Perinneillallinen ystävien seurassa

11.5.2014

Yllättävän moni ystävistäni on viettänyt aikaansa Sveitsissä jossain vaiheessa nuoruuttaan, joko au pairina tai työskennellyt hiihtokeskusten ravintoloissa. He ovat poikkeuksetta tuoneet tuliaisina tullessaan jonkinmoisen fondue -kulttuurin, josta minä en ollut aikaisemmin jostain syystä innostunut. 

Jokin aika sitten ystäväpariskunta (jolla on siis Sveitsi -taustaa nuoruudesta) kutsui meidät luokseen juusto -fonduelle ja ajattelin, että eipä taida olla se ateria minua varten.. Liikaa rasvaa ja liian tuhtia meikäläisen makuun. Menimme tietysti avoimin mielin kokeilemaan ja niinhän siinä lopulta kävi, että ihastuin oitis. Olihan se tuhtia tavaraa, sitä ei voinut kieltää, mutta jotenkin aika mielenkiintoista. Ja maukasta! Se maku vaan jäi mieleen.

Sain Sveitsissä tilaisuuden päästä kokeilemaan oikein viimeisen päälle perinteistä juusto -fondueta paikalliseen perinteikkääseen fonduisiin erikoistuneeseen ravintolaan. Ja kyllähän se oli kertakaikkisen hyvää! Jäi fiilis, että tätä täytyy päästä kokeilemaan vielä uudelleenkin ja että tätä haluan viedä myös kotiin. Tuliaisina kotiin Sveitsistä tuli siis kokoelma erilaisia juusto -fonduita.

Kutsuimme eilen illalla kyläilemään samaisen perheen, joka oli alunperin tämän fondue -innostukseni takana. Ei muuta kuin juustot sulautumaan ja fondue -pataan tulet palamaan. Tätä ruokaa ei tehdä ruoan itsensä tähden, vaan hyvässä seurassa syöminen on parasta fondue -kulttuuria.

Meidän ruokapöydässä ei siis eilen rasvoja säästelty! Tuhtia tavaraa hyvässä seurassa, nam:)

Oikein hyvää ja juhlallista äitienpäivää - hyvässä seurassa ja ihanien makujen parissa! Maistuuko Sinulle juusto -fondue tai kenties jokin muu fondue?




16 kommenttia:

  1. Fondueita tuli harrastettua enemmänkin opiskeluaikoina. Ja on minulla vieläkin jossain varaston kätköissä fonduepata - pitäisi varmaan etsiskellä se. Ja kyllä, juustofondue maistuisi edelleen. Samoin suklaafondue, johon voi dipata marjoja ja hedelmänpaloja;)
    Hyvää äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saakohan täältä Suomesta jostain hyvää juustofondueta? Nimittäin pata on semmoinen kapistus, että sille toivoisi edes jonkinmoista säännöllistä käyttöä.. On se niin pirun iso!
      Suklaafondueta minäkin olen kokeillut - viimeksi vaahtokarkin kera, kun tupa oli täynnä nuorisoa:) Kylläpä se heille maistui.
      Minäkin tykkään suklaafonduesta nimenomaan hedelmien kanssa.

      Poista
  2. Meidän pata on myös ollut käyttämättä vuosikausia, sen sijaan opiskeluaikana ostamani raclettea käytämme vieläkin aika usein mm. seurapeli-illoissa. Suklaafondueta olen tehnyt jälkkäriksi usein, kun on ollut lapsivieraita. En juo alkoholia ja kaiketi sitä pitäisi sen juuston kanssa ottaa, ettei se jämähtäisi vatsaan, niin tämäkin on osaltaan rajoittanut fonduen käyttöäni. Ihanan söpö tuo ostamasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi.. Siis se, että pata on ollut vuosia käyttämättä! Jos minulla olisi ollut pata näitten muuttojen yhteydessä, olisi se helposti päätynyt jonnekin kiertoon:) Voipa hyvin olla, että viinilasillisella oli tekemistä sen asian kanssa, että en ole tuntenut minkäänmoista ähkyä tämmöisen "kevyen" iltapalan jälkeen! Juustofonduessahan on mukava loraus valkoviiniä seassa ja sekin rajoittaa joittenkin hyvin alkoholirajoitteisten ihmisten syöntiä!

      Poista
  3. Juu, pitkästä aikaa pidettiin ystävien kanssa fondue-ilta ja laitettiin paljon kasviksia leivän lisäksi! Hyvää oli. Jälkkäriksi oli suklaafondue :) EIkä kumma kyllä tullut edes sellainen tiiliskiviolo minkä muistan jostain kaukaisesta fondue-illasta, terv.ingrid

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ingrid! Hih, tiiliskivi -ololle:) Kasvikset olisi ollut aika hyvä lisä leivän oheen dipattavaksi! Seuraavalla kerralla taidankin panostaa niihin, kiitos vaan Ingrid vinkistä!
      Mekin puhuimme kyllä suklaafonduesta jälkkäriksi, mutta totesimme, että ei pysty:) Varastossa on nimittäin tuliaispaketti sitäkin.

      Poista
  4. Me syödään fondueta 3-4 kertaa vuodessa. Ystäväni isä on sveitsiläinen ja sitä kautta tapa ja ensimmäinen pata tullut meille joskus 80-luvun lopulla. Raclettea teemme myös pari kertaa vuodessa. Kumpikin on sen verran tuhtia tavaraa, että vaatii tietynlaisen ilman (lähinnä kylmää siis) ja lämmittäähän patakin hieman, joten mieluummin syksyisin/talvisin teemme näitä. Paljon kun nauttii juomia, niin ei ole ihan niin tunkkainen olo syömingeistä. Meillä on Sveitsistä pari vuotta sitten ostettu (edelliset menneet itse edestään) lehmäteemainen iso pata. Tuo oli todellinen löytö, koska pidän lehmistä ja mustavalkoinen väritys ja koko (vetää reilut pari litraa) oli passeli.

    -Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anu! Teillä taitaa todellakin olla fondue osa ruokakulttuuria! Juttelin muutaman sveitsiläisen kanssa ja hekin painottivat sen kuuluvan nimenomaan kylmään vuodenaikaan. Minäkin muuten bongasin mustavalkoisia patoja, varmasti sopisi sisustukseen hienosti:) Tämä meidän (laina)pata on myös Sveitsistä peräisin, vähän sellainen tirolilaistyyppinen:)
      Kiitos Anu, että jaoit kokemuksesi!

      Poista
  5. Juustofondue on talviruoka, samoin raclette. Olen aikoinaan asunut muutamaankin otteeseen Sveitsissä ja niiltä ajoilta on tarkassa tallessa sveitsiläisen ystäväni isoäidin fondue-resepti (suvun suuri salaisuus, joka jaettiin poikkeuksellisesti suomalaiselle ystävälle sillä ehdolla, etten jaa sitä eteenpäin) :)
    Suomessa harvemmin tulee syötyä noita, mutta talviaikaan Sveitsissä joka reissulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispa mukava päästä joskus kokeilemaan kyseistä ruokaa jonkun paikallisen "superkotihengettären" tekemänä! Voi olla, että siellä se todellinen makuelämys piilee!
      Sinulla on ollut siihen mahdollisuus:)

      Poista
  6. Apua! Ihminen opiskelee Lausanessa Sveitsissä ei tiedä maan kansallisruuasta mitään!
    Suklaa-fonduetä syödään vain ihan pienestä pannusta ei tuosta kuvan padasta.
    Fonduetä voi valmistaa kiinalaisittain, japanilaisittain, toki valmistukseen tarvitaan kullekin ruokaan kuuluva oma "varellinen kori" ei suinkaan pitkä haarukka. Tsek maailman fonduet googlella. Toivottavasti varsinainen opiskelu toi jotain uutta, huh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoppa Instagramin puolelta minun versioni suklaafonduen padasta:) Ostin sen söpöläisen Stokkalta ja kyllä vaan, se on ihan pikkuriikkinen. Härregyydelis, jos tämmöiseen pataan laittaisi suklaata, niin tarvittaisiin koko kylä, heh. Mutta siis, hyvä havainto!

      Ihminen voi käydä Sveitsissä ja viettää siellä neljä viikkoa sivistäytymättä laisinkaan paikallisesta ruokakulttuurista! Olen siitä elävä esimerkki:) Matka oli opintomatka, jonka aikana ei valitettavasti ollut omaa aikaa tutustua sveitsiläiseen kulttuuriin. Vaikka se kieltämättä olisikin ollut aika cool:)

      Poista
  7. Fondue on herkkua ! Ajattelin kysyä että mitä muuta dippailitte kuin leipää, mutta tuossa olikin kommentteja siihen liittyen. Talvisin syömme muutaman kerran fonduepata ja teen sen itse alusta alkaen. Joskus kokeiltiin valmista "mössöä" mutta ei se vedä vertoja hyvin tehdylle fonduelle. Herkullisin lisuke oli naudan file, grillattu siis, joka oli hetken vetäytynyt ja sitten kuutioitiin. Leipää, lihaa ja esim kirsikkatomaatteja vuoroin tikkuun ja aaah.... Tuhti punaviini ja combo on täydellinen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa herkulliselle:) Tiedät selvästi mistä puhut!

      Poista
  8. Nam nam, en itse jaksa fondueta tehdä, mutta saamani annokset ovat olleet ihania. Itse olen jaksanut tasan tehdä suklaafonduen ja sulattaa suklaata. :D

    VastaaPoista
  9. Juusto kuin juusto, aina maistuu :)) Fondue maistuu sekä juustoisena että öljyssä paistettuina liha- ja muina makupaloina -vai käytetäänkö sanaa öljyssä keittäminen. Muistan jo lapsuudesta fonduen erikoistilanteiden juhlaherkkuna, fonduepannu oli kuhmurainen, punaista, taottua alumiinia.

    Olen syönyt parhaimman juustofondueillallisen Sveitsin Alpeilla näköalaravintolassa. Alas piti tulla jonkinlasiella kelkalla, mutta (onneksi ;)) vähäinen lumimäärä esti sen.

    VastaaPoista

© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.