Joules pink plazer

31.3.2016

Tapasin Berliinin Panorama messuilla sellaisen minulle entuudestaan tuntemattoman brittibrändin kuin Joules. Se vaikutti todella mielenkiintoiselta, erityisesti heidän syysmallistonsa, jota messuilla tietysti jo esiteltiin. Minusta heidän osastonsa oli itseasiassa yksi messujen mielenkiintoisimmista ja sen tähden siihen kai tuli sitten jumittauduttua.

Joules syysneuleista jäi mieleen kivat pienet yksityiskohdat muutoin pelkistetyissä malleissa, sellaista erittäin viimeisteltyä työtä. Myös syksyn bleiserit jäi mieleen, kuten heidän todella herkullinen kumisaapasvalikoima. Se oli oikeasti ihan mieletön ja voisinpa väittää, että sen rinnalla kyllä suomalainen kumisaapasvalikoima kalpenee.

Kun tulin kotiin, sain heiltä vielä viestiä, koska tottahan me yhteystietoja vaihdettiin. Niinpä he sitten lähettivät minulle joitakin heidän kevätmallistonsa mielenkiintoisimpia elementtejä, kuten vaikkapa tämän vaaleanpunaisen, ihanan pehmeän ja niin superkauniin jakun (eli tämän näin). Ihan täydellinen juurikin farkkujen kanssa, mutta mikä ettei vaikkapa valkoisten housujen kanssa myös.

Minusta kevätkelien jakku ei voisi tästä juurikaan kauniimmaksi muuttua ja miten ihana kesätakki tästä kehkeytyykään <3

Mutta mitäpä muuta. Arvatkaapa, mitä minun rakas mieheni tänään toi minulle. Heh, uudet sukset, siteet, sauvat ja monot! En vaan kyllä yhtään tiedä, mitä niillä teen, koska edelliset oli minusta ihan hyvät. Hän vaan jotenkin niin kyllästyi meikäläisen nillitykseen epäonnistuneesta voitelusta, kun  20 kilometrin hiihtolenkki oli suksista johtuen yhtä tuskaa. Nyt on kuulkaas sitten sellaiset karvapohjasukset alla, että ei tarvitse enää paljoa kantaa huolta voitelusta. Jännää testata niitä, kunhan taas päästään ladulle seuraavien lumien aikaan. Edelliset sukset taisi olla jo yli 15 vuotta vanhat eli kai se oli jo aikakin.. Vähän kyllä polttelis jo kokeilemaan.

Nämä alla olevat kuvat on muuten ainakin omaan silmään perin erikoiset, koska olen luopunut ripsipidennyksistä ja silmät näyttää jotenkin niin paljailta. Halusin luopua niistä pitkän rupeaman jälkeen, koska ainakin minulla ne pysyi siistinä noin viikon ajan ja sen jälkeen osa ripsistä oli aina ihan sikinsokin. Vaikka kyllähän minä niitä harjailin, enkä koskaan hangannut niitä vaikkapa kasvopesun yhteydessä. Silti ne meni aina vähän vinksinvonksin ja se kyllä kieltämättä häiritsi. Kaipasin myös luonnollisuutta, koska kaikkinainen feikki ei just nyt tunnu yhtään hyvältä ajatukselta. No, katsotaan, milloin taas palaan takaisin vanhaan, mutta mennään nyt ainakin hetki näin. Kestää kyllä jonkun aikaa, kun omat ripset kasvaa takaisin täyteen mittaansa eli hetki mennään aika vaisuin katsein.

Mutta hei, tänään on talven viimeinen päivä! Huomenna aloitellaan jo huhtikuuta, joka tarkoittaa sitä, että kesä on tuotapikaa täällä meidänkin luonamme:) Aika cool, vai mitä!

P3310247
Blazer: Joules
Shirt: Bik Bok
Jeans: Hollister
P3310235

P3310241

Posliini piste net ja kolmiologo eli puhutaan karvanpoistosta

30.3.2016

Sokerointi, vahaus vai perinteinen höyläys partakoneen terällä? Pakko tunnustaa: viimeinen eli höyläys on ollut se meikäläisen ratkaisu karvanpoistoon, forevö. Ja toki myös pinsettejä on tullut käytettyä erityisesti kulmakarvojen nyppimiseen.

En ole koskaan ollut mitenkään erityisen karvainen eli karvaisuus ei ole ollut meikäläiselle ongelma oikeastaan koskaan. Hiusten määrästä, väristä tai paksuudestahan ei voi vetää minkäänmoisia johtopäätöksiä muun karvaisuuden osalta. Eli siis vaikka hiukset olisi vaaleat ja ohuet, saattaa sääret olla vaikka minkämoisten "villahousujen" peitossa. Ja niin edelleen. Eräällä ystävällänikin on hyvinkin vaaleat, ihan tavalliset suomalaiset hennot hiukset, mutta siitä huolimatta hän on aina kärsinyt kiusallisista viiksistä huulten yläpuolella. Samoin kulmakarvat on vaatineet melkoista niittämistä harva se päivä. Niitä hän on sitten höyläillyt ja nyppinyt pinseteillä joka aamu..

Sain tilaisuuden tutustua Suomen tiettävästi ainoaan pelkästään sokerointia tekevään Posliini -nimiseen yritykseen, jonka yrittäjänä toimii jo kuusi vuotta sokerointia työkseen tehnyt Rosa. Hän perusti rohkeasti oman yrityksensä marraskuussa 2015 Helsingin Herttoniemeen (Hitsaajankatu 7). Ihana, kaunis, seesteinen (ihan niinkuin yrittäjä itsekin) pieni liiketila. Ja jossa tehdään karvanpoistoja vain naisille.

En tiennyt sokeroinnista oikeastaan mitään ennenkuin tutustuin siihen viime viikolla. Toki, onhan siitä puhuttu "tyttöjen kesken" ja olen siitä sillointällöin lukenutkin jotain (ainakin Victoria ja David Beckham harrastaa sitä juorulehtien mukaan), mutta käytännön kuvioista en tiennyt hölkäsen pöllähtämää.

Sokerointi on helppo ja luonnonmukainen tapa pitää ihokarvat kurissa. Se ei ärsytä ihoa, eikä karvatuppi kutise tai punoita hoidon jälkeen, kuten höylätessä usein käy. Tiedättehän te ne punaiset pilkut höyläyksen jäljiltä.. Iho on hoidon jälkeen ihan mielettömän pehmeä, koska karvat on poistettu juurineen. Ei kuulkaas jää minkäänmoista sänkeä! Lopputulos on sileää kuin posliinin pinta.

No sattuiko se, auts?

Rehellisesti sanottuna, eihän se kivaa ollut. Mutta ei voi kyllä sanoa, että se olisi sattunut, pikemminkin nipisti. Ja Rosan tekniikka vaan oli niin ammattimaista ja kehittynyttä, että ei siinä oikein ehtinyt edes ajatella kipua tai nipistelyä. Lämmin sokerimassa levitettiin iholle vastakarvaan ja nykäistiin myötäkarvaan nopealla liikkeellä pois, siinä se lyhykäisyydessään.

Te, jotka kärsitte (kiusallisista) karvoista, kokeilkaa ihmeessä sokerointia! Viikset tai kiusalliset leukakarvat (muusta karvoituksesta puhumattakaan) lähtee takuuvarmasti tällä tekniikalla eli älkää hyvät naiset turhaan kärsikö ongelmastanne!

Ja miten olisi ihanan pehmeät ja sileät sääret näin kesän kynnyksellä? Kyllä kiitos kelpaisi. Toki, muutkin paikat saa siistittyä samalla kertaa:)

Rosan Posliini -liikkeen kotisivuille pääset tästä näin, klik ja Facebook -sivuille kas tästä, klik.


P3230001
^Saimme testattavaksi lämmintä sokerimassaa ja pitihän se levittää omille "karvaisille" käsivarsille. Aloittelijan käsissä sokeri ei taipunutkaan yhtä vaivattomasti kuin se taipui ammattilaisen käsissä. Lopputuloksena oli ainakin meikäläisellä aikamoista sotkua, eikä ne karvatkaan mihinkään lähteneet..

P3230020
^Rosan käsissä sokeri käyttäytyi ihan eri tavalla siististi..

P3230026
^Vaalea sokerimassa on vaniljasokerimassaa ja hunajan värinen ihan normaalia sokerimassaa.

P3230035

P3230040
^Ihana aamupala, nam!

Pääsiäisen "suunniteltu" ex-tempore -reissu Lappiin

28.3.2016

Ihana olla taas kotona, vaikka takana onkin hyvä hiihtoreissu Pyhä/Luosto -akselilla. Olimme ostaneet lentoliput jo monta monituista viikkoa sitten Kemiin. Tarkoitus oli ottaa äiti mukaan ja jatkaa hänen autollaan matkaa muutama sata kilometriä pohjoisemmaksi Ylläkselle. Mies oli huudellut vapaita mökkejä Tori.fi:n kautta ja saikin onnekkaasti yhden mieleisen varattua juuri sopivasti Ylläkseltä. Ne perus -mökkivälittäjät kun myivät siinä vaiheessa vain "ei-oota" eli oli pakko mennä ihan tyystin yksityisille markkinoille. Yllättäen muutama päivä ennen matkaa Ylläksen mökkivuokraaja ilmoittikin, että hänen mökissään oli tapahtunut vesivahinko ja että hän palauttaisi etukäteismaksun (250 eur) takaisin tilille.  Arvatkaapa vaan, onko rahoja kuulunut..

No, me saimme onneksemme varmastikin tuntureitten ainoan vapaan mökin pääsiäisen ajalle ja se löytyi Luostolta. Eihän siinä mitään, ihanaa seutua sekin ja kovasti kehutut hiihtoladut. Ja Pyhätunturikin oli vain noin 15 kilometrin päässä eli kaksi tunturia samaan syssyyn oli ihan ookoo Ylläksen korvikkeena. Äiti ei valitettavasti päässyt matkalle mukaan, koska onneton meni hankkimaan oikein kunnon kevätflunssan siskonpojilta, joita oli edellisen viikon kaitsemassa ja hoivailemassa tuoreiksi ja terveiksi. Auton hän onneksi sentään luovutti meille.

Ihan näin meidän kesken, minua ei olisi kiinnostanut minkäänlainen matka juuri nyt, mutta kun kaikki muut perheenjäsenet halusivat lumille, en kehdannut olla vastaankaan. Kyllä hiihtely tekisi minullekin ihan hyvää ja toisaalta kunnon kevättalven kokeminen on jotain, mitä ei voi kokea missään muualla kuin Suomen Lapissa.

Minä tosiaan keskityin vain hiihtelemään, ja kyllähän noita kilometrejä kertyi ihan mukavasti. Yhtenä päivänä meinasi olla aikamoista tuskaa, kun lähdimme parinkymmenen kilometrin lenkille ja noin 8,5 kilometrin kohdalla oli pakko todeta, että sukset ei pidä yhtään, ei sitten tippaakaan. Pysähdyimme noin kilometrin välein voitelemaan ja se hiton lenkki kesti (kahvitauot mukaanluettuna) kolme tuntia ja neljäkymmentä minuuttia!  Eipä meillä tosin ollut kiirettä, mutta kyllä se vaan harmitti. Teki mieli hiihtää, mutta välineet petti ja sen myötä myös fysiikka oli koetuksella. Muuten oli kyllä ihan mielettämän hyvät säät ja olosuhteet kaikenkaikkiaan.

Mökki oli tosiaan se ainoa, jonka onnistuimme pääsiäisen alla vielä saamaan ja sekin oli oikein kiva. Sellainen, jonka ei todellakaan tarvinnut olla mitenkään tiptop kunnossa, vaan joka suorastaan kutsui pitämään "pientä" epäjärjestystä yllä. Minun matkavarustelukin oli kyllä muuten aika askeettista sorttia, koska en tiedä mitään niin ikävää kuin älyttömän matkavarustelun raahaaminen ympäriinsä. Otan matkalle mukaan vain kaikkein tarpeellisimman varustelun, enkä aina edes sitä..

Kotimatkakin koitti ja me lähdimme eilen jo hyvissä ajoin ajelemaan kohti Kemiä ja yövyimme siellä äidin luona. Kotiin Helsinkiin tulimme tänään aamulla aikaisella lennolla eli sillä ainoalla, joka Kemistä lähtee.

Aamupäivällä sitten kotona miehen puhelin soi ja arvatkaapa kuka hänelle soitti. No poliisi. Mies ei ollut vielä ehtinyt tehdä rikosilmoitusta Ylläksen mökkivuokraajasta, mutta ilmeisesti muutama muu oli sen jo tehnyt. Rikoksesta epäilty oli auliisti tunnustanut kaikki ne henkilöt, joitten kanssa hän oli harjoittanut rikollista kaupankäyntiä ja sen tiimoilta poliisi sitten miehellenikin soitteli. Nainen on kuulemma poliisin vanha tuttu ja harjoittaa tämmöistä epärehellistä liiketoimintaa enemmänkin. Eihän hänellä tietenkään mitään mökkiä ole Ylläksellä tai muuallakaan, mutta kuulemma erittäin vakuuttavasti niitä myy mökkiä sesonkiaikaan etsiville. Hän on kuitenkin sen verran rehellinen, että tunnustaa kyllä rötöksensä ja ompa hän palauttanutkin aiempien rötösten osalta suurimman osan takaisin. Ja hölmöläinen tekee sitä omalla nimellään ja oman pankkitilinsä kautta. Eihän sellainen voi onnistua eli kiinnijäämisen riski on sataprosenttinen. No, katsotaan, saadaanko me omamme takaisin vai kirjataanko summa omalle henkilökohtaiselle tappion tilille.

Mitäkö tästä kaikesta siis opimme? Hirvittävän hyvä ja aiheellinen kysymys sinänsä. No, ainakin sen opimme, että seuraavalle hiihtoretkelle katsomme hitusen tarkemmin, että minkämoinen hiihtosää on luvassa. Näin tiedämme varata sopivat ja asianmukaiset suksivoiteet matkalle mukaan:)

Toivottavasti teidänkin pääsiäinen oli sopivan sporttinen!

PS. Kuvat ovat stailaamattomat ja saattavat kuvastaa ihan tavallista elämää muotiblogin takaa..

P3250108











P3250105
^Huom! Ladulle ei saa mennä paljain jaloin!




^Matkavarustelu
^Pöydälle asettelua esteettiseen tyyliin.

Huolella valikoidut brandit loopin alla

22.3.2016

Olin viime viikolla yhdessä muutaman muun bloggaajan kanssa tutustumassa Selected Brands Finland Oy:n showroomilla Espoossa heidän mallistojensa syysuutuuksiin. Eli mallistoihin, joita kauppiaat ovat syksyksi tilailleet liikkeisiinsä ja joita me tavalliset kuluttajat pääsemme hypistelemään suosikkikaupoissamme vasta joskus loppukesästä.

Selected Brands Oy:llä on edustuksessaan nimensä mukaisesti hyvinkin tarkkaan valikoituja brändejä. Heiltä löytyy mm. monelle meistä tuttu, tanskalainen Day Birger et Mikkelsen, ihanista kashmirneuleista muodostuva hollantilainen Delicatelove, bling-bling sandaaleista ja espadrilloista tuttu espanjalainen Marenas sekä uutuutena puolalainen, todella mielenkiintoinen, college -kankaista kaikkea tyylikästä taikova Risk - Made in Warsaw. Lisäksi heidän edustuksessaan on ainakin minulle entuudestaan tuntematon italialainen citylenkkareihin erikoistunut Panchic Shoes. Paljon kaikkea ihanaa yhden katon alla.

Kun kuulee tarinan brändin takana, saa se ihan eri tavalla lihaa ja luuta ympärilleen. Siitä muodostuu itselle aika huikean paljon mielenkiintoisempi, ehkä jopa merkityksellisempi asia. Joka kerran kun hypistelee ko. brändin tuotteita, muistuu tarina mieleen ja ostopäätös on aika paljon todennäköisempää. Näin se vaan menee. Meillä oli nimittäin suuri kunnia kuulla tarina puolalaisen Risk - Made in Warsaw -brändistä sen kehitysjohtajan Izabela Makowskan toimesta. Hän oli tullut tilaisuuteen delegaationsa kanssa Puolasta saakka! Risk on syntynyt viitisen vuotta sitten Puolassa ja sen ideologiana oli alusta alkaen tehdä kaikkiin tilaisuuksiin ja tilanteisiin sopivia vaatteita collage -kankaasta (sweat jersey). "Style of comfort? We want both!" on heidän mottonsa jokaisen malliston osalta ever since. Valkoisen kauluspaidan, tyllihameen, iltamekon, ooppera-asun, businesslookin - ne kaikki voi tehdä college kankaasta. Käykää ihmeessä kurkkaamassa Risk´n mielenkiintoiset nettisivut. Izabela muuten tähdittää heidän mallistoaan myös poseeraamalla mainoskasvona - ihailtavaa itsensä likoon laittamista!

Kaunis kiitos illan isäntäparille Taina Myllylälle ja Jaakko Katajaiselle sekä Why Not PR Oy:n Nora Soinille.

Pidemmittä puheitta, mennään kuvien pariin.

P3162502

P3162518
^RISK made in Warsaw -mallistoa

NA3B9572
^ RISK made in Warsaw´n business development manager Izabela Makowska

NA3B9591


^Day Birger er Mikkelsen´n syysmallistoa (ihana alpakanvillaa sisältävä metsänvihreä takki!)




NA3B9443
^Delicatelove´n hempeää värimaailmaa

NA3B9684
^Marjukka bongasi oman suosikkinsa Delicatelove´n neuleiden syysuutuuksista. Pitkä neuletakki, joka istuu hyvin päälle, on tervetullut vaihtoehto isojen ja löysien neuletakkien sijaan.

NA3B9691
^Muotikuiskaaja -blogin Pia löysi myös heti omannäköisensä jutut, tämä hapsukas nahkaliivi on Day Birger et Mikkelsenin syysmallistosta.

Valokuvat 3-4 sekä 6-10: Janica Lönn, STORM Photography

Denim shirt and pointed ballet flats

19.3.2016

Helsingissä on tänään ollut aika petollinen keli. Ikkunasta ulos katsottuna näytäisi, että ulkona olisi mitä ihanteellisin kevätsää auringonpaisteineen, mutta autappa armias kun menit ulos: Siellä olikin terävän, pisteliään ja hyytävän kylmä tuuli, joka puhalsi niin, että sisuskalutkin jäätyi.

Säästäkin huolimatta kävin tänään kävellen ystävänmyyntitapahtumassa showroomilla, joka myy mm. Ichi ja Broadway brändejä. Ja kyllähän sieltä tarttui mukaan vaikka mitä ihanaa.. Jos vaan saatte  tilaisuuden yleensäkin käydä ystävänmyyntitapahtumissa, niin suosittelen lämpimästi. Kauppoihin tuloillaan olevia mallistoja myydään pois uusien tieltä aikalailla huokeampaan hintaan kuin mitä niitä saisi liikkeistä. Ja ilman muuta kannattaa olla mahdollisimman aikaisin liikkeellä, koska jokaista mallia on yleensä tasan se yksi kappale ja parhaat luonnollisesti myydään ensin.

No mutta. Farkkupaidoista ja uusista kengistä minun piti teille jorista.

Katson aina tai suorastaan takerrun kaupoissa farkkupaitojen äärelle, sovitankin joskus, mutta joka kerran totean sen saman - farkkupaita ei vaan ole meikäläisen juttu. Minun hengarissakin roikkuu yksi ja ainoa yksilö, jota aina silloin tällöin käytän, mutta ihastelen sitäkin useammin. Se on siinä vaaterekillä roikkuessaan niin paljon nätimpi kuin päälle puettuna. Ehkä se on se väri, siis väärän sininen. Ja kauluskaan ei istu niinkuin toivoisin sen istuvan. Outo kappale, mutta kaikesta huolimatta halusin laittaa sen tänään taas päälle. Silittämättömänä, koska kyllähän sen täytyy olla vähän "rouhea" hengeltään. Tai vaikka siitä syystä, että en vaan viitsinyt sitä silittää.. Joka tapauksessa farkkupaita ei taida olla koskaan pois muodista.

Kuvien kengistä sen sijaan tykkään farkkupaitaa enemmän. Tilasin nämä nahkaiset teräväkärkiset ballerinat taannoin Asokselta* ja kylläpä ne onkin kauniit. Kyseisiä kenkiä on myös punaisina* ja beigeinä* ja ehkä tilaan ainakin ne beiget myös, koska erityisesti kesällä tämmöisille matalille, kauniille ballerinoille on hurjasti käyttöä.

Enää puuttuu vain ne kesäiset kelit eli niitä odotellessa, oikein mukavaa viikonlopun jatkoa!

*Linkit ovat kaupallisia linkkejä.



Denim shirt: Mango Jeans
Faux leather trousers: H&M
Flats: Park Lane (clic*)
Sunnies: MaxMara

Perjantaitervehdys

18.3.2016

Tervehdys ystävät! Viikko vierähti tuosta noin vaan ja ihan käsittämätöntä, että nyt on jo perjantai. Pari iltaa vierähti erilaisissa mukavissa tapahtumissa ja tiedättehän te varmastikin sen, että niihin valmistautuminen vie aika leijonanosan illasta.. Mitä päälle, miten hiukset, meikki, reittioppaasta aikataulut sun muuta ja sitten vielä suunnistus paikan päälle. Viime aikoina tapahtumia on alkanut olla myös Helsingin ja erityisesti keskustan ulkopuolella ja sekös on aina oma mielenkiintoinen seikkailunsa. Mutta ei se mitään, siinä vaan tahtoo jäädä blogin päivitykselle varattu aika yllättävän pieneksi.

Olin keskiviikkona Selected Brands Finland Oy:n showroomilla yhdessä bloggaajakolleegoiden kanssa tutustumassa mm. Day Birger et Mikkelsenin syysmuotiin. Ihania juttuja on sieltäkin suunnalta tuloillaan syksyä ilahduttamaan - nahkaa, printtiä, mekkoja, superkauniita takkeja ja vaikka mitä. Taattua ko brändin designia! Tapahtumasta lisää kuvia vielä tuloillaan.

Eilen torstaina olin ehkä upeimmassa tapahtumassa miesmuistiin. Veho nimittäin avasi uuden Mercedes Benz myymälän lentokentän lähettyville ja järjesti sellaisen kutsuvierastilaisuuden, että oksat pois. Paikalla oli noin tuhat ihmistä Mika Häkkisestä Cheekiin ja kaikkia siltä väliltä. Tapahtuman pukukoodina oli tumma puku, joka tarkoittaa miehillä todellakin tummaa pukua ja valkoista kauluspaitaa. Jos en ihan väärin nähnyt, niin esim. Cheek oli pukeutunut college -paitaan! Varmasti se oli jokin ihan huippubrändin vaatekappale, joka hinnassa taatusti päihitti monen juhlavieraan Dressman -puvut mennen tullen, mutta enihau. Mielestäni pukeutumis -koodeja pitäisi kunnioittaa ja kutsut lukea etukäteen. Osa teistä huomasikin jo Instagramin puolelta, että eipä tuo Ville Gallenkaan pukeutumistyyli ihan ollut koodin mukainen, mutta hänelle annan anteeksi ihan vaan sen tähden, että hän on niin syötävän söpö ja ihanan hyväsydäminen ihminen, eiks vaan:)

Minulla oli muuten tarkoitus laittaa Vehon tilaisuuteen Oasikselta Lontoosta ostamani mekko, mutta itsekin havahduin pukeutumiskoodiin ihan loppumetreillä ja päädyin lopulta Sandin mustaan coctail -mekkoon. Siitä ei ole tietenkään kuvamateriaalia tarjolla, koska ainoassa kuvassa eli tapahtuman kuvausseinällä poseerasin sellaisessa miespuolisessa seurassa, joka ei anna edes oikean kätensä näkyä täällä blogin puolella:) Oasiksen mekko ei ehkä edustanut sellaista arvokkuutta, jota tapahtuma edellytti. Siitä huolimatta se on ihan superihana ja haluan esitellä sen teillekin tuotapikaa.

Semmoisia oli tämän viikon kohokohdat ja yksi kokokohta odottaa jo ihan näillä sekunneilla, nimittäin Voice of Finland. Hallelujah sitä keskustelua kyseisen ohjelman juontajan ympärillä, voimia vaan kaikille asian osallisille, joita on aikamoinen joukko lähipiireineen. Mutta: Sohva, here I come!

Ai niin, yksi kohokohta oli ilman muuta myös uusi tuttavuus eli LivBox -yllätyslaatikko, jonka yllätyksekseni sain menneellä viikolla myös. Kyseessä on siis lyhykäisyydessään kauneudenhoitoon liittyvä yllätysboxi, joka tulee "jäsenilleen" kotiin kerran kuussa. Boxi sisältää hyviä ja laadukkaita kosmetiikkatuotteita ja maksaa 16,90 eur/kk. Boxin sisältämät tuotteet ovat todella paljon arvokkaampia, jos ne ostaisi irrallaan kaupoista ja jäseneksi pääsee kuka tahansa. Siitä voi myös lähteä milloin tahansa. Mutta siis, koskaan et tiedä etukäteen, mitä paketti tulee sisältämään ja se on olennainen osa koko ideaa. Harvat ovat pettyneet sisältöön ja jäsenten antamat palautteet on olleet todella erinomaisia. Jännää nähdä, mitä pari seuraavaa boxia tulevat sisältämään. Olen nimittäin (blogiyhteistyön merkeissä) LivBoxin jäsen 3 kuukauden ajan. Avaan kuvassa olevaa ensimmäisen laatikon sisältöä tarkemmin myöhemmin, mutta esimerkiksi Dermasolin kulmasetti on jo parin käyttökerran jälkeen osoittautunut todella verrattomaksi.

Mutta nyt, musiikin pariin! Oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille<3


Mokkahame

16.3.2016

Ihastuin tähän beigeen YourFACEn neuleeseen niin paljon, että pitihän se saada vielä mustanakin. Se on vaan niin monikäyttöinen ja malliltaan ainakin minulle ihan prikulleen oikea. Enkä malttanut olla hankkimatta heidän kevätmallistostaan myöskään päällä näkyvää ruskeaa mokkanahkahametta. Tänä keväänä on eri merkkien mallistoissa ollut todella paljon ruskeaa mokkaa tai sen jäljitelmää - sellaista kivaa kaupunkilaispocahontas -meininkiähän on aina kiva jäljiltellä. Ja kyllähän se tuo mukavia muistoja myös menneisyydestä, koska tämä ei todellakaan ole ensimmäinen a-mallinen ruskea nahkahame, jonka omistan. Taisin olla kuusivuotias ensimmäisellä kerralla:)

Mutta pidemmittä puheitta, oikein mukavaa keväistä viikonjatkoa ystävät!

P3162473

Shirt: YourFACE (Vilena)
Leather skirt: YourFACE (Trish)
Overknee boots: Zign


P3162472

P3162493

P3162463

My skin cleansing essentials

15.3.2016

Olen ollut Dermalogican tuotteiden käyttäjä jo noin seitsemän vuoden ajan. Tutustuin merkkiin aikoinaan, kun hämeenlinnalainen Inkeri Valtonen piti minun ihostani huolta vuosien ajan ja hänen liikkeessään oli Dermalogican tuotteita. Siitä lähtien ihonpuhdistus on hoitunut melkeinpä vain ja ainoastaan näillä tuotteilla.

Ostin aikoinaan Inkeriltä sekä ison pumppupullon Special cleansing gel´ä ja jostain muualta löysin matkakoossa samaista tuotetta. En kuollaksenikaan muista mistä.

Kun alkuvuodesta Dermalogican maahantuojan taholta otettiin yhteyttä ja kysyttiin halukkuutta testata tuotemerkkiä, olin todellakin heti valmis mukaan. Vasta siinä yhteydessä tutustuin kaapissanikin vuosia käytämättömänä lojuneeseen Precleanse tuotteeseen. Kyseinen tuote on öljymäistä, ja eihän sellainen tuote voi mitenkään sopia rasvaisuuteen taipuvaiselle iholle. Näin olin sen mieltänyt. Kunnes tosiaan Dermalogican kouluttaja kehui sitä nimenomaan rasvaisen ihon puhdistuksessa. Jo muutaman käyttökerran jälkeen olin ihan myyty sen tehosta ja olen nyt käyttänyt sitä päivittäin osana ihonpuhdistusta jo parin kuukauden ajan.

Precleanse öljyä levitetään siis meikatulle iholle ihan semmoisenaan, eikä sitä sekoiteta veteen. Itse levitän sitä myös silmäluomille, koska se puhdistaa myös silmämeikin kätevästi. En ole sen jälkeen käyttänyt silmämeikin puhdistukseenkaan mitään muuta tuotetta. (En ole tosin käyttänyt ripsiväriä eli en osaa sanoa, toimiiko se myös ripsivärin poistamiseksi.) Kun öljy on hierottu ja levitetty kasvoille ja silmäluomille, se liuottaa öljypohjaisen lian ja meikin ja lopuksi pyyhitään pois isolla vanulapulla. Kasvot on esipuhdistettu hyvin ennen kuin ne pestään veden kanssa Special cleansing gelillä. Iho jää ihanan pehmeäksi ja puhdistus on todella tehokas. Pyyhkeeseenkään ei enää jää ikäviä muistoja meikkivoiteesta.

Special cleansing gel pumppupullo on todella riittoisa. Edellinen pullo kesti muistaakseni vuoden päivät. Siitä on myös helppo täyttää pieni matkakokoinen pullo, joka ainakin itselläni on ollut jokaisella yönyli -reissulla mukana. Kuten myös tätä nykyä Precleanse öljyn matkakokoinen pullo.

Suosittelen todellakin tätä settiä ja nimenomaan settinä. Iho on sekä pehmeä että puhdas eikä silmämeikeillekään tarvita mitään extra tuotteita.

Tuotteista on osa saatu testaukseen.
Linkit eivät ole kaupallisia linkkejä, bloggaja ei hyödy niistä taloudellisesti.


Menu in the air

13.3.2016

Matkustan kohtuullisen usein Finnairin businessluokassa. Pääsisin lentokentälläkin business loungeen, mutta sitä tulee harvemmin käytettyä. Varmaankin sen tähden, että tulen kentälle joka kerta ihan viime tipassa. En vaan ehdi juurikaan hengähtää, vaikka olisihan business loungessa kahvittelu tai kuohuvan kilistely hyvässä seurassa aika ihana tapa aloittaa kulloinenkin matka. En ole lentokentillä hengailevaa sorttia.

Nyt Lontoon matkallakin olin busineksessä sekä mennessä että palatessa. Päivän lehdet kuuluu palveluun, tilaa on aika hurjan paljon reilummin kuin ekonomiluokassa ja tietysti tarjoilut on ensiluokkaisia. Euroopan lennoilla (tai ainakin niillä, joilla minä olen ollut mukana) penkkien välissä voi olla aavistus enemmän tilaa kuin ekonomissa, mutta se tilavuus tulee siitä, että busineksessä matkustajat istuvat vain joka toisella paikalla. Mannerten välisillä lennoilla busineksen tilavuus on ihan toista luokkaa, koska isommissa koneissa matkustajilla on käytössään melkeinpä oma pieni sviitti. Penkin saa miltei vaakatasoon ja matkan voikin halutessaan viettää vaikka lepoasennossa. Se, jos mikä, on todellista luksusta. Loma tai työmatka alkaa niin paljon freesimpänä, kun alla on hyvin nukuttu yö.

Menomatkalla Lontooseen oma fokukseni oli tulevaan valmistautumisessa, mutta paluumatkalla ajatukset oli jo vähän vapautuneemmassa moodissa. Jopa niin vapautuneessa, että fokusta ei meinannut olla enää oikein missään ja niinpä turvatarkastuksen jälkeen meinasi alkaa hiukka hermostuttaa, kun passi ja lentolippu ei olleetkaan enää laukussa. Palasin tuhatta ja sataa takaisin turvatarkastukseen, mutta eipä siellä ollut kukaan nähnyt mitään ylimääräistä. Mietin jo epätoivoissani keinoja, että miten ihmeessä pääsen takaisin Suomeen, jossa ensimmäisenä on vastassa passintarkastus. No, ei auta kuin yrittää jotenkin selittää.. Onneksi joku turvatarkastuksen ystävällisistä henkilöistä juoksi perään, kun olin jo miltei luovuttanut ja kertoi, että kyllä vaan, ylimääräinen passi oli bongattu ja toimitettu Finnairin huomaan. Huh, mikä helpotus oli saada se takaisin omiin käsiin! Siinä turvatarkastuksessa on jotenkin aina niin älytön hässäkkä meneillään, pitää riisuutua, ottaa kengät ja vyöt pois, keräillä nesteet hihnalle ja läppäri ja mitä kaikkea.. Minäkin piippasin punaista, kun kävelin porttien läpi ja jouduin extrasyyniin. Siinä se fokus kai jotenkin karkasi..

No mutta, loppu hyvin kaikki hyvin. Hyvä muistutus taas, että ei auta kyllä yhtään kadottaa fokusta siinä hässäkän keskellä. Ihme, että tämä oli vasta ensimmäinen kerta, vaikka se samainen hässäkkä on mieluummin sääntö kuin poikkeus.

Tänään sunnuntaina palasimme synttärireissulta Hämeenlinnasta ja taas on olo vähän sellainen, että tekisi mieli vaan kietoutua lämpimän peiton ja kutsuvan sohvan syleilyyn.. Tarkemmin ajateltuna, mikäpä minua estää sitä tekemästä!

Oikein leppoisaa sunnuntain jatkoa myös teille ja pirteää uutta viikkoa!



P3102361

P3102360

P3102375

P3102377

P3102385
^Salakuvauksen uhri:)

Vaaleanpunaista ja mustaa

12.3.2016

Poikkesin viime viikolla Lontoossa niin, että jopa yövyin siellä. En yleensä yövy reissuilla, jos se ei ole ihan välttämätöntä. Hotelleissa yöpyminen ei vaan ole niin kovin mieluisaa puuhaa, varsinkin kun kyseessä ei ole mikään lomamatka.

Tällä kertaa lensimme Lontooseen viiden lennolla ja olimme perillä jo kuuden aikaan illalla paikallista aikaa. Menimme pikajunalla Paddingtoniin, jossa hotelli sijaitsi ja parin minuutin freesauksen jälkeen pitikin jo jatkaa matkaa. Meillä oli nimittäin sovittuna tapaaminen jo iltakahdeksalta Tottenham Court Road´lla, jonne kirjaimellisesti suunnistimme metrolla. Ilta jatkui vielä dinnerillä jossain paikallisessa ravintolassa ja olin takaisin hotellilla Suomen aikaa kahdelta yöllä. Paluumatkakin sujui mukavasti metrolla.

Kun aikaa on vähän, paikka on vieras ja metroverkostokin oudokseltaan hiukkasen haasteellinen, olisi ehkä järkevintä ottaa vaan yksinkertaisesti taksi. En kuitenkaan halunnut tarttua siihen vaihtoehtoon, vaan päätin yrittää. Tulen nimittäin käymään jatkossa Lontoossa sen verran tiuhaan, että jossain vaiheessa se Lontoon pohjapiirros on vaan syytä hahmottaa ja sen opettelu on parasta aloittaa heti. Ei se opettelu olisi seuraavallakaan kerralla yhtään sen helpompaa.

Niin sitä vaan suunnistettiin metrolla kaikkiin sovittuihin paikkoihin ja jokaisessa sovitussa paikassa olin sovitussa aikataulussa.

Aikataulut oli sen verran tiukat, että omaa aikaa oli päivien päätteeksi noin tunti ja ehdin sinä aikana poiketa yhdessä ainoassa liikkeessä Canary Wharfs alueella. Käynti Oxford Streetillä tai Regent Streetillä jäi siis tällä erää vaan haaveeksi..

No mutta. Lontoossa tihkutteli vettä molempina päivinä ja sateenvarjo jäi tietysti sopivasti kotiin.. Reissu oli säästäkin huolimatta erittäin onnistunut.

Mitäs tykkäätte minun uusista vaaleanpunaisista housuista? Kun näin ne Mangon rekeissä, en yksinkertaisesti voinut kävellä ohi. Olen vaan niin koukussa kevään ihaniin pastellisävyihin ja niitä näyttäisi olevan nyt aika mukavasti tarjolla.

Auringon täyteistä viikonloppua teille kaikille täältä Helsingistä! Me lähdemmekin tuotapikaa ystävän syntymäpäiville Hämeenlinnaan ja palaamme vasta huomenna. Hotelliyöpyminen siis taas edessä, vaikka juuri mainostin, etten niistä niin erityisesti piittaa.. Ostin muuten Lontoosta aivan ihanan Oasiksen mekon, ja se tietysti tänään päälle!



P3102318


P3102316

Trousers: Mango (clik)
Shirt: Michael Kors
Biker coat: Stradivarius
Ankle boots: Asos (clic)
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.