Back home - tarinaa matkan varrelta

10.5.2014

Huh huh, mistäköhän aloittaisi.. Kahden viikon reissu on nyt takana ja kevään aikana yhteensä neljä viikkoa Lausannessa kestänyt koulutus vihdoin finaalissa! Olo on sekä helpottunut että onnellinen - sellainen "Jihuu, Minä tein sen" -fiilis.

Olin Sveitsin Lausannessa, jossa sijaitsee maailman yksi arvostetuimmista businesskouluista eli IMD International. Paljon upeita rakennuksia, professoreita ympäri maailman - sellainen oikein kunnon yliopistoille tyypillinen kampusalue. Minulla oli kunnia osallistua IMD:n perinteikkääseen ja hurjan suosittuun BOT (Business on Talent) -koulutukseen, joka on kaikille avoin siinä mielessä, että kyseistä kurssia ei ole räätälöity erikseen millekään yritykselle tai instituutiolle. Sen tähden meitä osallistujia oli ympäri maailman - minä ja 30 muuta. 

Päivät olivat pitkiä ja uuvuttavia, eikä vapaapäiviä tietenkään tunnettu. Pisimmillään yksi kurssipäivä kesti yhtä soittoa 19 tuntia eli se loppui klo 3.30 yöllä! Saimme kyseisenä päivänä myöhään illalla, kurssipäivän päätteeksi tietää hieman hämmennystä aiheuttaneen seuraavan päivän tarkemman ohjelman. Aamulla klo 8 piti nimittäin olla valmiina aikamoinen urakointi, joka oli syytä aloittaa heti.. Ryhmä jaettiin kahtia ja toimeksiannon mukaan meidän piti perustaa yritys, jolle piti alkaa muodostaa organisaatio, jakaa vastuut, suunnitella nimi, logo, yrityskuvaus, tehdä budjetti, määritellä turvallisuusohjeet ja kaikenmaailman standardit, sekä tehdä yrityksen tuotteesta prototyyppi, määritellä sille hinta ja tehdä tuotteesta tarjous "asiakkaalle". Tarjous piti esitellä asiakkaalle aamulla tasan klo 8.00. Asiakas oli yllättäen rokki-bändi:) 

No, homma eteni hienosti ja suunnittelutyö oli valmis yöllä klo 3.30. Esittelimme aamulla klo 8 tarjouksen asiakkaalle ja lähdimme bussille kohti Genevejärven rantaa eli "tuotantoalueelle". Rannassa meitä odotti iso kasa kaikkea tarvikkeistoa, jossa varsinainen tuote eli "monitoimi-auto-vene" piti kasata edellisenä yönä suunniteltujen ohjeiden ja asiakkaalle esitellyn prototyypin mukaisesti. Auto-vene -kompleksi piti ajaa rantaan ja sen jälkeen pukeutua kumipukuun, laskea vene vesille ja soutaa ennalta määrätty reitti. Ensimmäisenä maalissa ollut joukkue oli tietysti voittaja eli paljon gloriaa ja kunniaa oli luvassa! Meidän joukkue lopulta voitti kisan, jihuhhuhhuuu:)

Kyseisen harjoittelun avulla testattiin psykoanalyytikoiden johdolla tietysti ryhmätyöskentelytaitoja, arvioitiin omaa panosta tehtävään, johtamistaitoja, luovuutta ja tietysti paineensietokykyä. 

Mielenkiintoinen osa kurssia oli myös toinen jännittävä peli. Nimittäin nyt menneenä keskiviikkona aloitimme 1,5 vuorokautta kestäneen yritys-simulaatio -pelin, jossa meidän piti seitsemän tuloskauden ajan harjoittaa yritystoimintaa aikalailla normaaliolosuhteita vastaavassa ympäristössä. Ihan niinkuin lentäjät harjoittelevat lentämistä simulaation avulla monenlaisissa olosuhteissa, me harjoittelimme yritystoimintaa. Tilinpäätösajankohdat eli kellonajat oli määritelty ennakkoon, muutoin ajankäyttö oli jokaisen ryhmän osalta omalla vastuulla. Ihan huikea peli ja hitto miten opettavainen!

Tätä ja paljon paljon kaikkea muuta mielenkiintoista oli päivät täynnä. Kun neljä viikkoa tekee tiiviisti yhteistyötä (melkeinpä yötäpäivää) tietyn porukan kanssa, oppii siinä ihmisistä yhtä ja toista. Osasta saattaa tulla jopa elämänkestäviä ystäviä, osa jää väkisinkin vieraammiksi. Kemiat joko pelaa tai ne ei kertakaikkiaan pelaa - ja kaikkea siltä väliltä. Huikeita persoonia ja huh, miten kunnianhimoisia ihmisiä ja ylipäänsä meininkiä ihan joka ikinen minuutti!

Kameran roolia ajoi koko matkan ajan oma Samsungin kännykkä, joista otoksista tein teillekin muutaman kollaasin nähtäväksenne.  Instagramin seuraajille osa kuvista onkin jo tuttuja.. 

Kuvien laatu on mitä on, mutta toivottavasti pääsette tunnelmaan mukaan!


^Pääsimme ranskalaisten huippukokkien pitämään kokkikouluun muistaakseni heti ensimmäisen viikon tiistaina. Minä valikoiduin jälkkäriryhmään ja yhdessä japanilaisen Naon kanssa loihdimme koko seurueelle mansikkamousset. Saimme muuten kokkikoulusta jokainen omat, kustomoidut essut itsellemme, cool!

^IMD kampuksen päärakennus.

^Tässäpä ainoa maisemakuva, jonka tallensin matkalta! En yksinkertaisesti käynyt missään muualla kuin hotellilla ja kampuksella! Tällä matkalla ei todellakaan keskitytty kauniisiin maisemiin eikä paikan nähtävyyksiin. Säät oli "onneksi" aika surkeat eli kylmää ja vesisadetta riitti..

^Viimeisenä iltana kävimme "hieman" bilettämässä ja tässä kuvia muutamista huikeista uusista ystävistäni! Kuten kuvista näkyy, meitä naisia ei ollut montaakaan mukana, mutta eipä se menoa haitannut. Päinvastoin:)

Kaiken kaikkiaan - oli Mahtavaa palata myös lopulta kotiin! Nyt on tämän kevään yksi iso urakka onnellisesti ohi ja keskittyminen muihin juttuihin voi alkaa! Tuskin maltan odottaa:)

13 kommenttia:

  1. Aika huikean hieno urakka takana! Onnittelut!

    Kansainvälisessä porukassa on kiva olla, saa vähän uusia näkökulmia ja perspektiiviä asioihin! Nyt sitten alkaa tasainen ja rauhallinen elämä...; j

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Marjukka:) Ihmisethän tosiaan tämmöisen kurssin suola ja pippuri lopulta on. Ihan mieletön mahdollisuus ja ehdottomasti kurssin yksi parhainta antia oli juurikin eri maiden ihmisiin ja heidän kulttuureihinsa tutustuminen! Varsinkin aasialaisten tai muslimimaiden ihmisten osalta oli vähän vaikeaa sanoa, mikä osa heidän "käyttäytymisestään" kuuluu luonteeseen ja mikä taas kulttuuriin. He olivat lopulta kuitenkin aika avoimia myös itse analysoimaan sitä.

      Nyt tosiaan voi alkaa tasainen ja rauhallinen arkinen elämä:) Sitä odotellessa, hih:)

      Poista
  2. Ihailen haluasi kehittyä ja oppia uutta! Onneksi olkoon yhden virstanpylvään saavuttamisesta. Toivottavasti voit ottaa rauhallisemmin ainakin hetken aikaa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara:) Oma halu on tietysti avainroolissa uuden oppimisen äärellä. Ja sellainen itsensä likoon laittaminen ja valmius lähteä vähän kiusallisellekin retkelle, uutta opetellessa. Melkein nostan itse itsellenikin hattua, että selvisin siitä kunnialla ja että käteen jäi hurjasti kaikkea uutta:) Oppimisen tuska on välillä suurta, mutta "in the end of the day" lopulta aika palkitsevaa!! Sama tunne kuin vaikkapa pitkän ja hikisen lenkin jälkeen!

      Poista
    2. Ilman muuta nostat itse itsellesi hattua tuollaisen suorituksen jälkeen. Terveellä tavalla pitää olla itsestään ylpeä! :-)

      Poista
  3. Lausanne on kiva kaupunki, kävin siellä Musée olympique'issa, joka oli upea. Hienon koulutuksen olet läpikäynyt, onnittelut :). Tuli noista tehtävistä mieleen yliopistoaikainen toimintavuorokausi-kilpailu, joka alkoi klo 15 ja kesti 24 tuntia. Yölaijna oli sekä kaupunkisuunnistus että tavaroiden keruu tietyn listan mukaan. Rankka mutta niin hauska kisa, etenkin se yöosuus :). Toivottavasti pystyt työssäsi hyödyntämään saatuja oppeja.

    Hyvää äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauska mukavien opiskeluaikojen muistojen jakamisesta! Tämmöiset extreme -jutut jää kyllä mieleen ja luulenpa että minäkään en omiani varsin vähällä unohda!

      Poista
  4. Hieno rutistus tuollainen parin viikon intensiivinen ja vaativa koulutusjakso. Onnea. Voit olla tyytyväinen ja onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Kaisa! Kansainvälisessä yhteisössä intensiivinen kaksi -viikkoinen, tai oikeastaan neljän viikon rupeama - parantaa jo vaikka kielitaitoa aika melkoisesti! Se oli myös yksi reissun parhaimmista puolista!
      Sinäkin Kaisa taidat työskennellä, ainakin toisinaan, hyvinkin kansainvälisessä ympäristössä ja tietänet siihen liittyvistä mielenkiintoisista piirteistä ja tietysti myös haasteista:)

      Poista
  5. Huikea urakka ja upea rutistus! Eittämättä väsyttävä, mutta kansainvälisyys tuonee kunnon perspektiivin asioihin myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, näinhän se on:) Sekuntiakaan en vaihtaisi, ja jos toinen tilaisuus tarjottaisiin, harkitsisin kyllä hyvinkin tarkkaan! Oli se sen verran työllistävä rutistus ennakkovalmistautumisineen ja kaikkine ajankäytöllisine haasteineen. Nyt kuitenkin täällä ja ihana alkaa taas bloggailla vähän intensiivisemmin:)

      Poista
  6. Tuliko kaikilla koulutukseen valittavilla olla jotenkin "erikoinen" nenä vai miksi kaikilla kuvissa esiintyvillä on, anteeksi vaan, todella huomiota herättävä klyyvari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, olipas vitsikäs kommentti! Ei ollut nenävaatimuksia, vaan vaatimukset osallistujien osalta olivat aivan toisenlaiset. Eivät liittyneet ulkonäköön millään tavalla:)

      Poista

© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.