Täällä sitä kuulkaas yritetään handlata uutta arkea.. Kaikki järjestelmät on uusia ja toimintatavat vieraita, eikä tukea ole juurikaan tarjolla. Alku on tietysti aina vaikeaa, ihan niinkuin minkätahansa uuden työpaikan kanssa. Ensimmäinen kuukausi tuppaa olemaan melkomoista harjoittelua, kunnes arki asettuu uomiinsa ja voi keskittää katseensa taas hiukan pidemmälle kuin siihen kyseiseen yksittäiseen hetkeen.

Että sitä tässä odotellaan kuumeisesti.

Onpa muuten ollut mukavaa kehitellä kaikkia näitä verkkokaupan tekniikkaan liittyviä juttuja, kun sitä maailmaa on katsonut pelkästään asiakkaan näkökulmasta. Kun itse saan päättää, tulen panostamaan ihan hurjasti hyvään, sujuvaan ja nopeaan asiakaspalveluun. Siitä ei tulla tinkimään missään vaiheessa. Olen kurkkua myöten täynnä sellaista toimintaa, jossa ollaan lupaavinaan, mutta todellisuudessa ei ajatella mitään muuta kuin yrityksen omaa napaa. Olen mm. yllättänyt muutaman asiakkaan tässä Helsingin alueella viemällä paketit heille kotiovelle, sinä samaisena päivänä, kun he ovat tehneet tilauksen. Sitä en tietysti voi tehdä kovin usein, mutta miksi en tekisi sitä, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus?

Jos teillä on jotain hyviä vinkkejä, millaista on erinomainen palvelu verkkokaupassa, niin antakaa pliis ideoita!

Lupailin postata teille vielä tarkempia kuvia sunnuntain brunssilta, jonka Iskelmä ja Ibero järkkäsivät. Siellähän oli esiintymässä myös kuninkaallisista kuninkaallisin Diskokuningatar Eini ja sainpa ikuistettua myös hänen asunsa tähän teille asupostaukseen. Voi jösses miten upea hän onkaan, enkä ihmettele pätkääkään, miten hän on pysynyt Suomen kysytyimpinä naisartisteina niinkin pitkään. Se asenne. Se ulkonäkö. Se kyky uudistua. Thats it.

Omasta asusta sen verran, että se on (vaikka itse sanonkin) parhaiten istuva yksiosainen asu, jota olen oikeastaan koskaan käyttänyt. Se on superpehmeää, laskeutuvaa materiaalia ja kuminauhavyötärökin on sen verran jämäkkä, että muuta vyötä ei tarvita. Ja sivutaskuista tykkään myös, ne jotenkin viimeistelee koko setin. Lahkeista tykkään myös, koska ne on riittävän kapeat, jotta solakka yleisilme säilyy. Lahkeet nimittäin pilaa tosi usein muuten niin hyvän jumpsuitin.

Nyt kun kukkaprintit ja näyttävät asut on in, on tämä kyseinen yksilö aika ytimessä. Verkkokaupasta löytyy muuten kaksi mallia jumpsuitteja ja se toinenkin on ihan pööfekt. Kurkkaa ne molemmat täältä, klik.

Ei oikeastaan muuta tällä kertaa. Paitsi ehkä sen verran, että onnistuinpa haalimaan itselleni varsin näyttävän silmätulehduksen.. Tällä viikolla jouduin perumaan tosi monta sovittua juttua, koska en yksinkertaisesti ole kehdannut olla liikkeellä kuin ihan vaan pakolliset menot..

Nähdään siis taas, kunhan nämä meikäläisen silmät tästä korjaantuu <3

Jumpsuit: Oasis Finland, tämä näin, klik.
Päällä oleva koko on XS.

Kuvat otti Marjukka, kiitos hänelle:)

Seuraa blogiani:

Instagram @businesswomanhelsinki

Bloglovin

Blogit.fi

Google+

Iskelmän ja Ibero Finlandin vieraana sunnuntaibrunssilla

Kiitos teille kaikille tsemppiviesteistä ja kaikista mahdollisista yhteydenotoista, joita olen teiltä saanut lähimenneisyydessä, eri kanavia pitkin <3 Jännitin sitäkin etukäteen, että mitenköhän nämä meikäläisen uutiset otetaankaan vastaan ja huh, miten helpottavaa, että kaikki meni niin loistavasti ja palaute oli ihan superkannustavaa! Sen merkitystä on vaikeaa edes pukea sanoiksi eli Kiitos Kiitos, Kiitos <3

Olen muuten viimein saanut avattua myös Oasis Finland´n Facebook ja Instagram -tilit eli tulkaahan seurailemaan, jos se puoli kiinnostaa. Kohtapuoliin on edessä taas Lontoon matka ja ajattelin latailla sieltä videoita uusimmista mallistoista ja ylipäänsäkin ison muotitalon tunnelmista, vähintäänkin stories -puolelle.

No mutta. Olimme viime sunnuntaina ihanaisten bloggaaja -kamujen kanssa Iskelmän ja Iberon vieraina heidän sunnuntaibrunssillaan. Se järjestettiin Bauer Median tiloissa Kaapelitehtaalla. Ai että, miten ihanaa olikaan aloittaa sunnuntai valmiiksi katetun brunssin merkeissä, tavata kaikkia ihania kamuja ja tietysti tutustua samalla myös uusiin ihmisiin. Iskelmän juontaja Satu Kotonen houstasi meitä, esitteli radion toimintaa ja huolehti, että tunnelma pysytteli korkealla läpi koko tilaisuuden.Voi että kumpa itsekin osaisin moisen taidon! Ehkä se on sitä hänen ammattitaitoaan.

Pidemmittä höpinöittä, tässä vähän kuvasaldoa tapahtumasta! Kaikki kuvat ovat © Senja Rapila / Iskelmä

Palataan huomenna (tai lähipäivinä) vielä vähän asupostauksen pariin, ja joissa myös Eini poseeraa:)

^Marjukan kanssa hiukka sometimme tapahtumasta. Ollaan mekin opittu..


^Samae Koskinen

^Tädit tubettaa eli Tiia ja Maiju Satu Kotosen haastattelussa

^Lurpsis ja nam, ihana kattaus!

^Kuin myös, aika ihana ja inspiroiva Iberon kattaus!

^Nää täytyy vaan yksinkertaisesti metsästää jostain, se on kuulkaas näin!





^That gööööl! Eini on kyllä supermimmi! Bileet starttasi siltä istumalta, kun hän otti diskomikkinsä käteen ja pisti diskobileet pystyyn:)

^Päivän asuna oli Oasiksen 'Wild at Heart Print Jumpsuit', joka löytyy täältä, klik.

Seuraa blogiani:

Instagram @businesswomanhelsinki

Bloglovin

Blogit.fi

Google+

Perjantai 21.4.2017 ja top 3

Se oli lopulta se tärkeä syntymäpäivä. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta olo on kuin just synnyttäneellä. Vähän voipunut mutta huh, niin helpottunut. Ja kieltämättä onnellinenkin. Uusi perheenjäsen Oasis Finland syntyi poikkeuksellisen pitkän, puolitoista vuotta kestäneen kantovaiheen jälkeen eilen perjantaina 21.4. noin kello 20 aikaan. Kaikki oikeat synnytykset on menneet kivuitta ja säryittä, koska molemmat tyttäreni ovat tulleet leikkaamalla tähän maailmaan, kunnes tämä vähän erilainen synnytys oli se, jossa niitä kipuja ja särkyjä piti minunkin sitten kokea.

Eilinen oli tosiaan jännä päivä. Verkkokauppaan on integroituna mm. Postin ja Matkahuollon palikat, jotka takaa sen, että pakettien noutopaikkoja pitäisi olla jokaisen lähettyvillä. Eilisen päivän testaukset näytti siltä, että nuo palikat eivät toimi, yhdessä pikakassan kanssa ja sehän ei sovi sitten mitenkään. Jos minä asiakkaana tilaan paketin tuohon lähi K-Markettiin, en todellakaan halua noutaa sitä Postin omasta toimipisteestä. Ja koska kyseinen toiminto ei pelannut 100%:sti, meidän oli pakko ottaa se "pikakassa" -ominaisuus väliaikaisesti pois käytöstä, kunnes se ongelma saadaan ratkottua. Nyt maksamisen prosessi on vähän monivaiheisempi, mutta kuitenkin ihan sujuva.

Verkkokauppa syntyi siis terveenä ja voi tällä hetkellä oikein hyvin. Sitä käytiin eilen katsomassa sankoin joukoin ja ensimmäiset paketit lähtevätkin matkaan heti maanantaina aamupäivällä. Koko varasto on siis täällä Suomessa, joten paketit kulkeutuvat hyvinkin nopsaan perille. Niin nopsaan kuin Posti ja Matkahuolto omat tehtävänsä suorittavat.

Eilinen oli jännä päivä senkin tähden, että siskon tyttö Siiri tuli tänne meille viikonlopun ajaksi. Tänään lauantaina on nimittäin hänen suuri päivänsä, jota varten hän on tehnyt jo vuosia töitä. Nimittäin Bikini Fitness -kisat Kulttuuritalolla. Hän oli eilen jotenkin tosi stressaantunut, koska kisapäivä tietysti jännitti ja elimistö oli huippuunsa viritetty. Mutta. OMG sitä hänen bodyaan! Se oli ihan mieletön! Eikö sellaista vois saada vähän pienemmällä panostuksella, koska haluaisin kanssa sellaisen.. Yritän saada hänet suostumaan kameran eteen niin, että saisin muutaman videonpätkän Instagramin Stories -puolelle. Voi nimittäin olla, että en pääse tänään Kulttuuritalolle, koska tässä omassa kuplassani en ole hoksannut ostaa lippuja etukäteen ja nyt niitä ei enää myydä ainakaan Ticketmasterin kautta.. Siiri on muuten ystävänsä videolla tässä näin, klik.

Ai niin. Olen ollut jotenkin niin teknisessä moodissa, että en yksinkertaisesti ole saanut vielä Oasiksen Facebook -sivuja tai Instagramia työn alle.. Ne on kyllä auki, mutta valitettavasti ammottavat tyhjyyttään. Mutta kyllä sekin hetki vielä koittaa, I promise. Näitä juttuja tehdään kuitenkin niin pienellä tiimillä, että kädet (ja/tai ajatukset) ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

Laitan tähän loppuun vielä joitakin omia suosikkimalleja verkkokaupan puolelta, vaikka niitä onkin näiden kolmen lisäksi aika rutkasti enemmän. Mallisto on ihan huikean hieno ja olen siihen ihan mielettömän tyytyväinen. Avaan ihan mielelläni myöhemmissä postauksissa myös niitä periaatteita, joilla mallisto kulloinkin päätyy tänne Suomeen. Ja toukokuussa pääsette kanssani Lontooseen, kun lähden katsastamaan tulevan syksyn ja talven mallistoja.

^Oasiksen varsinaista bravuurialuetta on ehdottomasti mekot. Mallisto niitten osalta on aivan huikea ja täydentyy uusilla malleilla viikon välein. Malliston yksi kirkkaimpia helmiä on tämä yllä näkyvä pitsimekko "Int Lace 2 for Midi Dress", joita on kahdessa klassisessa värissä. Mekko on sellainen ylellinen gracekellymäinen ja istuu elastaaninsa ansiosta päälle ihan mielettömän hyvin. Ihana klassikko ja täydellinen juhlamekko vaikkapa kevään ja kesän juhliin.

^Toinen oma suosikki on tämä yllä näkyvä yksiosainen "Wild at Heart Print Jumpsuit". Kuvasin sen myös itseni päällä ja osa teistä näki kyseisen videonpätkän Instan Stories puolella. Katsotaan, jos rohkenen lisätä sen myös Instan pääsivuille.. Jotenkin ne omat videot näyttää niin tökeröiltä ja arkailen sitä suuresti.. Yllätyin, kuinka hyvin tuo kyseinen jumpsuit istuu päälle ja miten törkeän hyvältä se näyttää! Se oli ihan pakko lunastaa myös itselleni. 

^Kolmas oma suosikki on tuo maksimaalisen kaunis neulepaita "Embroidered Collar Knit", joka on ihan mielettömän ihana päällä, kauniin värinen ja tuo napeilla kiinni oleva kaulus kruunaa koko komeuden. Muutkin lienee huomanneet sen, koska sitä on tällä hetkellä myyty kaikkein eniten. Varasto on tosin kohtuullisen pieni, eli koot loppuu aika nopsaan..

Mutta. Antakaa armoa, kun olen niin innoissani ja tuon omaa verkkokauppaa näinkin vahvasti esiin täällä blogissa.. Tiedän, että se kismittää joitakin teistä ja tavallaan ihan ymmärränkin sen. Oli vaan pakko.

Eipä muuta kuin mukavaa lauantain jatkoa teille ja nähdään taas <3

Seuraa blogiani:

Instagram @businesswomanhelsinki

Bloglovin

Blogit.fi

Google+

BW loves Oasis and VICE VERSA eli syy blogin hiljaiselolle

'Kaikki on hyvin, kun voit katsoa peilissä näkyvää henkilöä ja sanoa vilpittömästi, että olet tehnyt parhaasi.'

Mitäpä sitä enää salailemaan. Nyt kun reilut 1,5 vuotta sitten alkanut projekti on saatu hyvälle alulle ja kaikenmaailman vaitiolositoumukset lakkautettua, on aika kertoa teillekin, mitä täällä ruudun toisella puolella onkaan puuhasteltu.



Kaikki alkoi tosiaan loppukesästä noin 1,5 vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran lähestyimme brittiläisen muotibrändin Oasiksen kanssa toisiamme. Ja siitä se idea sitten lähti kytemään. Vanha elämä ei kuljettanut enää oikein mihinkään suuntaan ja kaipasin henkisen pysähtyneisyyden sijaan uusia haasteita, uusia tuulia ja jotain sellaista, missä todellakin saa pistää itsensä likoon ja luoda jotain uutta. Omin käsin. Maailma ympärillä kansainvälistyy ja minäkin haluan siihen mukaan.

'Aiemman kokemuksen tulee olla majakka, joka näyttää meille tietä, eikä laituri, johon kiinnitämme aluksemme.'



'Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki' (Aaro Hellaakoski).

Eli siis. Minä, edustamani yrityksen kautta, aloittaisin projektin, jonka tarkoituksena olisi raivata tietä brittiläiselle suositulle muotibrändille Oasikselle tänne Suomen markkinoille. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt moista, enkä oikeastaan koskaan ole ollut edes muotibusineksessa, mutta mitäpä sitten.. Samat lainalaisuudet kai pätee, oli liiketoiminta mikä tahansa. No, totta puhuttuna, pelotti, hirvitti, jännitti ja ties mitä. Aika rohkea ajatus ja vielä niinkin iso brändi kuin Oasis..

'Enkeli osaa lentää ja lintu ja kuka vaan, kunhan on siivet sydämessä ja tuuleen uskaltaa.' Tuula Sandström



En edes muista, montako kertaa olen käynyt Lontoossa Oasiksen pääkonttorilla heidän haastatteluissaan, tehnyt heille erilaisia suunnitelmia, päivittänyt niitä, kun asiat ei suju, niinkuin olisin niiden toivonut sujuvan, selvittänyt yhtä ja toista, neuvotellut Suomen päässä kaikki maailman nippelit, ja mitä kaikkea. En oikeasti edes muista, mitä kaikkia vaiheita ja käänteitä tämä projekti onkaan pitänyt sisällään.. Tämmöisen ison projektin äärellä asiat nimittäin tuppaa unohtumaan jo ihan sen tähden, että niitä ei vaan ehdi fiilistellä.

Ja härregyyd niitä erilaisia tunnetiloja, mitä tähän projektiin on mahtunut! Jokainen pelko, jännitys ja painajainen - ne on melkeinpä kaikki käyneet toteen, ainakin jonkinasteisina. Tunnetilat on vaihdelleet niin äärilaidasta toiseen, ettei mitään rajaa. Välillä koko touhu on tuntunut todellakin yhdeltä suurelta painajaisunelta ja toisinaan taas mielen on vallannut kaikki muut hyvänolontunteet syrjäyttävä euforinen olotila. Oikea Hulluuden Highway.



Oasiksen oli tarkoitus aloittaa toimintansa täällä Suomessa ihan fyysisen liikkeen muodossa, mutta sopivaa paikkaa Helsingin keskustasta ei oikein tahtonut löytyä. Ja kun se vihdoin löytyi, asiat eivät edenneet toivotulla tavalla. Tielle tuli jälleen kerran esteitä. Muutamien tiukkojen vääntöjen jälkeen päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että Oasis aloittaa toimintansa Suomessa verkkokaupan muodossa eli sitä(kin) johdetaan, hallinnoidaan ja operoidaan täältä Suomesta käsin, suomalaisin käsin. Showroom tosin avataan ihan lähitulevaisuudessa, ja ensimmäinen oikea liike starttaa vuonna 2018, mutta palataan niihin myöhemmin. Kaikki asiat ei yksinkertaisesti mahdu tähän yhteen postaukseen, eikä niistä kaikista vivahteista oikein voi vielä tässä vaiheessa edes kertoa..

Kerron kyllä ilman muuta heti tarkempia detaljeja, kunhan se suinkin on tosiaan luvallista ja mahdollista. Näissä asioissa kun mitä vaan yllättävää voi tapahtua, sen (jos minkä) olen todellakin oppinut.. Mutta onneksi 'Jos vastoinkäymisen jälkeen olet enemmän kuin sitä ennen, niin ei se sitten ollutkaan vastoinkäyminen.'



Nonniin. Siinäpä se kaikessa lyhykäisyydessään. Yhden episodin loppu häämöttää jo ihan nurkan takana eli verkkokauppa avataan ihan muutaman päivän kuluttua (ehkä jo tällä viikolla, jos kaikki menee nappiin eikä viimehetken takapakkeja ilmesty). Verkkokauppa tullaan avaamaan tähän osoitteeseen, klik. Kunnes sen jälkeen alkaakin taas uusi ja tuntematon tie..

Ihanaa, kun vihdoin pääsin kertomaan teillekin tämän "salaisuuden" ja saan alkaa puhua tästä asiasta avoimesti, ilman salaisuuden ärsyttävää verhoa välissä! Niin ja paljastettakoon sekin, että kaikki tämän postauksen asut on tietysti Oasiksen kevään mallistosta, kuten kaikki ne pienet asuvideot, joita olen omalle Instagram -tililleni lisäillyt, sinne stories puolelle tosin.

Just nyt on kuulkaas aika hyvä ja luottavainen fiilis! Ja kieltämättä, ihan varovaisen hiljaa, salaa kuiskaten, nurkan takaa, tekee mieli huutaa: I made it :)

PS. Käykäähän kurkkaamassa Marjukan blogista hänen päivän asunsa! Aika cool, vai mitä!

Seuraa blogiani:

Instagram @businesswomanhelsinki

Bloglovin

Blogit.fi

Google+

Sivuraitahousut

Tervehdys ystävät! Aika hienoa, kun olen vihdoinkin päässyt valoon ongelmieni kanssa. Olen oikeasti tarponut läpi sellaisen sysipimeän tunnelin, että en olisi ikinä koskaan elämässäni voinut kuvitella, että joudun kohtaamaan niin turkasen vaikean tien kuin mitä olen kohdannut. Olen tottunut aina siihen, että asiat hoituu ja jos näin ei tapahdu, olen saanut apua ja tukea niin paljon kuin olen tarvinnut. Aina on löytynyt joku joka pelastaa ja jeesaa. Ja yhtäkkiä olen tilanteessa, että auttavia tahoja ei vaan yksinkertaisesti ole ja olen niin hiton yksin kaikkine haasteineni. Vieraalla maalla, tai paremminkin tyttöriepu vieraalla planeetalla.

Ihan vielä en voi, enkä oikeastaan halua kertoa, mistä on kyse, mutta kyllä sekin aika vielä koittaa.

Sen lisäksi, että oma elämä on on ollut vähän työlästä viime aikoina, on sydän itkenyt ihan hirveitä maailman murheita. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Syyrian tilanne. Se kaasuisku ensin ja sen jälkeen Trumpin operoima hyökkäys sinne. Vaikka Trump teki mielestäni ihan oikein, kun osoitte teoin, ettei hän hyväksy sovittujen pelisääntöjen vähättelyä ja on valmis taistelemaan niiden puolesta, niin siitä huolimatta se Syyrian Venäjä kytkös pelottaa. Hitto kun maailman vaikutusvaltaisimmilla paikoilla sattuu olemaan kaksi supernarsistia eli Trump ja Putin, joista kumpikaan ei ole valmis luovuttamaan kukkulan kuninkuutta toiselle. Vastakkainasettelu on nyt niin vahvaa ja se ei tunnetusti ole koskaan hyväksi.

Mikä yhteys Tukholman tapahtumilla on Syyrian tapahtumiin? Vai onko se vaan sattumaa. Ei nimittäin ole montaakaan viikkoa, kun Trump nosti twiitissään nimenomaan Ruotsin esiin epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan osalta ja sai taas pienimuotoisen (some)myrskyn aikaan. Ja heti Syyrian tapahtumien jälkeen Tukholmassa sattui pelottava onnettomuus..

Omasta puolesta en niinkään pelkää, enkä todellakaan rajoita elämääni Trumpin enkä Putinin enkä edes Isisin pelossa, mutta äitinä tietenkin pelottaa omien lasten ja oikeastaan kaikkien tahtomattaan kärsimään joutuvien tähden. Tukholman yksi kuolonuhreista oli nimittäin samanikäinen kuin oma tytär eli 11 vee. Niin pieni ja viaton joutui kohtamaan koulumatkallaan jotain niin julmaa, itsekästä ja anteeksiantamatonta.

Sanat ei vaan riitä kuvaamaan sitä tuskaa, mitä maailman murheet saa aikaan.. Ja niiden rinnalla omat murheet on niin olemattomia, pieniä, mitättömiä. Ja siitä huolimatta nekin murehdituttaa.

Voi tätä mollivoittoista sointua tässä postauksessa, mutta minkäs teet - niitä ne omat fiilikset on viime aikoina olleet. Haasteita ja maailman murheita. Ja toki myös pieniä ilon pisaroita, kuten vaikkapa eilinen Marjukan ja hänen miehensä tapaaminen. Ja tietysti se, että asiat alkaa hiljalleen sujua noin muutenkin. Ja myös se, että olen vihdoin saanut oman MacBookkini huollosta ja pystyn taas bloggailemaan ilman sitäkin twistiä.

Eilen perjantaina (kuten Instaa seuraavat jo ehkä arvasittekin), tosiaan olimme Marjukan ja hänen miehensä kanssa syömässä Mamma Rosassa ex-temporee meiningillä. Marjukka laitteli muutamaa tuntia aikaisemmin viestiä ja niin sitä lähdettiin dinneröimään heidän kanssaan. Voi että miten mukavaa meillä oli ja voi että, miten aina inspiroidun hänen seurassaan bloggaamisesta. Rakastan sellaista ex-temporee tekemistä sen sijaan, että asioita suunnitellaan viikkotolkulla. Vaikka sitähän se normaalielämä tuppaa nykyään olemaan..

Kumpaankohan kategoriaan muuten lukeutuu mun siskon 6 vee pojan huolet siitä, kun virpojille pitäisi antaa kaikki parhaat suklaamunat? Ja että heille ei ainakaan saa tulla yhtään tyttöä virpomaan, koska virPOJAT on poikia. Piste.

Ehkä meidän kaikkien hartiat on juuri niin leveät kuin mitä me pystymme niiden päällä kantamaan. Näin kai se on uskottava.

Mutta siis. Postailinkin jo Instaan kuvia näistä mun tämän hetkisistä suosikkihousuista. Olen jotenkin ihan hullaantunut muotiin, jossa businesstyyliin yhdistetään jotain sporttista elementtiä. Niinkuin nämä vaaleanpunaiset raidat tummansinisten office -housujen sivuilla. Ja niiden parina ihan tavallinen tummansininen t-paita. Tykkään ihan mahdottomasti!

Ja kiinnittäkäähän huomio korvissa heilurin lailla heiluviin uusiin korviksiin, jotka on House of Elliott -brändin uutukaiset helmikorvikset. Isot helmet ja niiden välissä ketjua. Ja ne sitten heilumaan korviin. Ihanat!

Eipä oikeastaan muita (murheita) tällä kertaa. Muistakaahan käydä vielä äänestämässä!

Seuraa blogiani:

Instagram @businesswomanhelsinki

Bloglovin

Blogit.fi

Google+

Kuulumisia pitkästä aikaa

Tervehdys ystävät! Hengissä ollaan edelleen. Joudun yhä jatkamaan blogin hiljaiseloa ainakin siihen saakka, kunnes saan oman rakkaan MacBook Pron takaisin huollosta. Tai no, rakas ja rakas.

Joka tapauksessa, elän tällä hetkellä erittäin haasteellisia aikoja ja tuntuu, että mikään, mihin kosken, ei onnistu. Ei sitten mikään. Ja kun minunlainen, vähän tietoteknisesti kömpelö ihminen ajautuu tilanteeseen, josta se ei oikein ymmärrä yhtään mitään (koska se tietotekniikka), niin epätoivon kyyneleiltä, turhautumiselta ja kaiken tekemäni kyseenalaistamiselta ei olla vältytty. Voin sanoa, että olen pistänyt kykyni, ymmärrykseni ja kapasiteettini likoon ja siitä huolimatta asiat ei etene toivottuun tahtiin. Tästä siviilielämän puolen haastavasta projektista johtuu hiljaiselo täällä blogin puolella, noin niinkuin lyhyesti kerrottuna. Pääsinpä ongelmineni myös erään suomalaisen ison yrityksen tuotekehitystiimin prioriteettilistalla ykköseksi, jos tätä voi vaikka "meriitiksi" kutsua. Se ei siis todellakaan ollut tavoitteena, mutta kun olet epäonnen tähtien alla, niin siellä todellakin olet! Avaan kyllä teillekin asiaa vähän tarkemmin, kunhan nämä haasteet on tosiaan voitettu.

Siitä MacBooksita vielä muutama sananen. Ostin sen vain vähän yli vuosi sitten ja nyt se tosiaan alkoi jo reistailla. Se alkoi pitää sellaista epämääräistä ääntä aina kun avasin valokuvatiedoston tai puuhastelin jonkun ekselin parissa. Eikä niitä kuvia ole siellä edes kovinkaan paljoa, koska säilön niitä pääasiassa muualla. Ääni kuulosti ihan sellaiselta tuulettimelta, jossa on roska tai joku kuivunut puun lehti sisällä. No, enhän minä sitä kovin kauaa uskaltanut kuunnella, kun kiikutin koneen huoltoon. Takuu ei ollut enää voimassa (mäkillä takuuaika on vain yhden vuoden), mutta kyllähän kuluttajansuojan pitää ulottua pidemmälle kuin yhteen vuoteen. Ja kun hoksasin siihen vedota, niin semmoisena se sitten käsiteltiin! Mutta siis, toivottavasti saan koneeni takaisin jo heti alkuviikosta, koska enhän minä pärjää ilman sitä. Minulla on kyllä myös hp:n kone, jolla tätäkin juttua kirjoitan, mutta kuvia en tällä käsittele. Ne teen mäkillä.

No mutta, jos täällä blogin puolella on hiljaista, niin vähän ahkerampaa toimintaa löytyy Instagramin puolelta, jonka stories -puolelle latasin mm viikko sitten taas noin kymmenkunta uutta asupostaus -videota (kuten edellisenäkin sunnuntaina). Ne tosin on kaikki hävinneet taivaan tuuliin jo ajat sitten, mutta sinne niitä videoita tulee latailtua vähän ex temporee -periaatteella. Se on ihanan vaivatonta, koska siellä ei ole mitään paineita editoita videoita laisinkaan.

Luitteko muuten lehdistä, että suomalaisesta sotasankari Simo Häyhästä tehdään elokuva jenkkilöiden toimesta? Oikein sellainen kunnon elokuva, suuren maailman tyyliin. Tein Häyhästä jokin aika sitten juttua, eli kurkkaappa se täältä. Ihan huippua joka tapauksessa ja toivotaan, että se toimisi koko valtakunnallemme positiivisena piristysruiskeena. Ai niin ja pakko vielä todeta (vaikka aprillipäivä meni jo) että mahtavaa jenkkiläiset, kun noteerasitte minun juttuni niinkin korkealle, että päätitte, epäilemättä sen jutun perusteella, käyttää Simo Häyhää tosiaan kokonaisen elokuvan inspiraationa - Eipä kestä kiittäminen!

Meille tulee tässä illan mittaan vieraita, kun serkkulikkoja pörähtää parikin kappaletta perheineen kyläilemään. Toinen heistä asustaa Ranskassa ja on nyt pitkästä aikaa käymässä Suomessa eli ihan mieletöntä tavata hänet monen vuoden jälkeen. Hän lähti muistaakseni noin 18-vuotiaana maailmalle, eikä ole sen koommin asunut Suomessa. Hän on matkan varrella perheellistynyt ranskalaisen miehen kanssa ja elelee elämäänsä nykyään Etelä-Ranskassa. (En muista, olenko kertonut, että minullahan on serkkuja hyrymykke, kun äidillä on yhdeksän sisarusta. Sitä myöten serkkuja on ympäri Suomea ja tietty myös ympäri maailmaa.)

Mutta, pidemmittä puheitta, alan nyt valmistella jo huomista päivää ja vieraiden saapumista.. Toivottavasti saan pian asiat järjestykseen niin, että saan taas oman ihanan arkeni takaisin! Sitä on jo niin iso ikävä! Nyt ollaan siitä tosin vielä aika kaukana, mutta eiköhän se joku päivä vielä koita.. Pakko olla positiivinen, vaikka välillä tekisi mieli heittää vaan hanskat tiskiin ja luovuttaa kaikki pas#2@a.

Tänään sunnuntaina on muuten Elloksella kaikki -25% ja ale pätee poikkeuksellisesti myös huonekaluihin. Koska tykkään selata Elloksen nettisivuja, keräsin teillekin tähän joitakin sen herkkupaloja:
- esim. Adidaksen supertrendikkäät treenikamat ja sneakerit täältä*.
- tyylikkäät Gant Homen paisley -kuvioiset vuodevaatteet täältä*.
- Lumenen uusimmat ihonhoito- ja meikkituotteet täältä*.

Nähdään taas!

Seuraa blogiani:

Instagram @businesswomanhelsinki

Bloglovin

Blogit.fi

Google+