Kotona jälleen - kuulumisia matkan varrelta

16.3.2014

Mitäs tänne blogimaailmaan kuuluu? Kaikki ennallaan?

Muutama viikko vierähti poissa blogimaailmasta ja paljon on tietysti ehtinyt tapahtua sillä välin. Lukuhommat ja kaikenmaailman esseet piti kiireisenä viimeiset viikot ennen Sveitsiin lähtöä ja hetki ennen sinne lähtöä poikkesin vielä päivän reissun Kööpenhaminassa. Sitäkin päivää edelsi pitkällinen valmistelu, koska oli minun vuoroni olla päivän fasilitaattori kuudelle tanskalaiselle "kolleegalle". Heistä muuten yksi oli kanssani myös Sveitsin reissulla.

Heti Köpiksestä palattua aloin valmistella muuttoa uuteen kotiin ja pari fyysisesti rankkaa päivää kului sitä valmistellessa. Muutto sujui lopulta aikalailla suunnitelmien mukaisesti ja alkoi tietysti kaaoksen haltuunotto täällä uusissa tiloissa. Pari päivää ja pari yötä ehdin tutustua elämään uudessa osoitteessa, kunnes oli aika startata parin viikon Sveitsin reissulle. Ei muuta kuin kamat kassiin ja matkalaukku kohden tuntemattomuutta, jota varten olin siis valmistautunut jo monen monta viikkoa - lukien ja muita etukäteistehtäviä tehden. 

Lensin tismalleen kaksi viikkoa sitten Geneveen ja sieltä jatkoin junalla matkaa kohden Lausannea. Koulutus maailman yhdessä arvostetuimmassa business schoolissa Lausannessa starttasi maanantaina ja jännitin tietysti, mitä tuleman pitää. En oikein osannut varautua mihinkään.. 

Reissu oli näin jälkikäteen arvioiden ihan mieletön! Opin niin paljon kaikkea uutta, sekä asia/asiaa että tuntemaan omia heikkouksia/vahvuuksia ja tutustuin ihan mielettömiin ihmisiin ympäri maailman. Välillä tosin tuntui, että mitä pahaa olen tehnyt, että olen joutunut tämmöiseen hullunmyllyyn? Ensimmäisen viikon aikana nimittäin työtunteja kertyi hurjat 92 kappaletta. Eikä siinä ole mukana edes muutamat coctail -tilaisuudet, jotka eivät sinällään olleet pakollisia, mutta ei niistä voinut oikein olla poiskaan. Olin iltaisin niin rättipoikkiväsynyt, että suorastaan kaaduin sänkyyn ja nukuin kuin tukki. En ehtinyt koko reissun aikana potea edes koti-ikävää, koska siihen ei ollut a) aikaa eikä b) oikein edes mahdollisuutta. 

Viimeinen ilta oli ihan huikea! Vierailimme paikallisella viinitilalla, söimme hyvin, joimme viiniä ja lähdimme porukalla bilettämään oikein viimeisen päälle. Seurana oli saudi-arabialaisia öljysheikkejä, venäläinen entinen maajoukkuejääkiekkoilija - nykyinen liikemies, omanilaisia valtion viranomaisia ja huh, vaikka ketä! Kolmestakymmenestäyhdestä osallistujista meitä naisia oli (btw) mukana kuusi kappaletta. Ihan huikeita tyyppejä - ihan kaikki!

Pari viikkoa tosiaan vierähti ihan huomaamatta, enkä ehtinyt tutustua siellä paikan päällä ympäristöön oikeastaan laisinkaan. Kävin yhden tutustumismatkan Lausannen keskustassa ja totesin, että ei kannata uhrata sinne juurikaan aikaa.. Lähdin kohtuullisen pikaisesti takaisin hotellille valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin. Ne hetket, jolloin iltaisin oli aikaa, meni lukuhommissa, jotta seuraavasta päivästä saisi mahdollisimman paljon irti. Aamuisin kuitenkin ehdin onneksi käydä kuntosalilla ja se osoittautui jaksamisen kannalta ihan välttämättömäksi. Vaikka monena aamuna teki mieli peräytyä ja nukkua vähän pidempään, mutta en antanut itselleni periksi. Olen siitä ihan mielettömän ylpeä!

Oman rasittavuuskertoimensa toi tietysti myös se, että koko reissu piti tulla toimeen englannin kielen kanssa. Olin osallistujista ainoa, jolla ei ollut toista omaa kieltä puhuvaa kanssaopiskelijaa.. Ihan hyvin se lopulta onnistui, enkä muutaman päivän jälkeen edes ajatellut koko asiaa. 

Palasin takaisin kotiin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Kotona asiat olivat edistyneet kummasti, vaikka paljon on toki vielä tehtävää. Tavarat on vielä hujan hajan ja nyt hiukan jännittää, löydänkö kaikki tarpeelliset tavarat huomista työpäivää varten.. No, asia kerrallaan.. Kameraakaan en ole vielä löytänyt (en tosin ole edes etsinyt), eli ette valitettavasti saa kuvia tämän jutun liitteenä..

Olen muuten lisännyt kuvia, niin matkalta kuin jonkin verran myös uudesta kodista, omaan Instagram -profiiliini eli käykäähän kurkkaamassa! Minut löytää Instagramista tunnuksella bwonig. Linkki sinne löytyy blogin oikeasta reunasta ihan ylhäältä tai omalta välilehdeltään blogin yläosasta. Liittykää ihmeessä seuraajien joukkoon! Lisäilen sinne kuvia, joita en tänne blogiin juurikaan päästä. 

Ollaan taas kuulolla ja mukavaa sunnuntain jatkoa itse kullekin! Ihanaa olla taas kotona ja aloittaa oma ihana arkinen elämä täällä uudessa kodissa! 

2 kommenttia:

  1. Reissuasi oli kyllä kiva seurata instan kautta, kiva tietysti lukea täältäkin. Noissa reissuissa on se etu, että vaikka itsessän raskaita, niin itsensä kehittämisen kannalta ne ovat aivan mahtavia tilaisuuksia.

    Onnea teille uuteen kotiin, meilläkin on uusi koti täällä, joten purkamattomat laatikot ja hujan hajan olevat tavarat ovat tuttuja :)

    VastaaPoista
  2. Koulutus kuulostaa aivan mielettömältä, varmasti ikimuistoinen kokemus josta saa pitkäksi aikaa eväitä matkaan. Mielenkiintoisen kuuloinen kokoonpano kurssin osallistujissa! Sellainen asia tuli mieleen, että sinulla on ilmiselvästi myös hyvät tukijoukot apunasi, ymmärrettävää toki jos haluat rajata tällaiset asiat blogin ulkopuolelle. Mutta äitinä kyllä tiedostan millaiset järjestelyt se aina vaatii kun pidempi työreissu osuu kohdalle, kun pitää miettiä perheen ja lasten kuviot. Aikamoista palapeliä ainakin omalla kohdallani se usein on.
    Paljon onnea uuteen kotiin!
    t Kirsi

    VastaaPoista

© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.