Miksiköhän sitä jotenkin kammoksuu kaikkia väenpaljous -tilanteita? En minä ihmisiä todellakaan pelkää ja olen luonteeltanikin kovin sosiaalinen tapaus, mutta en vaan viihdy tilanteissa, joissa väkeä on järkyttävät määrät, kuten nyt messuilla. En ole esimerkiksi koskaan ollut mikään festarityyppi ja muistan lapsuudestakin sellaisen hetken, jolloin suunnilleen pakenin paikalta. Se oli itse asiassa ihka ensimmäinen "disco-reissu" joskus yläkoulu -iässä, kun äiti kuskasi yhtenä syksyisenä perjantaina taunuksella kylän nuorisotalon oven eteen. Siinä pihalla jo kaverit vaikutti jotenkin hulvattomilta ja kun näin hyvän ystävän hiukan "huppelissa", iski älytön paniikki. En halunnutkaan jäädä ja niinpä me äidin kanssa köröteltiin takaisin kotiin. Minun ei ole pakko, jos en vaan halua. Ei ole pakko ostaa jotain superedullista, vaan mieluummin maksan vähän enemmän, kuin jonotan messuilla jotain, jota ilman olen tähän saakka mainiosti pärjännyt. Tai siellä nuorisotalon edessä - ei ollut pakko jäädä, kun pauhaava musiikki alkoi ahdistaa, eikä ajatus "humaltuvista" kamuista tuntunut hyvältä.
No joo. Mutta siis messut oli kuulemma superonnistuneet tänä vuonna ja se on ihan mieletön juttu!
Näistä kuvista vielä jokunen sana. Mikään ei ole nimittäin niin hankalaa, kuin kuvata valkoinen paita valkoista taustaa vasten, varsinkaan, kun kyseessä ei ole ammattikuvaaja. Mutta mitään ei opi, jos ei vaan yksinkertaisesti harjoittele ja siitä tässäkin kuvaussessiossa oli kyse. Halusin yhdistää valkoisen yksinkertaisen silkkipaidan juuri näitten housujen kanssa. Rakastan nimittäin harmaita college -housuja, joissa on a) sivutaskut b) resorit lahkeensuissa ja c) joiden lahkeet on tarpeeksi kaitaset. Ja nämä Gapin housut on siinä mielessä ihan pööfekt. Laitoin muuten linkit ensimmäisen kuvan alle pariin muihinkin vastaaviin housuihin, eli kurkatkaas ne, jos tämmöiset lököhousut kiinnostaa. Näitähän ei voi pitää ihmisten ilmoilla kovinkaan montaa kertaa, koska polvipussit pilaa nämä niin pirun äkkiä ja sen jälkeen näitä voi käyttää lähinnä kotona ja Leon kanssa ulkona.
Eli tämmöinen siitä "valkoinen paita valkoista taustaa vasten" -sessiosta nyt sitten tuli! Mitäs te muuten pidätte tämmöisistä lököhousuista? Ja voisitteko kuvitella lähtevänne ne päällä kaupungille? Kuten minä..
Eipä oikeastaan muuta kuin nähdään taas <3 Ja ihanaa syyslomaa teille, joilla se nyt starttasi!
Wristlet: DAILE (use code BW10 to get 10% off)
Seuraa blogiani:
Minulla sama homma, kammoksun messuja ja väentungosta. Haluaisin monesti lähteä kiertelemään erilaisia messutapahtumia (kuten nyt esim. I love Me messut), mutta kertakaikkisesti en pysty nauttimaan siellä yhtään, kun on koko ajan tunne, että olet pingispallona muiden joukossa. Sama tunne syntyi, kun erehdyin sen ainoan kerran käymään Tuurissa veronpalautusten jälkeisenä päivänä, meinasi paniikki iskeä, kun se väentungos ja imu veti vaan mennessään, eikä mihinkään päässyt karkuun, huh!
VastaaPoistaFestareilla ja keikoilla käyn taas (kohtuullisen) mielelläni, joskin niitäkin nykyään vähän puntaroin etukäteen, tai hyödynnän mahdolliset vip-palvelut, jotta pääsee hengähtämään välillä omaan rauhaan. Vaikka siellä nyt varsinkin alkoholia nauttineiden keskellä helposti saa itsensä paniikkiin, mutta kun ottaa muutaman viinilasin pohjalle, niin pärjää kummasti ;)
Asusi on todella kaunis, nuo housut on upeat, pitäisiköhän itsekin tilata :)