Wish you a Bright and Happy New Year!

31.12.2016

Nyt on vuoden viimeinen päivä ja vuoden viimeinen asupostaus. Muotiblogin vuosi on ihan hyvä päättää sen syvimpään olemukseen, olemassaolonsa perustaan, sen sieluun ja sydämeen eli siis siihen, millainen asu tänään oli päällä. Helppoa ja huoletonta olla muotiblogi tässä maailmankaikkeudessa, eikös vaan:)

Meille tulee tänään vieraita kuuden aikaan ja aloittelen kohtapuoliin siihen valmistautumisen eli hetki vielä aikaa hengailla täällä teidän kanssanne..

Olin aamulla Salmisaaren liikuntakeskuksessa seuraamassa seinäkiipeilyn SM-kisojen karsintoja, jossa vanhemman tyttären piti kisailla. Jotain käsittämätöntä tapahtui, ja hän jätti kisat väliin. Rimakauhua kai.. Meidän perhe on kyllä sen paikan suurkuluttaja, koska joka ikinen päivä meistä on joku siellä treenaamassa, parhaimmillaan kaksi. Vanhempi osti koko ensi vuoden kausikortin jo eli tulevakin vuosi jatkuu samoissa merkeissä. Ja pienempi harrastaa siellä cheerleadingia sekä treenailee vapaaehtoisesti akrobatiaa aina, kun treenaamiselta jää vapaata.

Ai niin ja kävin tosiaan Tukholmassa tällä viikolla, kuten Instagramin tarinapuolta seuraavat jo tietävätkin. Lensin keskiviikkona iltapäivällä ja palasin kotiin torstaina. Ihana pieni irtiotto, jossa oli yhdistettynä vähän velvollisuuksia ja sopiva annos myös huvittelua. Lentomatkakin kesti vaivaiset 40 minuuttia eli suunnilleen nousun ja laskun ajan. Ihan uskomattoman lähellä!

En ole käynyt Tukholmassa aikoihin, enkä edes muista milloin viimeksi. Hurjaa se Henkkamaukan ylivoima keskustan katukuvassa. Lindex on saanut myös mukavasti elintilaa (eli hyvä Suomi), kuten myös KappAhl. Ja senpä tähden pysyttelinkin vähän rauhallisemmalla Stureplanin ja Östermalmin suunnalla. Yleisesti ottaen, liikkeellä oli melkoiset ihmisvuoret ja katukuvasta päätellen voisikin todeta, että Ruotsilla menee loistavasti.

Nyt täytyy kuulkaas aloittaa valmistelut vieraita varten, kuusen sainkin jo kiikutettua ulos. Huh ihanaa, kun olohuone on taas "omassa käytössä"! Blinitaikina kohoamaan ja sitten hienoista kodin faceliftingiä, ei mitään älytöntä hössötystä.

Ei siis muuta kuin oikein mukavaa iltaa teille kaikille ja menestyksekästä uutta vuotta! Tuokoon se tullessaan rauhaa, rakkautta ja rikkauksia sopivassa suhteessa ja jokaiselle mieluisassa muodossa. Kiitos teille kaikille menneestä vuodesta ja siitä, että olette vierailleet täällä minun luonani <3 Nähdään taas ensi vuonna!

OOTD
Shirt: Your Face
Jeans: Hollister
Shoes: NUDE
Necklace: by Kirju
OOTD
OOTD
Seuraa blogiani:

Kasuaali asu ja "white death"

27.12.2016

Joulu on ohi, eikä tätä vuottakaan ole kuin muutama päivä jäljellä, kääk! Ihana ja hyvinkin erilainen vuosi takana ja minkäköhänlainen mahtaakaan olla edessä? Tuskin maltan odottaa, koska odotan sitä enemmän kuin oikeastaan mitään vuotta koskaan aikaisemmin:) Paljon on asioita omissa käsissä eli aika moneen asiaan voi itse vaikuttaa ja niihin, mihin ei voi, on turha keskittyä. Se tosiasia hyppäsi niin konkreettisesti silmille, kun poikkesimme pikareissulla Itä-Suomessa.

Kävin nimittäin Imatralla ja kurkkasin myös sen paikan, jossa sattui kauheuksia muutama viikko sitten, joulukuun alussa. Kävelykatu ammotti tyhjyyttään ja tapahtumapaikalla paloi kynttilöitä. Olo oli aikalailla sanaton ja mieli apea. Kolmen naisen elämä päättyi ihan liian aikaisin ja niin epäreilulla tavalla. Jokainen paikallinen, jonka kanssa vaihdoin joulun ajan kuulumisia, palasi ennemmin tai myöhemmin tähän kauhujen yöhön. Pienellä paikkakunnalla moni on joko suoraan jonkun osapuolen tuttu tai tuttu vähintäänkin välikäden kautta. PS. Lisäsin Instagramin mystories -puolelle pienen videonpätkän tästä visiitistä eli käykäähän kurkkaamassa.

Toinenkin joulun aikaan kuulunut juttu liittyy kuolemaan, enkä tosin tiedä että hyvässä vai pahassa. Kaikki alkoi siitä, kun appiukkeli esitteli hienoa muistomerkkiä, jonka hän oli ostanut hiljattain. Siinä muistomerkissä oli aukinainen, käytetty ammus, joka oli peräisin talvisodasta ja tarkemmin tarkka-ampuja Simo Häyhän tappavan tarkasta aseesta. Käsi ylös, joka tietää tai muistaa kuulleensa hänestä? Häyhähän oli tai on edelleen yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista tarkka-ampujista, joka tappoi talvisodassa Kollaan taistelussa kolmen kuukauden aikana noin 500 puna-armeijan sotilasta (joidenkin arvioiden mukaan jopa 700). Suomalainen sotasankari, joka tunnetaan ympäri maailmaa White Death -lempinimellä ja jonka päänahasta viholliset olivat valmiita maksamaan sievoiset summat. Kollaan taistelut käytiin vuonna 1939-1940 aikamoisissa ääriolosuhteissa ja pakkaslukematkin huitelivat 20-40 asteen välillä. Häyhä söi lunta, jotta hengityshöyryt eivät olisi paljastaneet häntä, tähtäsi avotähtäimellä, koska kiikaritähtäin olisi saattanut heijastaa valoa ja paljastaa hänen olinpaikkansa. Hän jäädytti tähtäinpaikkansa, jotta lumi ei olisi pöllynnyt hänen ympärillään laukaisun hetkellä, asettautui paikalleen ennen aamunkoita ja liikahti vasta, kun aurinko oli painunut mailleen. Ja tappoi kaikki viholliset, jotka osuivat hänen tähtäimeensä. Kertalaukauksella. Ihan niinkuin Imatran ampumatapauksessa.

Imatralla ja Ruokolahdella kaikki tietysti tietävät Simo Häyhän. Aika monella oli myös hänestä tarinoita, vaikka Häyhä tiedettiinkin hiljaisena ja vaatimattomana miehenä, joka ei pitänyt itsestään meteliä eikä useinkaan palannut muistoissaan Kollaan tantereelle. Häyhä eli 96-vuotiaaksi ja kun häneltä elämänsä ehtoopuolella tiedusteltiin mahdollisia tunnontuskia, hän vastasi, että hän teki vain sen, mitä pyydettiin ja niin hyvin kuin suinkin kykeni. Eikä ihminen voisi edes elää niin vanhaksi, jos mieltä vaivaisi valtava painolasti, näin uskon. Kollaan tapahtumien jälkeen hän palasi kotiinsa Ruokolahdelle ja piilotteli vihollisiaan pitkään jossain mökissä. Kai se oli hänen oma vankilansa, se paikka, missä pahat teot pitää sovittaa. Ihan niinkuin Imatran ampujakin tulee sovittamaan perusteettomat ja julmat tekonsa.

En oikein tiedä, miten suhtautua Häyhään. Mieheen, jota ylistetään yhä edelleen ympäri maailmaa ja joka palasi sotatantereelta lähes palvottuna sankarina. Toisin kuin Imatran ampuja. Minkälaista elämää me eläisimme nyt ilman hänen "sankaritekojaan", koska ihan varmasti hänen roolinsa Suomen itsenäisyyden puolesta oli yksi suurimpia, mitä yksittäisen ihmisen kunniaksi voidaan lukea.

Kaikesta huolimatta puhutaan järkyttävästä määrästä ihmishenkiä. Uhreista, jotka olivat aviopuolisoita, isiensä ja äitiensä poikia, pienten lasten isiä, maanviljelijöitä, bussinkuljettajia ja ennenkaikkea tuntevia oikeita ihmisiä, härregyyd! Jotka oli varmasti velvoitettu sotatantereelle ja joita olisi rangaistu siitä, että eivät olisi näin tehneet. Ihan niinkuin Simo Häyhääkin.

En oikein edes uskalla ajatella asiaa sen syvällisemmin, koska näin Suomen juhlavuoden kynnyksellä ei ehkä olisi edes soveliasta tehdä niin. Simo Häyhä oli sankari ja pelasti varmasti toimillaan aika monen suomalaisen sotilaan hengen. Ja ehkä jopa Suomen itsenäisyydenkin. Toisin kuin Imatran ampuja, joka pilasi niin oman kuin täysin viattomien ulkopuolisten, heidän perheiden ja läheisten elämän.

Oli miten oli, olen kiitollinen Suomen itsenäisyydestä ja siitä, että saan asua vapaassa maassa, jossa perusasiat on kunnossa. Olen kiitollinen jokaiselle Suomen itsenäisyyttä puolustaneelle ihmisille ja arvostan heitä todella korkealle. Siitäkään huolimatta en hyväksy väkivaltaa missään muodossa, enkä ihmishengen riistämistä, nyt enkä tulevaisuudessa. Jokaisen ihmisen henki on yhtä kallis ja arvokas, on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Leisure wear Business Woman
Light down jacket: Uniqlo
Pants: Gap
Denim shirt: Mango
Sneakers: Adidas (these*)
Ruokolahti
Leisure wear Business Woman
Leisure wear Business Woman
Simo Häyhä hauta Ruokolahdella
Seuraa blogiani:

Historian havinaa eli joulukuisia asuja menneiltä vuosilta

23.12.2016

Huomenna on onneksi jo jouluaatto ja saadaan vihdoinkin tämä orastava jouluhössötys aisoihin:) Ainakin koti on ihanan puhdas ja jääkaappi täynnä ruokaa, mitäpä sitä muuta toivomaan. Niin ja äiti tulee tänään meille eli kaikki on paremmin kuin reilassa. Ihanaa, kun meidän tytötkin on jo niin isoja, etteivät enää oikeastaan kumpikaan arvosta lahjoja niin korkealle kuin rauhaa ja rakkautta. Ja hyviä tv-ohjelmia myös (vai tuleekohan niitä..)

Tv-ohjelmista tulikin mieleeni, että siellä on pyörinyt pitkästä aikaa sarja, johon koukutuin heti. Nimittäin ruotsalainen Modus -sarja oli aika mielenkiintoinen ja huh, miten komea miespuolinen pääosan esittäjä (Henrik Nolen)! Olisin saattanut katsoa ihan vaan hänen takiaan sarjaa, vaikka juoni ei olisikaan ollut niin koukuttava, ehkä. Kyllä skandinaavisuus vetoaa meikäläiseen, että sori vaan muu maailma:) Koska niinhän se olisi, että ilman tätä skandiaddiktia, meitsi olisi todennäköisesti naimisissa varmaankin David B:n kanssa (O), ihan totta..

Toinen sarja, jota on tullut tuijotettua, on Ruotsin ensitreffit alttarilla. Vähän epätoivoisia ja kiusallisiakin parivalintoja, sanoisinko. Suomessa vastaavassa sarjassa panostettiin ihan mielettömästi parien valitsemiseen, mutta Ruotsissa jotenkin luotettiin siihen, että kyllä ne parit löytävät asiantuntijoidan avulla yhteisen sävelen. Tässä vaiheessa näyttää, että yksikään kolmesta parista ei tule jatkamaan yhteistä taivaltaan..  Mutta yhtä kaikki, mielenkiintoinen formaatti.

No mutta. Tässäpä olisi taas tarjolla historian havinaa, kun kaivelin vanhoja joulukuisia postauksia teillekin nähtäville. Postaukset ajoittuvat siis vuosien 2011 ja 2015 välille eli mennään pidemmittä puheitta asiaan.

2011: Ensinnäkin pahoittelut kuvan laadusta, parempaa ei ollut tarjolla.

Olen aina tykännyt käyttää poolopaitoja, oli ne muodissa tai ei. Ne on olleet ihan koko aikuisen ikäni varsinaisia vaatekaapin kulmakiviä. Nythän ne on taas kuuminta hottia, vaan eipä olleet vuonna 2011 ja muistankin pitkään miettineeni, että kehtaisinko julkaista kuvaa, jossa on muuten kiva asu, mutta vähän juntahtava poolopaita. Kyllä minä sen lopulta julkaisin ja minusta asu näyttää edelleen oikein kivalta. Oranssi hame on edelleen kaapissa, vaikka pyörittelinkin sitä käsissäni, kun edellisen kerran tyhjensin hyllyjä. Ihan käyttökelpoinen asu siis ihan semmoisenaan, vai mitä tuumaatte?

2012: Jakkupuku raitapaidalla höystettynä näyttää ihan raikkaalta yhdistelmältä edelleen. Nuo Massimo Duttin housut on muuten edelleen hyvät ja rakastankin niiden kivoja pieniä kultaisia yksityiskohtia tuossa taskujen yläpuolella vyötäröllä. Pienet vetoketjut lahkeiden takaosassa tekee housuista yhä vaan ihan superhyvät ja mielenkiintoiset. Housut parhaasta päästä!

2013: Kuva on otettu Oulussa ja todellakin joulukuussa! Muistan, että kuvaushetkellä puhalsi hyytävän kylmä tuuli takaa mereltä ja jää tuossa vierellä oli niin liukas, että piti todellakin jännittää pystyssä pysymistä. Mutta tuo mekko on vaan edelleen mieluinen, vaikka nykyään ihastelen sitä enemmän kaapissa kuin niinkään päälläni.

2014: Perustoimistoluukkia. Sininen kauluspaita ja tummansininen hame. Siitä ei asu voi enää juurikaan virallisemmaksi muuttua. Tykkään edelleen Ralph Laurenin hyvänsinisestä rusettipaidasta ja aina kun tilaisuuden luonne vaatii, se löytää kyllä tiensä päälle edelleenkin.

2015: Vähän rennompaa asua tuona kyseisenä joulukuisena päivänä, jolloin tuli vettä taivaan täydeltä. Olimme Flamingon spassa ja halusin testata uutta Olympuksen kameraa noinkin vaativassa valaistuksessa. Tykkään kuvasta siis kuvana todella paljon, vaikka siinä onkin kuvattu paljon mustaa väriä mustaa vasten. Harmaat housut on nykyään kotihousuina ja ovat kyllä erittäin mainiot siihen rooliin. Ostin sekä bikerin että housut New Yorkista, josta olimme juuri tulleet. Adidaksen kengät on nykyään varsin haasteellisessa kunnossa, kun tytär on kävellyt niillä kesän ja syksyn ja tämän "talven" kaikilla mahdollisilla keleillä.. juu eivätkä muuten näytä enää valkoisilta.
PC132563
Tässäpä tämä taas tällä kertaa. Huomenna onkin sitten jouluaatto eli oikein ihania pyhiä teille kaikille! Ja joulurauhaa itse kullekin säädylle.

Seuraa blogiani:

Lunchtime kuorinta ja vinkkejä, mistä tunnistaa hyvän kosmetologin ja hoitolan

22.12.2016



Olen monet kerrat valitellut täällä bloginkin puolella näitä omia iho-ongelmiani. Minulla on tyypillinen sekaiho, joka rasvoittuu helposti t-alueelta ja kai siitä johtuen kerää epäpuhtauksia normaalia herkemmin. Ja se taas johtaa tulivuoren kokoisiin ihohuokosiin.

Pahimman rasvoittuvuuden olen saanut jollain tapaa kuriin muutamien hyvien tuotteiden ja tietysti myös ihonhoidon ansiosta. Kotihoidot olen tehnyt mallioppilaan lailla jo vuosia ja siinä asiassa panostan kahteen supertärkeään asiaan eli kuorintaan ja kosteutukseen. Sillä tavoin olen saanut vaativan ihoni jollaintapaa haltuun.

Kun neljäkymppiä tuli aikoinaan mittariin, oli pakko todeta, että kotikonstit ei enää auta, jos mielii pitää ihonsa yhtä hehkuvana kuin vaikkapa Helena Lindgrenillä. Iho alkoi veltostua ihan silmissä, noin vaan, yks kaks. Kiitos jatkuvalle kiireelle, stressille, ilmastoinnille ja ylipäänsä elämäntilanteen aiheuttamille rasitteille. Ne kaikki vaan pahentaa ikääntymisen vaikutuksia..

Laittakoon Helena Lindgren ihonsa alle minkälaisia täyteaineita tahansa tai käyttäköön botoxia vaikka viikottain, mutta ihon kuntoa ja sitä hehkua ne eivät tuo mukanaan. Siitä on otettava vastuu ihan itse. Ja Helena on kyllä malliesimerkki siitä, kuinka hyvin hän on ihoaan hoitanut ja pitänyt siitä huolta. Vaikka varmasti perintötekijätkin on hänen kohdallaan erinomaiset.

Eli minun neuvoni on, että kotihoidon pitää olla järjestelmällistä ja systemaattista ja siinä pitää olla apuna kunnon tuotteet. Sen lisäksi ja kotihoitoa tukemaan pitää säännöllisesti käydä (syvä)puhdistamassa ja elvyttämässä ihoa ammattilaisen taidoilla ja ammattilaisen aineilla. Pelkkä ihon sively ja kevyt pintapuolinen hieronta ei enää riitä.

"Kauneus on elämänmittainen matka."

Minulla oli ilo tässä taannoin päästä tutustumaan kosmetologi Else Stenvalliin ja todeta, että hän on todellakin alansa ammattilainen. Isolla Aalla. Hän teki minulle Dannè DMK:n uuden Lunctime Peel -kuorinnan ja hoito kesti 30 minuuttia. Eli supertehokas hoito, jonka ehtii tehdä lounastauon aikana. Hoitola sijaitsee aikalailla keskustassa eli kivenheiton päässä Kampin asemalta, Eerikinkatu 26:ssa.

Lunchtime Peel -kuorinnalla tehdään hallittu mikrokuorinta orvasketeen ja ihosta tulee välittömästi hehkeä. Sellaista hoitoa ei valitettavasti voi tehdä kotona, koska se menee niin syvälle ihon alle. Kertahoitona se sopii mainiosti esimerkiksi juhliin tai johonkin tärkeään tilaisuuteen valmistautuessa. Iho todellakin oli superpehmeä välittömästi hoidon jälkeen eli täydellinen pohja hyvälle, kestävälle meikille. Jos ihon kuntoa alkaa elvyttää ja haluaa hyvän lopputuloksen, on suositeltavaa ottaa sarjahoito ja käydä hoidoissa 6-10 kertaa. Vahva suositus!

Loppuun vielä joitakin omia havaintoja, joista tunnistaa ammattitaitoisen kosmetologin ja hyvän kauneushoitolan:
- Ammattitaito syntyy koulutuksen ja kokemuksen myötä. Ne kannattaa tarkistaa vaikka kyselemällä tai googlettamalla etukäteen. Jostain nuortenkin täytyy tietysti aloittaa, mutta itse luotan kokemukseen näissä asioissa.
- Kauneudenhoitoalan perustutkinto on loistava tutkinto, jossa opiskellaan mm. ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, mutta myös Suomen Kosmetologien Yhdistyksen jäsenyys on hyvä osoitus ammattitaidosta.
- Jos hoidot maksavat "liian vähän", siihen kannattaa suhtautua varauksella. Yrittäjähän maksaa hoidon hinnasta verot, vuokrat, tuotteet, palkat, vakuutukset yms. eli kannattaa suhteuttaa hoidon hinta myös sillä tavalla. Absolutely nou veronkierrolle!
- Hoitolan siisteyteen kannattaa kiinnittää myös huomiota. Jos hoitola ei ole siisti, miten sen hygieniatasoon voi luottaa?
- Hyvä hoitola tilaa tuotteensa luotettavalta maahantuojalta, jolloin raaka-aineet on varmasti läpäisseet Suomen vaatimustason.
- Hyvä kosmetologi kyselee ihon kuntoon liittyvistä asioista ja kertoo myös rehellisesti omat mielipiteensä ja suosituksensa. Niistä ei missään nimessä kannata loukkaantua, vaikka ne eivät olisi niin kovin imartelevia. Palaute kannattaa ottaa vastaan lahjana!
- Hyvä kosmetologi tekee työtä sydämellään, ei rahankiilto silmissä.

PS. Lunchtime Peel -kuorinta maksaa 110 euroa ja 6 kerran sarjahoito 510 euroa (85 euroa/kerta).

DMK Lunchtime Peel Else Stenvall
^Else Stenvall on pitkän linjan ammattilainen ja toiminut kosmetologina vuodesta 1995 ja yrittäjänä 1997 lukien. Hän on myös yksi DMK Finlandin kouluttajista ja sen puitteissa opettanut useissa kauneudnehoitoalan kouluissa. Else lupaa hoitaa koko ihmistä ja perustaa hoidot fysiologiaan ja hoitoaineiden funktioihin. Sitä on ammattitaito!
DMK Lunchtime Peel Else Stenvall
DMK Lunchtime Peel Else Stenvall
Linda Toye
^Eerikinkadun hoitolassa oli tällä kertaa esillä korusuunnittelija Linda Toyen koruja. Ihanaa yhteistyötä, eli hoitolassa on noin kuukauden kerrallaan eri "pop uppeja" esillä!

Seuraa blogiani:

Leopard midi

18.12.2016



Sunnuntaita ystävät! Tämäkin viikonloppu alkaa olla viittä vaille taputeltu ja viimeinen viikko ennen joulua starttaa. Jokainen, jonka kanssa olen vaihtanut kuulumisia tässä hiljattain, kyselee joulusuunnitelmien perään ja onhan se vähän noloa vastata, että en tiedä. Meillä kun ei ole tapana suunnitella menoja sen kummemmin. Saatetaan käydä sukuloimassa ja saatetaan poiketa myös jossain ulkomailla, sen näkee sitten kun se on ajankohtaista.

Onko teillä jo kristallinkirkkaat suunnitelmat pyhien ajaksi?

Viikonloppukin hujahti kavereita tavatessa ja ihan vaan oleillessa kotosalla. Lauantaina olimme vähän isommalla porukalla syömässä Ravintola Nokassa Katajanokalla ja huh, mikä maistelumenu siellä oli! Ihan super! Yksi annoksista muuten tuotiin "pipo päässä" eli se annos oli jännästi piilotettu pipon alle. Vähän kuin kahvipannu pannumyssyn suojiin. He nimittäin markkinoivat siinä Suomi ruoan ohessa jonkun suomalaisen valmistajan tuotteita, enkä valitettavasti muista kuollaksenikaan minkä.. Mutta siis, mieletön ja superinnovatiivinen idea!

Kiitos ihanaiselle Ilonalle joukkojen koollekutsumisesta ja superkivasta illasta <3

Pidin viikonlopun aikana "kohtuullisen aktiivisesti" myös Instagramin tarinapuolta eli sieltä voi seurailla meikäläisen puuhasteluja toisinaan jopa reaaliaikaisesti. Se on kyllä kiva paikka ja tykkäänkin sen (ainakin toistaiseksi) rennosta meiningistä. Eiköhän sekin muutu ajan kanssa hifistelijöiden areenaksi, mutta niin kauan kunnes näin ei tapahdu, täytyy fiilistellä sen ilmapiiriä:)

Instagramin tarinapuolesta (eli mystories) puheen ollen, tulee mieleen eräs viime viikkoinen coctail -tilaisuus, jossa olin myös tämä mekko päällä. Tarinapuolta seuranneet saattoivatkin bongata aika mielenkiintoisen seuralaisen, joka minulla oli kyseisessä tapahtumassa:) En kerro kuka, jotain etuoikeuksia täytyy olla sitä seuraaville, hihi:) Ne tarinathan pyörivät Instassa vain 24 tuntia ja häviävät sen jälkeen taivaan tuuliin.. eli kannattaa seurailla ihmisten tarinoita sitä(kin) kautta.

Eipä oikeastaan mitään sen ihmeellisempää tällä erää. Oikein ihanaa joulunalusviikkoa teille ja mukavaa adventtisunnuntain jatkoa ystävät <3 Nähdään taas!
Animal print Oasis dress
Dress: Oasis (this one)
Biker: Stradivarius (similar here*)
Ankle boots: Mango (check these*)

* adlinks
Animal print Oasis dress
Animal print Oasis dress
Animal print Oasis dress
Animal print Oasis dress
Animal print Oasis dress
Animal print Oasis dress
Seuraa blogiani:

Still alive and hint of pink

14.12.2016



Voi kökkö tätä blogikankkusta! Miten se nyt näin iski - keskellä kirkasta blogiarkea, yhtäkkiä ja yllättäen?

Tuntuu, että ei ole mitään sanomista, valoa on niin turkasen vähän, että kuvaus ei onnistu oikein mitenkään ja vanhat jututkin vaan kertyy ja kertyy julkaisemattomien juttujen ja kuvien arkistoon, kääk. Ja sen blogikankkusen lisäksi riesana on myös kammottavat tunnontuskat, kun yhtäkään blogijuttua ei vaan synny! Koitappa siinä sitten inspiroitua..

Tänään oli pakko päästä juttelemaan Marjukan kanssa ja toivoa, että se kadoksissa oleva into löytyisi hänen avustuksellaan ja kyllähän se oli hyvää ensiapua tähän yhtäkkiseen taudinkuvaan. Kuten edellisen jutun yhteydessä mainitsitte kommenteissa,  niin kyllä meillä on ollut puhetta yhteistubettamisesta ja niitä me taas ideoitiin. Voi vitsit miten hauskaa, koska ei meidän tarvitse raaputtaa pintaa kuin hetken, niin johan niitä ideoita syntyy. Ja kunnon nauruilla höystettynä:) Eli vlogin idea on nyt jonkinmoisena raakileena valmiina, eikä enää puutu kuin ne kyseiset naiset kameran edestä.

Eli siis, tulin vaan kertomaan, että hengissä ollaan. Kyllä tämä tästä vielä innoksi muuttuu:)

Kuvista kiitos Souliina <3


Bag: Burberry
Knit: Oasis
Trousers: Hundydory (clic)
Ankle boots: Oasis
SAND pink coat
Seuraa blogiani:

Minustako vloggaaja?

7.12.2016



Yhteistyössä ASUS, Microsoft ja Lifie

Bloggaajana on helppoa urautua omalle tyylilleen, ihan niinkuin missä tahansa asiassa. Jämähtää niin sanotusti paikalleen. Oma mukavuusalue alkaa meikäläiselläkin olla varsin hyvin tiedossa ja sen ulkopuolelle kurkistaminen ei tunnu kovin luontevalta, tietenkään. Jos näinkin pitkään blogia pitäneenä mielii kehittyä ja pysyä muutoksessa mukana, olisi korkea aika ottaa seuraava askel. Joka väistämättä menee elävän kuvan puolelle eli videoistahan silloin puhutaan. Tai vloggaamisesta nykytermejä käyttääkseni.

Kun sähköpostilaatikkoon kilahti ASUS´n ja Microsoftin kutsu tulla kuuntelemaan vloggaamisen liittyviä saloja someguru Valtteri Sandbergin johdolla, ajattelin, että juu, ei kiitos. Tämän päivän vloggaajat on niin hyviä, että en millään kykenisi samaan, koska vähempäänhän ei voi tyytyä.. Hehän ovat kuin mitäkin elokuvatuottajia. Ja että ei minulla ole nyt kapasiteettia sellaiseen eli kunhan blogeista aika jättää, minäkin häivyn näiltä foorumeilta. Sitäpaitsi, meidän ikäiset "aikuiset" naiset ovat vasta tuloillaan tänne blogimaailmaankin, eivätkä he ole vielä todellakaan aikeissa siirtyä "next levelille". Aika monta hyvää syytä, vai mitä!?

Olen pitkään suunnitellut ja naureskellutkin monet hyvät naurut, millaisia kaikkia videoita voisinkaan tehdä yhdessä kavereiden kanssa. Niiden pitäisi olla ainakin hauskoja ja toki myös omaperäisiä. Ei siis mikään ihan helppo rasti! Esimerkiksi piilokamerajuttuja olen kypsytellyt mielessäni jo vuosia - kyllä vaan. Hyvät ajatukset tuppaa vain tukehtua siihen, että riittävän hyvä ei ole todellakaan siedettävä taso. Ja sekös harmittaa ja suorastaan tappaa kaiken luovuuden. Miksi ihmeessä sosiaalisesta mediasta on hävinnyt kaikenlainen spontaanius? Miksi ei voi vaan tehdä hauskoja videoita ja tuupata ne sitten semmoisinaan juutuupiin? Miksi ne täydellisyyden tavoittelijat tulee megasuperammattilaislaitteineen ja studioineen ja pilaa kaiken ilon, häh?

No eihän se tietysti niin mene! Minä itsehän ne määritelmät riittävän hyvälle sun muille määreille päätän omassa päässäni ja asetan rajoja ihan itse itselleni. Koska vloggaamisen maailmassakin on taatusti tilaa ihan jokaiselle ja väittäisinkin, että parhaiten pärjää se, joka vaan haluaa pärjätä ja joka järkähtämättä uskoo ja luottaa itseensä. Siitä se bloggaaminenkin aikoinaan lähti..

Kyllähän minä tietysti menin kyseiseen ASUS´n ja Microsoftin tilaisuuteen (huom! kuvatodiste alla) ja hyvä niin, koska Santeri sai vloggaamisen kuulostamaan kovin helpolta. Ja ennenkaikkea hauskalta.

Jos muuten olet kiinnostunut lukemaan Valtterin vinkit ja vloggaamisen ABC, käy ihmeessä kurkkaamassa ne täältä, klik. Kyseisessä ASUS´n blogissa on muutenkin paljon hyödyllistä asiaa niin bloggaamisesta kuin vloggaamisestakin.

Kuunteletteko te muuten vlogeja? Ja onko ne mielestänne jo ihan must?

ASUS ja Microsoft
^Tämä on kuulkaas vakavaa touhua:)
ASUS ja Microsoft

Seuraa blogiani:

Bling bling neule, vähän musiikin saralta ja peppujumpan tuloksia

5.12.2016



Musiikkirintamalla tapahtuu nyt yhtä ja toista mielenkiintoista. Saara Aallon menestys on ollut ihan käsittämättömän huimaa. Olen nähnyt Saaran esiintyvän pariinkin otteeseen ja täytyypä näin jälkiviisaana todeta, että hän on ollut vaan liian hyvä ja liian kunnianhimoinen pienelle ja vaatimattomuuteen taipuvalle Suomelle. Suomella ei ollut kertakaikkiaan mitään järkevää tarjottavaa hänelle ja sen tähden on hienoa, että nyt hän on riittävän suurella areenalla menestyäkseen. Toivon kaikkea parasta Saaralle, ihan mieletön Suomikuvan keulahahmo. Olin perjantaina palaverissa brittien kanssa ja kyllähän tätä asiaa piti tietysti sivuta ja ottaa kunniaa suomalaisena hiukan itselleenkin, hih:)

Toinen mainitsemisen arvoinen asia musiikkirintamalla on tietysti Haloo Helsingin paluu uuden musiikin kera. Oletteko jo kuunnelleet heidän uuden biisinsä Rakas? Jos ette, niin tehkää se nyt, nimittäin se on parasta, mitä suomalainen musiikki voi ikinä olla! Mulla tulee siitä mieleen sellainen gramofoniajan musa, siinä on jotain niin nostalgista tunnelmaa.

Asusta vielä muutama sana, ja myös vähän mun pehvasta.

Olen esitellyt kuvien neuletta jo edellisessä postauksessa ja Instassa myös, mutta tässä vielä vähän parempaa kuvaa siitä. Sen erikoisuus piilee selkäpuolella, josta se on ihan ylös asti avoin. Aluspaita tosin kuuluu neuleeseen ja housujen päälle jätettynä pelastaa ne, jotka eivät rohkene esitellä pepandeerustaan. Kuten minä nykyään eli palataanpa siihen aiheeseen ihan kohta. Housut on muuten Hunkydorylta ja SS2017 mallistoa eli kaupoissa vasta joskus keväämmällä.

Mutta siis, meillä kotonahan on 54 porrasta, kuten pidempään blogiani seuranneet tietävät. Asumme omakotitalossa, jossa on neljä kerrosta ja kuusi tasoa ja portaat todellakin käytössä ihan joka hetki, kun olemme kotona. Meillä on myös hissi, mutta sitä tulee käytettyä lähinnä tavaroiden kuljetukseen. Kerroksista vielä sen verran, että keittiö on kolmannessa kerroksessa ja meidän makuuhuone sekä kylppäri on kaikkein ylimmässä kerroksessa eli sinne tosiaan pitää kiikkua se 54 porrasta. Kiikun siis päivittäin ihan normaalielämän nimissä satoja portaita ylös ja alas. Puuskutan hiki hatussa, kun on oikein kiire ja joku juttu tietysti siellä kaikkein ylimmässä kerroksessa noudettavana..

Meidän kotona on siis melkoinen kuntosali tämmöiselle kohtuullisen toimeliaalle tapaukselle ja se 2,5 vuotta kestänyt päivittäinen kuntosalijumppa alkaa tuottaa tulosta. Ainakin meikäläisen hanuriosastolla. Huomasin nimittäin tässä yksi päivä, että jumaleissön, mun pehva alkaa olla melkoisen pyöreä! Vähän revanssia siitä jatkuvasta ylös-alas-liikkeestä hiti hatussa. Meillä suvussa tuppaa olemaan kohtuullisen latteapeppuista naisväkeä ja muistan, kun jo nuorena kauhistelin mielessäni, että se tulisi olemaan minunkin kohtaloni joku päivä.

Kuntoilun saralta minun pitää esitellä teille myös eräs laite, joka on muuttanut tänne meille asumaan. Ja jota en anna pois, ikinä! Paras ja tehokkain kotilaite, mitä olen koskaan kokeillut ja niin helppo, mutta palataan siihen toisessa postauksessa.

Tämä oli nyt tässä tällä kertaa eli toivotan teille mitä parahinta huomista itsenäisyyspäivää! Nähdään taas <3

Oasis knitwear Hunkydory trousers
Knitwear: Oasis (this one)
Trouses: Hunkydory*
Ankle boots: Oasis (these)
Oasis knitwear Hundydory trousers
Oasis knitwear Hundydory trousers
Oasis Hunkydory
Oasis knitwear Hundydory trousers
Oasis knitwear Hunkydory trousers
Seuraa blogiani:

Tyylikkäät Marifly -korut ja menovinkkejä joulunalus -viikonlopuiksi

3.12.2016



Oikein hyvää pikkujoulujen jälkeistä aamua ja päivää, hih! Sellaisina aamuina, kun paha olo on omin käsin aiheutettua ja itse asiassa kuolemakin tuntuisi ihan hyvältä vaihtoehdolta, mun äiti on tavannut tsempata omaan kuivakkaan tyyliinsä, että "Jumala tautia lisätköön.." Että näin meillä.

Joka tapauksessa ihana herätä, kun takana on hyvin nukuttu yö ja mielikin on pitkästä aikaa taas niin superkirkas. Olen jo pitkään työstänyt erästä isoa projektia, jossa on viime aikoina ollut kohtuullisen kokoisia haasteita ja minä tietysti tunteellisesti asioihin suhtautuvana olen jyystänyt sen myötä välillä syvissäkin vesissä. Mutta aina on noustu, koska takataskussa on pakko ollut olla aina jokin varaplääni, kunnes vastatuuli on taas puhaltanut kasvoille. Nyt maailma näyttää taas hitusen selkeämmältä ja elämäkin sen myötä hymyilee. Eli kiva viikonloppu edessä, jee!

Ennenkuin muutin tänne Helsinkiin, tapasin vähän naureskella, kun "hesalaiset" ei oikein näe mitään järjellistä elämää kehäkolmosen ulkopuolella, vähän karrikoiden sanottuna. Nyt kun olen itse asunut täällä "sisäpuolella" muutaman vuoden, niin totta totisesti, sen maagisen rajan ylittäminen on jäänyt valitettavan vähäiseksi. Miksi ihmeessä?

Näin joulun lähestyessä suosittelisin ehdottomasti lähtemään pienelle tunnelmalliselle joulunalus -retkelle vaikkapa Hämeenlinnaan. Nimittäin ensi viikonloppuna (10. - 11.12) vietetään Korttelijoulua legendaarisessa Wetterhoffin talossa ja sitä seuraavana lauantaina eli 17.12 Tuomaan Markkinoita siellä historiaa havisevassa linnassa eli Hämeen linnassa. Pakatkaa ihmiset perhe autoon, tai hypätkää junaan tai bussiin ja suunnistakaa sinne! Me käydään kyllä Tallinnassa tai jopa Saksassa ihastelemassa joulutunnelmaa, vaikka sitä tunnelmaa olisi lähempänäkin tarjolla, ihan täällä kotimaan kamaralla.

Hämeenlinnan joulumarkkinoilla pitää kojuaan myös ihana uusi tuttavuus eli Marifly. Merkin takaa löytyy hämeenlinnalainen Mari, joka teki minulle itse asiassa mittatilauksena nämä pari ranteesta löytyvää nahkakorua. Niin minun tyylisiä koruja, koska rakastan käyttää arkena nimenomaan nahkaisia koruja ranteessa ja korujen lukkokin on minusta ihan supertyylikäs.

Mari suunnittelee ja tekee itse kaikki korut ja lisäksi vielä kutoo villasukkia! Käykää ihmeessä kurkkaamassa hänen tekosiaan joko Facebook -sivuilta täältä tai hänen Instagram -tililtään täältä.

Mariflyn koruja olisi siis tarjolla joulumarkkinoilla Hämeenlinnan suunnalla ja muuna aikana niitä voi tilata häneltä suoraan. Ohjeet löytyvät tuolta Mariflyn Facebook -sivuilta. Hintatasosta sen verran, että ainakin nämä rannekorut ovat varsin sopuhintaisia - ohkasempi 18 euroa ja paksumpi 25 euroa.

Mutta minun täytyy nyt kuulkaas mennä.. Tämä päivä on outoudessaan ihan top-luokkaa, nimittäin meillä on kylässä meidän äiti ja lisäksi ystäväperhe Lahdesta. Kunnes yhtäkkiä oven takana oli myös systeri perheineen! Serkku perheineen on myös tuloillaan tänne eli täällä alkaa kohta olla ahdasta. Meitsi rakastaa, kun on elämää ympärillä!

Eli varatkaahan allakoihinne reissu Hämeenlinnan joulumarkkinoille, niin tulette astuneeksi sen maagisen kehäkolmosen ulkopuolelle. Erityisesti joulun aikaan siellä on kuulkaas tunnelmaa, ehkä jopa sellaista, mitä ei täällä pääkaupunkiseudulla pääse kokemaan!

Kivaa viikonloppua teille ja nähdään taas <3
Marifly rannekorut
Marifly rannekorut
Marifly rannekorut
Marifly rannekorut
Marifly rannekorut
Marifly rannekorut
Marifly rannekorut
Seuraa blogiani:

Blue knitwear ja perjantai -tervehdys

2.12.2016

Perjantaimoikat teille ja hauskaa pikkujouluiltaa, ken sitä viettää! Ajattelin tulla nopeasti ihan vaan tervehtimään teitä näiden kuvien kera, jotta ne eivät hautautuisi muiden kuvien sekaan. Jos en nyt näitä julkaise, en todennäköisesti tekisi sitä koskaan. Materiaalia kertyy vaan niin tolkuton määrä.

Mutta siis, jatkan vielä hetken työprojektieni kimpussa eli nähdään huomenna! Julkaisen nimittäin huomenissa tosi kivan postauksen eli olkaahan kuulolla. Ja ihanaa viikonloppua teille <3

Oasis knitwear
Knitwear: Oasis, size XS (this one, check also this!)
Jeans: Hollister
Ankle boots: Oasis, size 37 (these one)
Oasis ankle boots
Oasis knitwear
Oasis knitwear
Oasis knitwear
Seuraa blogiani:

Blue outfit

29.11.2016

Toissaviikolla Lontoossa tuli shoppailtua todella niukasti. Tykkään vieraissa paikoissa käydä lähinnä syömässä ja istuskella kahviloissa ja niissä se aika sitten shoppailun sijaan kului Siirin kanssa reissussa. Sekä tietysti yleisesti vaan haahuillessa ympäriinsä. Vastasin muuten tänään taas yhteen Norstatin kyselyyn ja niissäkin kerroin omista mieltymyksistä matkustelun osalta eli kyllä ulkomailla mennään kahvi edellä, sitten vasta tulee sopiva sänky ja liikkumisen helppous:) Ne kyselyt on muuten todella kivoja eli jätä ihmeessä yhteystiedot edellisen postauksen lopussa eli täällä ja sinäkin pääset niihin vastailemaan ja tietysti vaikuttamaan!

Niin siis niistä Lontoon shoppailuista.. Kävin tasan yhdessä liikkeessä siellä ja se oli Argyll Streetin Oasiksen myymälä. Argyll Street on yksi Oxford Streetin poikkikaduista ja se lähtee siitä ihan ytimestä eli Oxford Streetillä olevaa Topshoppia vastapäätä. Eli ko. Topshopilta on noin 50 metrin matka siihen kyseiseen Oasiksen myymälään. Ei voisi olla juurikaan lähempänä Lontoon ydintä. Ja sen liikkeen valikoimat on ihan superhyvät, oikeastaan aika tarkalleen sama valikoima, joka löytyy Oasiksen nettikaupastakin täältä.

No, sieltä minä teen aina kaikki parhaat löytöni ja niin tälläkin kertaa. Ostin mm. takin alla olevan neuleen, kuten myös kuvissa näkyvät ihan älyhyvät nilkkurit. Takki onkin edellisen Lontoon reissun "Oasis -saaliita". Eilen vielä noita sinisiä neuleita näytti olevan nettikaupassa hyvin tarjolla, mutta tänään pienimmät koot on jo menneet.. Siinä nettikaupassa on liikenne kyllä perin vilkasta eli valpas täytyy olla, jos mielii saada ostettua omat suosikkinsa!

Siiri osti muuten samaisen neuleen harmaana eli tämän näin ja sekin oli kyllä niin hyvännäköinen. Hänellä oli se kyseinen neule yhdessä Insta -kuvassa päällään eli jos kiinnostaa, niin kurkkaahan se tästä näin.

Siirin kanssa on kyllä mukavaa reissata, ja me ollaankin reissattu yhdessä oikeastaan hänen pieni ikänsä. Nyt kun Siiristä on kasvanut jo nuori nainen, hänestä on tullut lapsen sijaan ihan tasavertainen matkaseuralainen ja onkin ollut mielenkiintoista huomata, kuinka meikäläinen muuttuu katukuvassa välittömästi ihan näkymättömäksi hänen rinnallaan, heh. Olen kuin vety konsanaan eli hajuton, väritön, mauton ja näkymätön, koska Siiri vaan imee itseensä kaiken huomion - Ja se on meikäläiselle äärimmäisen ookoo:) Joskus muutama vuosi sitten olimme Miamissa ostarissa ja häntä tultiin kosiskelemaan mallitoimiston listoille - oikein suuren maailman tyyliin:) Olimme kaikki vähän ihmeissämme, koska eihän sellaista pitäisi tapahtua kuin elokuvissa..

Mutta mutta, eipä tässä oikeastaan sen enempää tällä kertaa. Ihan perusasu, jollaista tykkään käyttää jokapäiväisenä arkiasuna. Kuvausreissulla oli muuten ihan pakko kuvata ohi lipunut suppaaja, joka sai kyllä meikäläisen myötäpalelemaan oikein huolella. En pystyisi samaan.

Eli mukavaa talvista viikkoa teille kaikille <3 Instagramin tarinapuolelle tulee lisäiltyä kaikkea maan ja taivaan väliltä eli jos sellainen kiinnostaa, niin tulkaa ihmeessä seurailemaan!
Oasis ensemble Burberry bag
Coat: Oasis (similar in pale pink here, size XS)
Knitwear: Oasis (this, size XS)
Ankle boots: Oasis (these, size 37)
Bag: Burberry
Jeans: Hollister
Oasis ensemble Burberry bag
Oasis ensemble Burberry bag
Let´s go because we have so many things to do!
^Behind the scenes eräänä sateisena viikonloppupäivänä..
border=
Seuraa blogiani:
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.