Kevään "must have" hankinnat

31.1.2015

Jenkkitavaratalo Nordström lähettää aina silloin tällöin uutiskirjeitään, viimeksi viime viikolla. Useimmiten heitän sähköpostit pikasilmäyksen jälkeen roskikseen, mutta tällä kertaa jäin siihen kiinni pidemmäksi aikaa. Sähköpostin osoite oli nimittäin "5 Essentials Every Wardrobe Needs Now". Tottahan minua kiinnostaa, mitä mieltä iso jenkkitavaratalo on kevään "välttämättömistä hankinnoista".

Sähköpostista innostuneena ajattelin tehdä Nordströmin suosituksista vähän suomalaisemman version. En näe hirveästi järkeä tilata kyseisen liikkeen valikoimia tänne Suomeen netin kautta ja maksaa hintojen päälle vielä verot ja tullit. Hinta on helposti kymmeniä prosentteja kalliimpi kuin mitä kotisivuilla ilmoitetaan. (Jösses sitä päivää, kun Usasta voi tilata verovapaasti tänne Suomeen! Uskon vahvasti, että se päivä vielä koittaa.)

Eli aloitetaan. Kaikki linkit ovat kaupallisia linkkejä ja johdattelevat Zalandon sivuille, josta myös oheisten kollaasien kuvat ovat peräisin.

Ei muuta kuin antoisia shoppailuhetkiä ja mukavaa lauantai-iltaa teille, ystäväiseni!


1. Löysät neuleet, pastelleissa ja luonnon väreissä.

Aaiko LIDIA -neule champanjan värissä, klik.
Aaiko LIDIA -neule frozen blue värissä, klik.
Only BARELY -neule mintun värissä, klik.
Topshopin pinkki neule, klik.
Marc O´Polon ruskean roosa neule, klik.


2. Nudet korkkarit
Högl, Guido Maria Kretshcmer, klik.
Steve Madden Majestyc, klik.
Carvela Group, klik.
Guess Plasima, klik.
Guess Camel, klik.



3. Pienehkö Crossbody -laukku

Calvin Klein KATE, klik.
River Island Olkalaukku, klik.
Valentino Handbags, ANITA, klik.
Rebecca Minkoff, MINI MAC, klik.
DKNY, Bryant Park, klik.



4. Iso rannekello, teräsrannekkeen sijaan nahkarannekkeella
Triwa NEVIL rannekello, klik.
Timex, Classic Stralight Collection, klik.
Daniel Wellington, Classic St Andrews, klik.



5. RayBan Wayfarer -aurinkolasit kilpikonnakehyksillä


RayBan FLECK, klik.
RayBan, Original Wayfarer, klik.

Äiti ja Poika sekä keväinen työasu

30.1.2015

Perjantaitervehdys! Viikko vierähti taas ihan käsistä ja huh miten mahtavaa, että nyt on viikonloppu! Viime viikonloppu meni lähes tyystin pari blogihommaa värkätessä (jotka tosin ei päätyneet tänne saakka vielä) ja tämän viikonlopun tehtävälistalla olisi pari työjuttua. Parasta on kuitenkin se, että niitä voi tehdä omassa aikataulussaan ja kotioloissa. Olen ennenkin ihmetellyt, että perjantaina iskee aina sellainen "kaikki on mahdollista" -fiilis, joka kyllä sunnuntain koittaessa poikkeuksetta osoittautuu haaveajatteluksi..

No mutta. Tällä viikolla kuljin pitkästä aikaa työmatkat julkisilla, koska meikäläisen "kuski" oli työreissuilla maailmalla. Paikallisjunissa kulkiessa parasta on vaan seurailla kanssamatkustajia, ja kyllähän siellä sitten näkeekin yhtä ja toista - oikeastaan koko elämänkirjon. Okei, ihan liian usein uppoudun viettämään "laatuaikaa" kännykän kanssa mobiiliHesaria selatessa, mutta enihau.. Tuli vaan mieleeni, kun useampi teistä kommentoi edelliseen postaukseen Dubain ja Arabiemiraattien isosta kuilusta köyhien ja rikkaiden välillä, ja jäin siinä ajatuksissani pohtimaan, että kyllähän se sosiaalinen kuilu on aika syvä täällä meidän ihanassa Suomi-lintukodossammekin. 

"Muistatko, kun sä olit pieni ja me käytiin aina yhdessä Itiksen kirjastossa. Me kuunneltiin siellä musiikkia ja sä tykkäsit siitä niin paljon, että sä laitoit sun silmät kiinni ja tanssit sen tahtiin. Ja meillä oli kaikki niin hyvin - me oltiin niin onnellisia yhdessä."

Tällä viikolla koin erityisen koskettavia hetkiä paikallisjunassa. Ja kuulin nämä sanat. Sain / jouduin / pääsin nimittäin kuuntelemaan jonkun nuoren äidin puhelinkeskustelua pienen kouluikäisen poikansa kanssa. Kenellekään sitä puhelua todistaneelle ei jäänyt epäselväksi äidin pohjaton ikävä poikansa luo ja sydäntäsärkevää oli kuulla, että tämä tunne oli aidosti molemminpuolista. Poika oli mitä ilmeisimmin otettu huostaan ja asui jossain vähän kauempana. He molemmat takertuivat melkein epätoivoisesti niihin hetkiin, joita he olivat saaneet viettää yhdessä ennen huostaanottoa.

Sitä puhelua kuunnellessa ei voinut muuta kuin itkeä vollottaa. Se tuntui niin pahalta ja niin surulliselta. Siitäkin huolimatta, että äidin rakkaus päihteitä kohtaan oli jossain pojan elämän vaiheessa ollut mitä ilmeisimmin suurempaa kuin rakkaus omaa lastaan kohtaan.. 

Nuo äidin sanat jäi pyörimään päähän ja myllertämään ajatuksiin ja ne pisti kyllä miettimään, miten epäoikeudenmukainen paikka tämä maailma on ihan liian monelle pienelle lapselle. Myös meillä täällä Suomessa. Pojan kaipauksessa ei lopulta raha näytellyt minkäänlaista roolia. Hänen kaipauksensa olisi taatusti yhtä syvää, vaikka hän eläisikin taloudellisesti vauraissa oloissa. 

Oletko rikas vai köyhä ei lopulta ole kuiluna niin syvä kuin se, oletko onnellinen vai elääkö sydämessäsi pohjaton suru ja kaipaus. Siinä ei rahalla ole juurikaan roolia.

Kylläpä meni sentimentaaliseksi, mutta halusin joka tapauksessa jakaa kanssanne tämän minua syvästi koskettaneen junatarinan.. ennen siirtymistä superpinnallisiin asioihin.

Purin nimittäin kamerasta vielä kasan Dubain valokuvia ja pistänpä jakoon muutamat asukuvat, joita siellä tuli otettua. Ihanaa sitä valon määrää! Ja tämän kyseisen asun tulen laittamaan päälleni sinä päivänä, kun julistan itselleni kevään koittaneen:)

Sitä päin mennään eli toivotan teille kaikille onnen- ja valontäyteistä viikonloppua! Ja pidetäänhän yhdessä huolta ympärillämme olevista ihmisistä, jookos!
Hame: Daniel Hechter (kts upea mallisto täältä)
Paita: Forever 21
Kengät: Zara
Trenssi: Burberry
Aurinkolasit: RayBan
Kello: Kenneth Cole


Pidennetty viikonloppu viiden tähden hotellissa Dubaissa

25.1.2015

Viikko on jo vierähtänyt Dubain matkasta, mutta edelleen fiilistelen sen tunnelmissa! En oikein osaa pukea sanoiksi, miksi Dubai vei minun sydämeni, mutta kyllä se kolahti oikein tosissaan. 

Varmasti yksi tärkeä asiaan vaikuttava tekijä oli se, että vietimme ne muutamat päivät mielettömän hienossa viiden tähden hotellissa - JW Marriott Marquis Hotel Dubai. Emme me normaalisti satsaa hotelliin ihan ylenpalttisesti, mutta nyt meillä oli erityinen syy siihen. Käykää ihmeessä kurkkaamassa linkin takaa ihan huikeat kuvat hotellista! 

Meidän reissun tarkoitus oli nimittäin juhlia meille tärkeiden ihmisten tärkeitä merkkipaaluja. Minun Äitini täytti vastikään 70 vuotta ja siskontyttöni Siiri juhlii ensi viikolla 18-vuotis syntymäpäiväänsä. Eikö siinä ollut jo tarpeeksi syitä viiden tähden hotelliin:) He olivat tietysti matkassa mukana.

Toinen syy hurmaantumiselle oli varmastikin se, että kyllähän Dubai on jollain tapaa vahva edustus jenkkikulttuuria, johon eksoottinen arabikulttuuri tuo mielenkiintoisen vivahteen. Kaupunki on siluetiltaan kuin moderni versio New Yorkista - kaikkialla on suurta, puhdasta ja kimaltelevaa. Ne pilviä hipovat rakennukset on niin huikeita ja niin hienoja! Dubain katukuvaa ihastellessa ei voi välttyä ajatukselta, että kaupunki on kaikessa suuruudenhulluudessa rakennettu nousukauden huumassa ja dollarinkuvat silmissä. Toivottavasti kulissit kestää myös öljyn hinnan rajut heilunnat..

Kolmas syy ihastumiselle oli paikallinen arabikulttuuri, joka oli kuin tuhannen ja yhden yön tarinoista konsanaan. Viiden tähden hotellissa pääsi nimittäin näkemään arabikulttuurista vain sen pramean puolen. Nuoret arabinaiset oli ihan Huikean kauniita. Se ikäluokka, joka ei suostu enää pukeutumaan koko vartalon peittävään kaapuun, vaan haluavat tuoda itseään ja kauneuttaan sekä myös varakkuuttaan näyttävästi esiin. Mustan viitan alta pilkotti mitä mielenkiintoisempia asukokonaisuuksia, jaloissa Louboutinen punapohjaiset korkkarit ja olalla Chanelin klassikkolaukku. Autonkuljettajat odottivat heitä hotellin pihalla ja näinpä yhden kaunokaisen astelevan myös Lamborghinin etupenkille.. Eihän sitä voinut kuin ihmetellen ihastella!

Neljäs syyhän on tietysti se itsestäänselvyys eli ihan mielettömät shoppailumahdollisuudet. Me emme ehtineet käydä kuin Dubai Mall´ssa eli Dubain suuruudenhulluun tyyliin maailman suurimmassa ostoskeskuksessa. Sieltä löytyi ihan kaikki mitä ihminen voi ostoskeskukselta toivoa. Kaikki mahdolliset jenkkimerkit olivat edustettuna kuten myös toinen toistaan hienommat luxusbrändit. Hintatasossa se ei tosin päihitä sen läntistä esikuvaansa. Hinnat olivat kyllä jenkkiversioitaan kovemmat, ehdottomasti.

Viidentenä syynä on tietysti pakko mainita Dubain ilmasto ja säätila. Tähän vuodenaikaan siellä oli erityisen miellyttävää näin suomalaisen näkökulmasta. Kesää kohden ilmasto muuttuu lähes sietämättömän kuumaksi ja kuivaksi, mutta näin alkuvuodesta säät olivat oikein mieluisat - ei liian kuumaa eikä liian kylmää.

Mitä sitten tulee siihen eksotiikkaan, joka ei aina näytä hyvältä näin länsimaisen naisen silmin katsottuna. 

En voi mitään, mutta kyllä minua hiukan säälittää se silmiinpistävä epätasa-arvo miesten ja naisten välillä. Vain silmät esiinjättävä musta kaapu on näkyvä osoitus naisen vähempiarvoisuudesta. Miehet olivat pukeutuneet näyttäviin asuihin, osa jopa täysin länsimaiseen tyyliin shortseihin sun muihin ja naiset vierellä mustissa kaavuissaan. Uutena ilmiönä näin myös naisia, joilla oli musta, silmätkin peittävä kaapu päällään. Alta ei pilkottanut kertakaikkiaan mitään, pelkkää mustaa yltä päältä. 

Toinen silmiinpistävä erikoisuus oli moniavoisuus eli mies, jolla oli useampia vaimoja samanaikaisesti. Se on paikallisessa kulttuurissa nimittäin merkki vallasta ja varakkuudesta. Kuulin eräältä tuttavaltani, että joissain tapauksissa jokaisella vaimolla voi olla jopa oma rakennus. Ainakin näin ulkopuolisen silmin katsottuna vaimoilla näytti olleen ihan hyvät välit toisiinsa. Tarkkailin nimittäin hotellin aamupalalla erästäkin arabiperhettä, jossa "por…keisarilta" näyttäneellä arabisheikillä oli mukanaan kolme vaimoa. Heistä yksi oli selvästi se päävaimo, jonka mielipiteeseen mies luotti ja turvautui, toinen oli kolmikon nuorimmainen ja kaunein punapohjaisine korkkareineen ja Chaneleineen ja kolmas oli silmiinpistävästi se joukon "palvelija", vähävaltaisin ja se, jota käskytettiin. Siitä huolimatta hänenkin olallaan roikkui Fendin upea käsilaukku..

No mutta, retki oli tosiaan monella tapaa kuin sadusta - ominaisuus, jota ei jenkkimatkoilla pääse kokemaan. 

Kuvat ovat meidän hotellin aamupalalta, jossa meitä hemmoteltiin kaikilla mahdollisilla herkuilla kuuden keittiön voimalla. Sellaista voi kokea vain viiden tähden hotellissa!





^Jäätelövalikoimia aamupalalla. En kylläkään maistanut, mutta näkymä oli herkullinen.
^Tuoreuden takuuna on tietysti kokit, jotka paistoivat leivät ja leivonnaiset menekin mukaan.
^Hotellin aulan kukka-asetelma oli aika näyttävä!


^Munakkaat ja omeletit syntyivät tietysti omien makutoiveiden mukaisesti


^ Jugurttejakin oli jokaiseen makuun..

Päivän jakkupuku (eli dagen efter) -look

21.1.2015

Lomaltapaluu on nyt suoritettu ja itse asiassa pari työpäivääkin on jo takana. Oli kyllä kertakaikkisen ihana miniloma ja näin jälkeenpäin voin rehellisesti sanoa, että ei sitä Dubaita ole turhaan kehuttu! Lähtisin milloin tahansa uudelleen, ja toivottavasti näin myös jatkossa teen.

Teen vielä ainakin yhden postauksen reissusta, mutta se edellyttää ensin ison kuvakasan läpikäyntiä ja siihen ei valitettavasti ole vielä paukut riittäneet..

Lomamoodi on siis vaihtunut työmoodiin, joka on tällä viikolla mennyt aika "rennoissa" fiiliksissä, mitä pukeutumiseen tulee. Olen ollut pari päivää vähän toisenlaisissa ympyröissä ja se on mahdollistanut farkkuihin pukeutumisen. Mikään ei ole minusta niin tyylikäs "out of office" -look kuin farkut-pikkutakki-korkkarit -yhdistelmä, varsinkin tämmöisinä päivinä, kun aamulla ei ole mitään ideaa, mitä päälleen laittaisi. Oltiin nimittäin illalla työkavereiden kanssa "hieman" irrottelemassa Erottaja Barissa ja huh, että tänään on ollut rankkaa! En edes muista, milloin olisin viimeksi viettänyt "dagen efter" -päivää, mutta tänään se tuli vietettyä.. Semmoisina päivinä on ihan hyvä päätyä itselleen perusturvalliseen ja -varmaan settiin eli mahdollisimmaan helppoon asuun.

Pikkutakin löysin muuten marraskuussa Nykistä ja nämä farkut puolestaan Dubain Forever 21 -liikkeestä. Kyseisen liikkeen farkkuvalikoima ei siis pettänyt tälläkään kertaa!
Jacket: Zara
Blouse: Zara
Jeans: Forever 21
Heels: Zinda
Belt: Tommy Hilfiger

Terveiset Dubaista

16.1.2015

Täällä sitä ollaan, maailman katolla.

Lensimme eilen yölennolla tänne Dubaihin ja sehän tarkoitti sitä, että unta oli turha tavoitella viime yönä. Samoilla silmillä yritän sinnitellä päivän täällä määränpäässä ja mikäs tässä onkaan ollut ollessa. Sää on ollut suosiollinen ja nähtävää on tietysti riittänyt. No, tänään ei paljoa muuta olla tehty kuin oltu vähän altaalla, kuntosalilla ja hotellin bussikuljetuksella käväisty pikavisiitillä maailman suurimmassa ostoskeskuksessa eli Dubai Mall´issa.

Hotellista sen verran, että majoituimme maailman korkeimpaan hotelliin eli JW Marriott Marquis Hotel Dubai´hin. Aamupala oli ihan mieletön elämys heti aamutuimaan, jossa aamupalaa sai käydä valitsemassa kuuden keittiön välillä. Siitä on kyllä huomenna aamulla pakko ottaa kuvia ja näyttää vähän teillekin. Siitä pöydästä ei oikeasti puuttunut mitään! Eikä kuntosali hävinnyt kyllä yhtään aamupalaelämykselle, sekin oli varuisteluiltaan ihan A-luokkaa.

No mutta, tämmöiset pikaterveiset halusin teille välittää ja laitetaan nyt sitten jakoon ihan uunituoreita kuvia myös.

Mukavaa viikonloppua teillekin! Minä palailen kotiin jo maanantaina eli ihan pikareissulla vaan poikkeamassa täällä vähän toisenlaisissa maisemissa.
^Meidän hotellihuoneesta avautuu näkymät yli Dubain, vaikka ollaankin vain 23. kerroksessa.
^Maailman suurimman ostoskeskuksen eli Dubai Mall´n takana on tyyliin sopivasti maailman korkein rakennus eli pilvenpiirtäjä Burj Khalifa. 
^Dubai Mall´n sisältä löytyy vapaasti katseltavissa oleva huikea 10 miljoonan litran akvario, jossa uiskentelee yli 400 haita ja rauskua. Kuvassa on niiden ruokintahetki meneillään.
Kakkukulttuuria arabien tyyliin. En kylläkään maistellut, vielä..

Asukuvat Porvoossa

11.1.2015

Olen halunnut käydä Porvoossa, tai siis paremminkin Porvoon vanhassa kaupungissa, ihan vaan katsomassa ja ihastelemassa menneen maailman tunnelmaa. Se on sen verran lähellä, että äkkiäkös tästä Helsingistä sinne hurauttaa.

Sää oli tänään ihan mielettömän hieno, kun lunta tuprutteli taivaan täydeltä ja maisemat oli puhtaan valkean lumen ansiosta huikean kauniit. Autoilu ei tosin ollut mitenkään erityisen kivaa, koska polanteet kaistojen välillä oli moottoritiellä paikoin pelottavan korkeat. No, onneksi ei tarvinnut istua kuskin paikalla.. 

Sunnuntai Porvoossa ei ollut mitenkään kovin vilkas. Kauppoja ja kahviloita oli avoinna vain satunnaisesti, enkä valitettavasti päässyt ihastelemaan niitä sisustusliikkeitä, joissa olisin halunnut käydä.  No, ei se mitään! Onpahan syy vierailla siellä uudemmankin kerran.

Onneksi sentään Instagramissa seuraamani XoClothing oli avoinna ja vieläpä niin, että lähes kaikki liikkeen sisällä olevat vaatteet ja asusteet olivat 55% alennuksessa! Ihania Gantin paisley -kuvioisia vuodevaatteitakin olisi saanut superedulliseen hintaan. Minä tyydyin tosin vain katselemaan, ihan budjettipoliittisista syistä.. Ensi viikonlopun Dubain reissu häämöttää jo niin lähellä, että nyt ei vaan yksinkertaisesti tee mieli hankkia yhtikäs mitään.

Tässä teillekin uunituoreita Porvoon kuvia, olkaatte hyvät! Ja mukavaa alkavaa uutta talvista viikkoa!

Parkacoat: Parajumpers
Bag: Tory Burch
Leather pants: Selected Femme
Boots: Geox

BW kokkaa

10.1.2015

Tervetuloa kokkikouluuni. Tänään puhutaan ihan vähän ruoasta. Ei kovin vakavia, mutta vähän kuitenkin.

Olisi huisin trendikästä sanoa, että söisin joka päivä jotain superfoodia, muussaisin smoothiet töihin välipalaksi ja maustaisin ruokani spiruliinalla.. Ei sen puoleen, että olisin mitenkään niitä vastaan (en todellakaan), mutta totuus on jokatapuksessa sellainen, että syön ihan vaan tavallista peruskotiruokaa. 

Minusta ihan tavallinen kotiruoka on nykypäivänä vähän turhan aliarvostettua, ainakin täällä blogimaailmassa. Ja tuntuu, että ruokailusta on tehty niin erikoisen ihmeellistä kaikenmaailman (varmasti terveellisilläkin) aineilla, joitten alkuperästä tai koostumuksesta ei juurikaan ole tietoa.. Ne on vaan putkahtaneet jostain. Minä en ainakaan ole koskaan stressannut ruoasta eli että vahtisin sen ravintosisältöä gramma-asteikoilla, tai lisäisi ihan vaan trendisyistä kaikenmaailman hienoja superkääpämutajauheita ruokani sekaan. Enkä edelleenkään paheksu ketään, joka näin tekee, mutta sellainen ei vaan ole minun juttuni. Pääasia, että ruoka tuottaa jokaisen omalle elimistölle hyvän olon ja tietysti hyvää mieltä.

Tämä ruokailuteema putkahti mieleeni, koska tänään lauantaina vietetään tämän vuotisten Linnan Juhlien kirkkaimman tähden eli Hannes Hyvösen 102 -vuotis syntymäpäiviä. Hänen karismansa ei tainnut jättää ketään kylmäksi itsenäisyyspäivän juhlissa, kun hän suorastaan syöksyi kansakuntamme sydämiin. Ja kukapa meistä ei haluaisi olla kuten hän? Elää niin pitkään, olla niin iloinen ja näyttää niin huikean terveeltä ja elinvoimaiselta kuin hän vielä 102 -vuotiaana näyttää.

Asiaa sen syvempää tutkimatta, voisin väittää että hänen pitkän ikänsä salaisuus piilee juurikin  hänen iloa, onnea ja kiitollisuutta pursuavassa elämänasenteessa, terveellisissä elintavoissa ja ihan tavallisessa perusruoassa. 

Hänen karismansa lumoissa päätin, että otanpä näihin minun keittiöpuuhiin kameran mukaan ja teen juttua ihan vaan tavallisesta kotiruoasta. Ei mitenkään järin trendikästä.. mutta tänään minun kotikeittiössäni syntyi Lindströmin pihvejä ja perunamuussia sekä lisukkeena salaattia. (Aamupalaksi muuten nautimme kaurapuuroa mustaviinimarjojen kera.)

Hyvää mieltä ja nautinnollisia hetkiä teillekin tähän lauantai-iltaan! Ja tietysti pitkää ikää! Tänään, kuten huomennakin luodaan jo sille perustaa:)

Suosikkiasuste eli karvakaulus

8.1.2015

Mainitsin viime postauksessa, että olin loppiaisena kutsuvieraana eräässä coctail -tyyppisessä tilaisuudessa. Ja että pieni asukriisi -kamppailu olisi siihen liittyen taas jälleen kerran selätettävänä. Noh, silloin kun ei keksi mitään päälleen laitettavaa, kannattaa pukeutua mustaan. Vanha, mutta niin käyttökelpoinen viisaus.

Asuvalinnan voitte käydä katsomassa Instagramin puolelta, koska siinä hötäkässä ei paljoa ehditty kuvailla sen kummemmin asua. Lumian kännykkäkameralla otettu kuva saa nyt luvan riittää, heh.

Tiger of Sweden´n oikein kelpo kotelomekko oli turvallinen asuvalinta. Jotta peruskotelomekko saisi edes hieman juhlavuutta, somistin sen pitkäaikaisella suosikkiasusteellani eli karvakauluksella ja punaisilla korkkareilla. Ja punaisilla huulilla tietysti myös.

Tuo kyseinen karvakaulus on ihan älyttömän aidon näköinen, vaikka onkin ihan feikkiturkista. Ostin nimittäin Milanosta vuonna 2007 tämän villakangastakin (klik), jonka kauluksessa kyseinen turri oli kiinnitettynä. Se kyseinen turrikka roikkui pitkään vaatekaappini perukoilla, kunnes pari vuotta sitten kaivoin esiin ruostuneet DIY -taitoni ja ompelin siihen pienet kiinnikkeet, joilla kauluksen saa asusteeksi mihin tahansa asuun.

Siitä lähtien se on ollut käytössä, missä asussa milloinkin.

Viime vuonna löysin Banana Republicilta kuvissa näkyvän ruskean tekoturkishuivin, joka on muuten ihan tismalleen Leon (eli meidän pienen Pomeranian -taskuromeon) värinen.. Tässä linkki vanhaan postaukseen, jossa se näkyy myös asun kanssa yhdistettynä. 

Viimeisin karvakaulushankinta on myös Banana Republicilta ja löysin sen New Yorkin reissulta marraskuussa. Se on kuvissa näkyvä harmaa versio. En ole kuvannut sitä vielä mihinkään asuun yhdistettynä ja katsotaan, jos vaikka saisin sellaisen joku kerta tänne blogiin saakka. 

En ymmärrä, mistä intohimoni kaikenmaailman karvaturrikkakauluksiin on peräisin, mutta jostain syystä olen käyttänyt iänkaiken sellaisia asusteena. Ne viimeistelee asun kuin asun ja on ehdottomasti minun kautta-aikojen suosikkiasusteeni.

No mutta, viikkokin lähenee taas loppuaan. Jospa ensi viikolla jo pääsisi ihan normaaliarkeen, jolloin maanantai olisi selkeästi maanantai ja niin edelleen. Eikä koko viikko menisi pohtiessa, että mikäköhän päivä tänään oikein on.. Keskellä viikkoa olevat arkivapaat ja yleensä repaleiset viikot saa ainakin minun pienen pääparan vähän sekavaan tilaan, ainakin ajanhallinnan osalta..

Oikein mukavaa loppuviikkoa Ystävät:) 

^Uusin karvakaulus on Nykin tuliaisia. 
^Michael Kors´n kelloja on kertynyt jo ihan mukava kokoelma.. 



 ^Söpö Banana Republicin käsikoru on myös yksi suosikkini.




Tämän huivin kuvasin viime talvena vihreän Massimo Duttin asun kanssa eli kurkkaappa tästä näin se juttu. 
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.