Tottahan minä laitan reseptiä jakoon viikonlopun tuotoksista, jos sitä pyydetään! Olisin kovin mielelläni laittanut tähän samaan postaukseen myös pikkuruisten suolaisten alkupalojenkin reseptin, mutta naapurin rouva ei valitettavasti ollut kotona. Se siirtyy siis tuleviin päiviin. Jaan sen ilman muuta kanssanne, koska haluan sen itsellenikin.
Meillä on nimittäin tarkoitus järjestää läksiäiset muillekin meidän ihanille, rakkaille naapureille ennen poismuuttoa ja nämä pienet suolaiset palat sopii juuri sen kaltaiseen tilaisuuteen, muiden pienten naposteltavien joukkoon.
Ohje viikonlopun karamellivanukkaaseen on peräisin kuvassa näkyvästä Anna - kirjat/keittiössä -kirjasta Pienet Makeat. Kyseiseen kirjaan liittyy tarina, jonka voisin tässä yhteydessä jakaa kanssanne.

Sain tämän kirjan kiitokseksi eräästä toimittajille suunnatusta tapahtumasta, johon olin kutsuttuna yhtenä esitelmöitsijänä. Tilaisuus pidettiin Tallinnassa kesällä 2005 ja menin paikan päälle hienosti Copterlinen helikopterilla. Hoksaatte varmasti tarinan jatkon..
Niinhän siinä kävi, että muutama viikko tapahtuman jälkeen eli 10.8.2005 tämä kyseinen helikopteri tippui mereen ja kaikki kyydillä olleet menettivät elämänsä. Tämä kirja muistuttaa minua joka ikinen kerta tuosta onnettomuudesta ja voin käsi sydämellä sanoa, että minun ei tarvinnut tarkistaa tuota päivämäärää mistään - muistan sen vaikka unissani. Muistan myös paikan, missä olin sillä hetkellä kun kuulin onnettomuudesta..
No mutta. Se karamellivanukkaan ohje. Aika moni (minä mukaanlukien) sekoitin aikaisemmin Creme Bruleen ja Creme Caramellin keskenään. Creme Brulee´han on yhtä kuin paahtovanukas ja siinä päällä oleva sokerikuorrute on rakenteeltaan kovaa. Se tehdään sulattamalla sokeri liekittimen avulla. Creme Caramel on rakenteeltaan hyytelömäinen ja päällä oleva sokerisiirappi on nestemäistä.
Vuokiin (6-8 kpl):
2 dl sokeria
3 rkl kiehuvaa vettä
Vanukas:
6 dl kermamaitoa
1 vaniljatanko tai 1,5 tl vaniljasokeria
3 rkl sokeria
4 munaa
2 keltuaista
1. Kaada sokeri pannulle tasaiseksi kerrokseksi ja anna sen sulaa hitaasti sekoittelematta. Kun sokeri alkaa saada vähän väriä ja on miltei kokonaan sulanut, sekoita puuhaarukalla. Paahda sokeri kullanruskeaksi. Älä päästä sokeria ruskistumaan liikaa, sillä se muuttuu helposti kitkeräksi. Nosta pannu hetkeksi pois levyltä, lisää joukkoon kiehuvan kuuma vesi (varo höyryä!) ja keitä liemi tasaiseksi.
Kaada sokeri 6-8 pieneen annosvuokaan ja kääntele vuokia niin, että lientä valuu myös vuokien reunoille. Huom. sokeriliemi jähmettyy todella nopeasti, joten operaatio kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti.
2. Sekoita munat, keltuaiset ja sokeri kulhossa keskenään.
3. Kiehauta kermamaito samalla pannulla, jossa sulatit sokerin ja lisää munaseokseen. Raaputa mausteeksi siemenet halkaistusta vaniljatangosta tai lisää vaniljasokeri. Itse laitoin vaniljatangon paistinpannuun jo kermamaitoa kuumentaessani.
4. Kaada seos vuokiin ja kypsennä 150 -asteisessa uunissa vesihauteessa noin 40 minuuttia (kunnes vanukkaat hyytyvät). Tarkista kypsyys tikulla vanukkaiden keskeltä.
5. Anna vanukkaiden jäähtyä täysin. Irrota ne terävällä veitsellä vuokien reunoista ja kumoa jälkiruokalautasille.
6. Voit koristella karamellivanukkaat kermavaahdolla tai paahdetusta sokerista tehdyillä koristeilla.
(7. Koristeet: Paahda sokeri kullanruskeaksi pannulla. Valuta kuumaa sokeria leivinpaperille esim. pikkulusikalla. Anna koristeiden kovettua täysin ennen irrottamista.)
Vesihaudehan tarkoittaa sitä, että uunipellille laitetaan muutama sentti vettä pohjalle, kuten kuvasta yllä näkyy. Ja alla näkyy vanukas valmiina jälkiruokalautaselle kaadettuna.
Nam!
Seuraa blogiani:
Aivan varmasti tuollaisen kokemuksen muistaa :(
VastaaPoistaOlen tämän kirjan joskus selannut, muistan, että tykkäsin useista kirjan ohjeista.
Tuo näyttää NIIN täydelliseltä jälkiruoalta.
Se kyllä kolahti!
PoistaEi muuta kuin kokeilemaan! Aika helppo toteuttaa, vaikkakin vähän sotkuista tuo sokerin sulattelu..
Ja mitä sanot, onko suhteellisen helppo tehdä? Creme bruleen kanssa on nimittäin tullut takuttua :) Tykkään siitä valtavasti ja ehkä on hyväkin, että omat tuotokset eivät ole mestaritasoa. Tulisi syötyä yli äyräiden.
VastaaPoistaMuista tuon turman. Ajatus ahdisti kovasti. Siunaus ja varjelu - kun aina muistaisi kiittää siitä mitä on. Niin monta asiaa ottaa itsestään selvyytenä.
Kyllä on suhteellisen helppo tehdä. Tosin tuo sokerin sulattelu ja erityisesti sen kanssa värkkäily on se haasteellisin vaihe. Se kun kovettuu niin pirun nopsaan..
PoistaMuistan tuon turman kyllä, äitini kävi tuohon aikaan valtavasti Tallinassa työmatkalla, ei onnekseni tuona päivänä. Kaikki lapset eivät olleet yhtä onnekkaita kuin minä :(
VastaaPoistaHerkullisen näköinen ohje, kokeiluun menee ihan varmasti, näyttää niin täydelliseltä.
Ihan täydellinen jälkkäri! Näin jossain kokkiohjelmassa kuinka annokset jäi hyytymättä ja lautaselle kaadettaessa levähtivät täydellisen hajalleen.. En ymmärrä, mikä olisi voinut mennä pieleen.. Olen onnistunut oikeastaan aina, kun olen vaan viitsinyt näitä värkkäillä.
PoistaPieni vinkki tuohon creme bruleen valmistamiseen. Bruleen kypsentäminen uunissa ei välttämättä vaadi vesihaudetta. Annostelee seoksen astioihin, nostaa ne esim. uunipellille ja laittaa uunin pienelle lämmölle 100 astetta, paistoaika 30-40 minuuttia. Näin seos hyytyy miedossa lämmössä eikä tarvitse "pelata" vesihaudeastian kanssa. Tulos on yhtä hyvä. Hienot annokset olit tehnyt!
VastaaPoistaKiitos Susanna vinkistä!! Minusta tuo vesihaude ei ole mitenkään erityisen vaikeaa, mutta on varmasti yksinkertaisempaa tehdä se ilman sitä. Uuniin laitettaessa ja sieltä poisotettaessa vettä saattaa loiskua ties minne. Vaikka se vesi kannattaa kyllä lisätä vasta sitten kun kaikki on jo uunissa paikallaan.
PoistaKiitos reseptistä! Testaan viikon päästä vieraillani;)
VastaaPoistaHelppo ja vallan hyvä vaihtoehto! Onnea matkaan ja nautinnollisia hetkiä vieraiden kera:)
PoistaVoihan hitsiläinen. Tätä täytyy testata pikimmiten !
VastaaPoistaErityisen hyvä vaihtoehto erityisiin hetkiin:)
Poista