua myöhemmin. Kone ei nimittäin päässyt lähtemään teknisen vian ja liian kovan tuulen tähden ja jouduimme viettämään extra-yön vielä Kroatiassa. Huh, mikä yö.. Me seikkailtiin pitkin Dubrovnikia ja päädyttiin lopulta aamun pikkutunteina takaisin lentoasemalle yöpymään. Emme olleet yksin vaan meitä oli kokonainen koneellinen samoissa ongelmissa. Ihan sama, vaikka päivällä seikkailtaisiin, mutta kun kaikki tapahtui tietysti yöllä ja väsymys oli sen mukainen. Noh, ompahan mitä muistella keinutuolissa!
- Teimme jokakesäisen marjanpoimintareissun Hämeenlinnaan Kankaisten Marjatilalle, josta saa oikeasti Suomen parhaat mansikat ja vadelmat. Ja ne kahvilan vohvelit, I could die for them <3 Vielä yksi reissu (ehkä jo huomenna keskiviikkona), ja sen jälkeen pakasteessa on tarpeellinen talvivara.
- Samaisella Hämeenlinnan reissulla tapasimme ihanaisen ystäväpariskunnan, joiden kanssa rakensimme yhtäaikaa edellisen kotimme ja elelimme naapureina yhden vuosikymmenen ajan. Heidän kanssaan on koettu niin paljon - lasten syntymät, kasvut ja kehitykset aina heidän itsenäistymiseen saakka ja kaikkea siltä väliltä. Ihania nostalgisia hetkiä - kesää parhaimmillaan <3
- Viime viikonloppuna lähdimme ex-temporee reissuun anoppilaan Itä-Suomeen ja kävimme myös Mikkelin asuntomessuilla. Postailin sieltä ahkerasti Instagramin Stories -puolelle, joten ei siitä sen enempää täällä blogin puolella. Asuntomessujen sisustusannista sen verran, että minun silmiini erottui paljon tummia, runsaita sävyjä ja erityisen paljon puuta. Mustaa ja tummanharmaata näkyi runsaasti niissä kohteissa, joissa itse vierailin. Kyllä kokovalkoinen kiiltopintoineen taitaa olla väistymässä trendien aallonharjalta.. Se fiilis jäi!
- Mikkelin reissulla kävimme tutustumassa myös asuntomessujen oheiskohteeseen eli Mikkelin keskustassa sijaitsevaan Kulttuuritalo Tempoon ja erityisesti sen ravintolaan Lumoon. Siitä käynnistä teen ihan erillisen postauksen, se oli sen verran hieno ja niin historiarunsas paikka.
- Leosta. Eli meidän ihanaisesta pikku-pommista. Koska Leo ei ole mikään näyttelykoira, olen trimmaillut pääasiassa itse sen turkin. Nyt, kun aikaa ei tahdo riittää enää millekään "ylimääräiselle", mieheni kyllästyi sen pitkään turkkiin ja vei Leon trimmattavaksi oikeaan koiraparturiin. Samalla se pestiin ja kynnetkin leikattiin. No mikä oli lopputulos? Aivan hirveä! Leon karva kynittiin noin puolen sentin mittaiseksi ja se raukkaparka näytti ihan rotalta. Never again. Sen verran täytyy meikäläiseltä löytyä aikaa, että saan sen itse tehtyä. Leo jäi viikonloppuna Itä-Suomeen lomailemaan ja kasvattamaan turkkiaan, koska siellä se viihtyy superhyvin ja onhan se siellä varsinainen kingi. Nukkuu sängyssä ja syö suunnilleen pöydältä ruokansa.. Toivottavasti karva on jo hiukan pidempi, ettei naapurin tyttökoirat säikähdä, kunhan sankari viimein kotiutuu <3
- Omasta asusta. Olen steppaillut koko "pitkän" kesän kahdessa pitsimekossa ja niistä toinen on näissä kuvissa. Mekko on sellaista ihanaa pehmeää pitsiä ja niin supermukava päällä. Myös midi-mitta on mukavaa vaihtelua. Ja kurkkaappa tästä, mihin hintaan!
- Koska syksy tekee vahvasti jo tuloaan ja varasto täytyy tyhjentää sitä ennen, järkkään nyt tulevana perjantaina ja lauantaina varastontyhjennystapahtuman, johon olette sydämellisesti tervetulleita! Paikka on Korkeavuorenkadulla (1 B 11) toinen kerros. Olemme paikalla perjantaina 28.7 klo 12-20 ja lauantaina 29.7. klo 10-16. Siellä on mm tämä mekko ja paljon paljon muuta ihanaa.
Mekko: Lace V Neck Midi Dress (tämä näin, klik)
Farkkutakki: Oasis
- Ihanaa arkea. Olen fiilistellyt niin paljon tätä tämänhetkistä tilannettani, kun ei ole työaikoja ja tekemiset voi ajoittaa ihan fiiliksen mukaan. Meillähän on varasto täällä Suomessa ja minun tehtävä on huolehtia (kaiken muun ohella) ennenkaikkea siitä, että tavarat lähtevät vikkelästi liikkeelle. Enkä voi kyllä liikaa kehua Postia ja Matkahuoltoa, kuinka hyvin ne ovat kumpainenkin tehtävänsä hoitaneet. Minä kun en voi vastata kuin omasta tekemisestä, loppu on Postin ja Matkahuollon käsissä. Toistaiseksi meidän yhteistyö on sujunut todella mallikkaasti. Joskus paketit ovat olleet perillä jopa samana päivänä, ihan uskomatonta! Ja nyt en tarkoita niitä muutamia kertoja, kun olemme itse kuskailleet paketteja tässä Helsingin alueella.
- Epätoivon hetket. Niitäkin on mahtunut, oikeastaan jokaiseen päivään, vaikka ei onneksi enää ihan jokaiseen hetkeen. Tiedättekö sen tunteen, kun aika ei vaan riitä kaikkeen, mihin sen haluaisi riittävän.. Ja se tekemättömien asioitten lista suunnilleen lamauttaa mielen! Tai sen, kun sähköposteja tulvii muutamaan osoitteeseen ja et vaan ehdi reagoida niihin kaikkiin.. Tai sen, kun tekniset ongelmat aiheuttaa niin suurta turhautumisen tunnetta.. Pienimmistä en jaksa enää edes murehtia.
Tämmöistä täällä. Mitä teidän kesään on mahtunut?
