Ajanvietettä lomalle ja vähän pakkauksia

27.2.2013

Pitkä hiihtolenkki on taas takana ja olo vähintäänkin voipunut. Ihan mielettömän mahtavaa on tulla lenkin jälkeen lämpimään saunaan ja jatkaa siitä sitten kirjan lukemista. Lomatunnelmaa parhaimmillaan.

Jouduin tai pääsin osittain velvoitettuna tekemään loman kunniaksi muutaman "harjoitustestin" ja voisinkin haastaa teitä siellä ruutujen takana samaan. Kokeilkaapa siis vapaana hetkenänne tehdä SHL:n sivujen kautta "verbaalisen ja numeerisen päättelykyvyn testi" ja sieltä sitten "kokonainen harjoittelutesti". Voitte yllättyä.

Molemmat testit ovat aikarajoitettuja ja tuovat sen tähden tilanteeseen enemmän jännistystä ja varmasti myös painetta.

Minä suoritin kyseiset testit vain harjoittelumielessä ja olin yllättynyt, kuinka haasteellisia ne olivat. Verbaalinen testikään ei ollut mikään läpihuutojuttu, mutta erityisen yllättynyt olin numeerisen päättelykyvn osiosta. Olen nimittäin aikoinaan lukenut ja suorittanut lukiossa pitkän matematiikan ja suoriutunut siitä ihan hyvillä arvosanoilla. Minunhan olisi pitänyt kaiken järjen mukaan suoriutua testistä ihan noin vaan, melkein täysillä pisteillä.. Toki, enpä ole ihan joka päivä, enkä edes joka vuosi käyttänyt matemaattisia taitojani, joten varmasti ruostettakin on kertynyt taitojen päälle..

Sain verbaalisesta testistä 82% oikein ja numeerisesta osuudesta 78%. Kokeilkaa tekin ja kertokaa sitten, miten meni! Kannattaa muuten varata laskukone, kynä ja paperia lähettyville ennen numeerista testiä ja sitten vaan hommiin:)

No joo, mennäänpä taas asiaan.

Kerroinkin edellisessä postauksessa, että jätin vahingossa villapaidat pakkaamatta, mutta tiedättekö mitä. Laukkuja tuli senkin edestä mukaan, vai mitä sanotte:



Minä en siis välttämättä ole se henkilö, jolta kannattaa tiedustella järkevän pakkaamisen periaatteita:)

Seuraa blogiani:

Ihon lomahoidoista

26.2.2013

Lomalla on mukava hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti. Minusta onnistunut loma pitää sisällään paljon stressitöntä ja aikataulutonta ajanvietettä, urheilua ja sopivasti myös arjesta poikkeavaa ihon hoitoa.

Minun lomalla ihonhoito pitää sisällään peruspuhdistuksen lisäksi kuorintaa, kosteutusta ja valohoitoa.

Peruspuhdistukseen varasin matkalle kertakäyttöisiä puhdistusliinoja. Sain nimittäin blogin kautta jo tammikuussa tutustuttavakseni juuri Suomeen myyntiin tulleita Simple -merkin ihon- ja silmämeikin puhdistusliinoja, ja täytyy sanoa, että olen ollut niihin aivan erityisen tyytyväinen. Simämeikin puhdistusliinat toimii myös vedenkestävään ripsiväriin. Kasvojen puhdistusliinat on muuten ollut Ison-Britannian myydyin ihonhoitotuote, joten ihan mistään turhakkeista ei kai sitten ole kyse..

Nämä kertakäyttöiset puhdistusliinat eivät sisällä alkoholia, eikä öljyä, ne eivät kuivata ihoa eikä iho tunnu myöskään rasvaiselta. Ihan loistava tuote ja olen kotioloissakin käyttänyt näitä niin, että töitten jälkeen olen puhdistanut ihon ja silmämeikin näillä ja illalla sitten käyttänyt muita aineita.

Simple -merkin tuotteita muuten saa Prismoista, K-citymarketeista, Anttiloista, S-Marketeista, Sokos-tavarataloista ja joistain Stockmannin tavarataloista. Hintakin on ihan market-hintaluokkaa eli 4-6 euroa per paketti.


Kuorinnan olen jo vuosia tehnyt Meine Base -tuotemerkin mineraalisuolalla. Se on 100% luonnontuote ja ainakin oma kosmetologini on sanonut, että edes kosteusvoiteelle ei ole välttämättä tarvetta sen lisäksi. Iho on ihan mielettömän hyvän tuntuinen joka ikisen käyttökerran jälkeen. Itse tykkään kuoria sillä koko kehon ja sen tähden minulla onkin purkeista sekä isoin koko että matkakoko.


Kosteusnaamioitten ykkönen on ihan ehdottomasti Artistryn naamio. Sitäkin olen käyttänyt jo ties miten pitkään. Viimeisimmän purkkini taisin ostaa Lontoosta. En oikeastaan edes tiedä, mistä Artistryn tuotteita tarkalleen saa, koska ainakaan minkään ketjun valikoimissa niitä ei ole.


Sitten loppuun ihan ehdoton "de luxe -ihonhoitolaite". Nimittäin tämä Filorgan Led-valolaite on ihan ehdottomasti paras ihonhoitolaite, mihin minä olen tutustunut. Iho on 8 minuuttia kestävän käsittelyn jäljiltä kuin olisi käynyt kosmetologin käsittelyssä. Myös ihon värierot tasoittuu mukavasti. 

Laite toimii verkkovirralla ja itse käytän laitetta yleensä iltaisin ennen nukkumaanmenoa, siinä iltauutisia katsellessa tai siis kuunnellessa. Valo on nimittäin niin kirkas, että silmiä ei oikein voi edes pitää auki hoidon aikana. Nyt lomalla olen tehnyt hoidon joka päivä. 

Hoidot on ohjelmoitu koneeseen suoraan, joten itse täytyy vaan valita yksi kolmesta hoitomuodosta ja alkaa kuljettaa laitetta sillä alueella ihoa, missä hoidon haluaa tehdä.

Led-valolaitteen tukena olen käyttänyt Filorgan omaa, valolaitteelle tarkoitettua hoitovoidetta.




Semmoisiin hemmotteluhoitoihin olen varautunut loman aikana. Ihokin saa lomailla vähän totutusta poikkeavalla tavalla.

Mukavaa hiihtolomaviikon jatkoa kaikille teille, joita se koskettaa ja teille muille - kyllä se siitä:)

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Sunnuntain asupäivitys

24.2.2013

Viikon kestävän reissun matka-asut on kohta esitelty, varsinkin kun eilen näytin ensimmäisen. Minä kun en kanna reissuilla mukanani mitään turhaa, päinvastoin - melkein jätän asioita mieluummin kotiin, kuin kannan mukanani. Nytkin hoksasin vasta perillä, että yhtään villapaitaa en sitten tullut pakanneeksi.. Kukapa niitä Lapin pakkasissa tarvitsisi.. 

No, onneksi matkakaverin kassista löytyi taas jotain minullekin sopivaa villaista. 

Olen kertonut jo jossain aikaisemmassa postauksessa, että se kyseinen, toisen kassin omistaja tykkää kovasti Napapijrin vaatteista, joten lainatussa Napapijrin villaneuleessa mentiin tänään kohden laskettelurinteitä. 

Kelit vaan jatkuu huikean hienoina. Muutama pakkasaste takaa upeat laskettelusäät, vaikkakin huipulla tuuli hurjan kovaa. Illalla sitten hiihtämään, perinteiseen tyyliin.

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Kaksi päivän asua

23.2.2013

Tervehdys Lapin tuntureilta! Lähdimme eilen ajelemaan kohti pohjoista ja yövyimme Oulussa. Siellä meitä odotti tämmöinen pulleropallero <3

Pikkumiehellä on ikää tarkalleen kaksi viikkoa. Potkupuku on muuten 16 vuotta vanha ja ympärillä oleva peittokin vähintään 13 vuotta. Siinä siis päivän asu nro 1.

Päivän asu nro 2 on kuvattu loman alkajaisiksi, juuri ensimmäisen hiihtolenkin jälkeen. Muutama pakkasaste ja mahtavat hanget, päivällä jopa auringonpaistetta - siitä ei loma voi paljoa parantua. Sauna odottelee lämpimänä ja Putous siihen perään. 

Ei hassumpaa!

Odotan tunturilomalta paljon hiihtokilometrejä ja sitä voimaantumisen tunnetta, mikä siitä seuraa ikäänkuin palkkiona. Sillä taas jaksaa.

Terveisiä vaan Ouluun ja Sinulle reippailija, joka tervehdit ohimennessäsi:) Oletan jotenkin automaattisesti, että kaikki minut "tunnistavat" ovat tietenkin työn kautta tuttuja. Minä kun olen isossa firmassa töissä ja meitä on paljon ympäri Suomea. BeeWeenkin kuulin teeveeksi, kun kysyin, että mistäköhän me toisemme tiedämme. Ja sekin liittyy työhön, koska olen silloin tällöin ollut siinäkin viestimessä. Mutta siis - Oli hauska tavata ja minäkin lopulta hiffasin, että täältähän me toisemme tiedämme!

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Oranssia

20.2.2013

Olen pari päivää poissa täältä blogimaailmasta, niin kylläpä täällä sattuu ja tapahtuu. Ihan mieletön juttu, että Marjukka jättää blogspotin ja muuttaa blogitavaransa kaikkine juttuineen Evita -lehden suojiin! Onnea Marjukka uuteen blogikotiin! Me ollaan niin mukana!

Olen ostanut tämän oranssin Banana Republicin mekon jo pari reissua sitten jenkkilöistä. En ole jotenkin ollut tämän kanssa ollenkaan sinut ja sen tähden se on odotellut kaapissa tulevaa käyttöä. Ja kun kaappeja taas siivotessa tämä vaan pullahti esiin, niin ajattelin armahtaa ja antaa sille mahdollisuuden. Värille on juuri nyt niin tarvetta!


Mekko: Banana Republic
Poolo: Marco Polo
Koru: Bershka
Kello: Michael Kors
Kengät: Geox

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Jos.. niin hankkisin

19.2.2013

Eksyin tänään junassa Nellyn sivuille, kun sain vinkkiä, että siellä on hurjat hulabaloot korkkareiden osalta. Käyn yleensä katsastamassa (lue: kyttään) Nellyn sivuilta lähinnä vain niiden nahkahousuvalikoimia, mutta tällä kertaa jäin jotenkin kiinni näihin korkkareihin.

Olen katsellut tätä kyseistä Nellyn metallikantakorkkaria jo normaalihintaisenakin, mutta nyt on kyllä ihan superhalvennus meneillään. Vai oletteko montaa kertaa saaneet uudet kengät alle 14 euron hintaan? Ja vielä näin hyvännäköiset. Tykkään erityisesti kenkien mielenkiintoisesta korko -struktuurista.

Olisin nimittäin ostanut nämä itselleni,

  • jos en olisi muuttamassa muutaman viikon sisällä
  • jos en olisi näin tuskastunut kaiken maailman tavaran määrään, kuin mitä juuri nyt olen
  • jos en olisi jo pakkaillut viittä jätesäkillistä omia vaatteitani, kierrätyskasaan ja huom: se ei näy vielä missään!

Jos suinkin tarvitsette hienoja kenkiä, vaikka vain varastoon odottamaan sopivan kaunista hetkeä, niin vink vink! 

Tässä mainoslinkki Nellyn sivuille, missä näitä ihanuuksia olisi tarjolla! Kokojakin on tosi hyvin vielä tarjolla. Itse klikkailisin joko mustat tai punaiset, tai sitten molemmat. Hintaa jää siis vaivaiset 13,95 eur eikä päälle tule edes toimituskuluja.
Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Amerikan tuliaisia

17.2.2013

Sain taas lähetyksen rapakon takaa, ihan henkilökohtaisesti tuotuna perille asti. Velipoika nimittäin asustelee kera perheensä maailman toisella laidalla ja käy säännöllisesti täällä Suomessa työnsä merkeissä. Ja tulee niillä reissuillaan tietysti aina moikkaamaan systeriään.

Joka ikinen kerta hän muistaa tiedustella etukäteen, että mitäköhän nyt saisi olla tuliaisten muodossa. Eihän niin huonolla mielikuvituksella voi ihminen olla varustettu, että ei keksisi esittää mitään toivomusta!

Edellisellä kerralla hän toi Vera Wangin roll-on-minituoksusetit ja ihastuin Princess -tuoksuun niin, että toivoin sitä nyt normaalissa suihkepullossa. Olen nimittäin yrittänyt etsiä sitä muutamasta suomalaisesta liikkeestä, mutta en ole löytänyt. Sehän ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö sitä myytäisi muualla Suomessa - minä kun en ole kovin kärsivällinen tämmöisissä etsintäpuuhissa.


Lisäksi pyysin häntä tuomaan myös vakkarituliais -asioita, eli Bare Mineralsin meikkejä, tällä kertaa meikkivoidetta Matte Foundation -muodossa. Se on tarkoitettu erityisesti rasvoittuvalle iholle, ja nyt siis kokeilen sitä ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin olen käyttänyt ihan tavalliselle iholle tarkoitettua puuterimaista mineraalimeikkivoidetta eli Original Foundation -muodossa. Tutustuin tähän Matte -vaihtoehtoon ison amerikkalaisen kosmetiikkayrityksen eli Ultan nettisivuilta. Linkki tähän meikkivoidevertailuun löytyy tästä (ei mainoslinkki).



Toinen vakkaritoive on Omega 3:sta sisältävä krilliöljy, jota olen syönyt jo ties kuinka monta vuotta. Tästä ja/tai tästä voit lukea enemmän kyseisestä tuotteesta. Itse vannon sen nimiin, ihan jo vaikka sen tähden, että satuin perintötekijöitä jaettaessa olemaan siinä jonossa, johon ohjattiin kaikki korkean sydän- ja verisuonitautiriskin kantajat. 


Semmoinen velipoika minulla.

Onko nämä tuotteet muuten teille tuttuja? 
Onko teillä kokemusta tuosta Bare Mineralsin Matte Foundationista ja jos on, niin kuulisin mielelläni kokemuksistanne?

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

What makes me me?

16.2.2013

Sain Pearly White -blogin Nonnalta Kaunis Blogi -haasteen, jonka olen tainnut toteuttaa jo muutamaankin kertaan. Mutta eihän se mitään. Varastossa on vieläkin muutama tunnustettava asia.

Kiitos Nonna haasteesta ja parhainta menestystä blogitaipaleelle! Oli hauskaa lukea ensimmäinen postauksesi, jossa kerroit, että sinä päivänä kun täytit 40 vee, päätit aloittaa oman blogin pidon:)

Haasteen mukaan pitäisi taas tunnustaa 8 asiaa itsestään.

Koska en ole vielä toteuttanut "That´s who I am" -haastettakaan, ajattelin yhdistää nämä kaksi jollain tapaa yhteen. 

Ruokailu on aina helppo asia tarttua. Jos kaikista maailman ravintoloista pitäisi valita yksi ja ainoa, valitsisin thaimaalaisen sellaisen. Kyseinen ruoka on tarpeeksi kevyttä ja sopivan tulista sekä kookosmaidon lempeä maku on minusta vaan vastustamaton. Samoin kaikista maailman aamupaloista tai jälkiruoista valitsisin amerikkalaiset pannukakut. Tuoreita marjoja, banaanin viipaleita ja vaahterasiirappia niiden kera, aaah! Voisin matkustaa Usaan melkeinpä vaikka vain niiden tähden.

Nauraminen asialle kuin asialle on varmasti luonteenpiirre, josta minut tunnetaan aika hyvin. Käännän asian kuin asian jotenkin sellaiseen muotoon, että se alkaa naurattaa - yleensä minua itseäni. Isäni oli tismalleen samanlainen, joten tiedän kyllä, mistä se ominaisuus on peräisin. Jopa elämäni noloin tilanne liittyy nauramiseen ja se juontaa juurensa aikaan, kun olin tuomioistuimessa auskultoimassa. Olin käräjätuomarin sihteerin roolissa eräässä istunnossa, enkä meinannut pystyä hillitsemään itseäni, kun muuan hirviporukka kinasteli siitä, näyttikö luodin olkapäähänsä saanut isäntä hirveltä vai eikö hän näyttänyt. Minkä kuvan se antaa, kun sihteeri putoilee tietokoneruudun takana? Oi hitto että hävettää vieläkin!

Jos sanonta "Nauru pidentää ikää" pitää kutinsa, niin voipa olla, että tämä tapaus täällä on ehkä jopa kuolematon:)
Olen aina toivonut olevani superhyvä jossain. Vaikkapa laulamaan, soittamaan jotain soitinta tai vaikkapa tanssimaan. Oi ja kaunoluistelu olisi niin kaunista.. Tai hei, matemaattisesti superlahjakas olisi myös aika cool ominaisuus. Ja niin edelleen. Lista on pitkä.

Valitettava tosiasia on, että en ole superhyvä oikein missään. En omista mitään erityistaitoa, josta voisin ylpeillä. Se oli yksi syy aikoinaan nuorena tyttönä sille, että valitsin opiskelupaikaksi oikeustieteellisen. Sinne päästäkseen ei tarvittu mitään erityistaitoa. Riitti, että on tarpeeksi sinnikäs lukijatyyppi.
Minun mielestäni seksikäs mies on sekä älykäs että urheilullinen. Miehistä vielä sen verran, että koko aikuisikäni ajan parhaat ystäväni ovat jostain syystä olleet miespuolisia. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina ollut aika miesvoittoisissa tehtävissä ja työn kautta on vaan ollut helppo solmia ystävyyssuhteita.. En ole analysoinut asiaa sen tarkemmin, niin on vaan käynyt.
Olen ihan älyttömän extrovertti tapaus. Tutustun helposti uusiin ihmisiin, eikä minulla ole mitään kynnystä mennä rupattelemaan oudoillekaan ihmisille. Junassakin matkustan yleensä ravintolavaunussa, jos sellainen vaan löytyy ja jos ei tarvitse valmistella mitään työjuttuja. Olenkin tavannut junassa ihan mahdottoman mukavia ihmisiä ja heidän seuraansa jään kyllä kaipaamaan, kunhan työmatkailu jää historiaan.

Eiköhän tässä tullut taas tunnustuksia melkeinpä jo liikaakin.. Oikein mukavaa hiihtolomaa haasteen antaneelle Nonnalle ja kaikille teille muillekin, jotka siitä paraikaa nautiskelette! Ainakin kolmosen meteorologi Liisa lupaili hienoja hiihtokelejä:)

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Päivän asu ja virsi nro 633

14.2.2013

Tervehdys kaikki ihanaiset Blogiystäväni ja Hyvää Ystävänpäivää <3

Täällä poikkeuksellisen hiljainen bloggaaja. Hommaa ja muistettavaa ja hallittavaa on kertynyt näille harteille taas niin paljon, että jostain on ollut välttämätöntä karsia. Parhaani olen yrittänyt tehdä myös tämän blogin eteen, mutta onhan tämä kieltämättä ollut aika "hoitamattomalla" pohjalla.. Odotan jo innosta puhkuen sitä päivää, että työmatkat hoituu suit sait, ilman että niiden tähden täytyy lopettaa hengittämästä normaalia elämää. Silloin pääsen taas keskittymään tähän harrastukseenikin ihan eri moodilla.

Toisekseen, olen ollut viime aikoina toooodella tylsä, mitä pukeutumiseen tulee. Tuntuu, ettei ole ensimmäistäkään kivaa ideaa sillä saralla. Tai ideoita on, mutta ei halua niiden toteuttamiseen. Tänään aamulla suunnittelin laittavani päälle ihanan burgundinpunaisen mekon ja yhdistää siihen mustan nahkaisen biker -takin. Se ajatus kuitenkin kaatui siihen, etten kertakaikkiaan viitsinyt kantaa kassissa toista vaatekertaa ulkopukeutumista varten. Argh, että vihaan näitä kelejä! Työmatkailijan kannalta nämä kelit on vaan niin p.....t. 

Korkkareiden käyttäminenkin on käynyt ihan mahdotomaksi ja minusta mikään vaate ei näytä oikein miltään ilman niitä. Nimittäin juna-aseman parkkialue on ollut tietysti huonolla hoidolla ja kinokset kasvaneet suunnilleen miehen korkuiseksi. Niitä vuoria ei vaan pysty ylittämään korkkarit jalassa.  

No, jotta tämä ei menisi ihan valitusvirren veisuuksi, niin onhan tässä sentään jotain positiivistakin näköpiirissä. Olen nimittäin lähdössä parin viikon kuluttua viikoksi hiihtämään ja laskettelemaan! Silloin en todellakaan valita näistä leudoista talvisäistä.

Jos muuten saisin vapaasti valita oman elinympäristöni, niin se olisi ehdottomasti sellainen, jossa olisi kesä alhaalla ja talvi ylhäällä - yhtä aikaa. Arkena voisin käyttää pikkukenkiä ja hameita/ mekkoja työmatkoilla ja viikonloppuisin pääsisin vaikka hiihtelemään. 

En oikeasti ole todellakaan mikään valitusvirsien pääveisaaja, mutta tämä yhtälö nyt vaan ei toimi meikäläisen kannalta. 

Eli siis, pitkän aasinsillan rakentamisen kautta syy tämänpäiväiseen asuun. Sen piti siis näyttää ihan toiselta, mutta säitten säätäjän syystä tai ansiosta se oli taas sininen paitsikka ja siniset housut. Höystettynä ruskeilla asusteilla. Korkkarit kulki käsilaukussa, joka oli niitten ansiosta taas ääriään myöten täynnä.
Viikonloppuna toivottavasti paremmalla ajalla ja positiivisemmilla jutuilla:) 
Jos minusta ei kuulu mitään, olen vaan yksinkertaisesti deep down.

Ai niin, kuvassa on muuten uutta Yves Rocherin huulipunaa! Tykkään tuosta sopivan murretusta punasta, mutta palataan siihen.

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Karamellivanukas eli Creme Caramel

11.2.2013

Tottahan minä laitan reseptiä jakoon viikonlopun tuotoksista, jos sitä pyydetään! Olisin kovin mielelläni laittanut tähän samaan postaukseen myös pikkuruisten suolaisten alkupalojenkin reseptin, mutta naapurin rouva ei valitettavasti ollut kotona. Se siirtyy siis tuleviin päiviin. Jaan sen ilman muuta kanssanne, koska haluan sen itsellenikin.

Meillä on nimittäin tarkoitus järjestää läksiäiset muillekin meidän ihanille, rakkaille naapureille ennen poismuuttoa ja nämä pienet suolaiset palat sopii juuri sen kaltaiseen tilaisuuteen, muiden pienten naposteltavien joukkoon.

Ohje viikonlopun karamellivanukkaaseen on peräisin kuvassa näkyvästä Anna - kirjat/keittiössä -kirjasta Pienet Makeat. Kyseiseen kirjaan liittyy tarina, jonka voisin tässä yhteydessä jakaa kanssanne. 

Sain tämän kirjan kiitokseksi eräästä toimittajille suunnatusta tapahtumasta, johon olin kutsuttuna yhtenä esitelmöitsijänä. Tilaisuus pidettiin Tallinnassa kesällä 2005 ja menin paikan päälle hienosti Copterlinen helikopterilla. Hoksaatte varmasti tarinan jatkon..

Niinhän siinä kävi, että muutama viikko tapahtuman jälkeen eli 10.8.2005 tämä kyseinen helikopteri tippui mereen ja kaikki kyydillä olleet menettivät elämänsä. Tämä kirja muistuttaa minua joka ikinen kerta tuosta onnettomuudesta ja voin käsi sydämellä sanoa, että minun ei tarvinnut tarkistaa tuota päivämäärää mistään - muistan sen vaikka unissani. Muistan myös paikan, missä olin sillä hetkellä kun kuulin onnettomuudesta..

No mutta. Se karamellivanukkaan ohje. Aika moni (minä mukaanlukien) sekoitin aikaisemmin Creme Bruleen ja Creme Caramellin keskenään. Creme Brulee´han on yhtä kuin paahtovanukas ja siinä päällä oleva sokerikuorrute on rakenteeltaan kovaa. Se tehdään sulattamalla sokeri liekittimen avulla. Creme Caramel on rakenteeltaan hyytelömäinen ja päällä oleva sokerisiirappi on nestemäistä.

creme brulee resepti
Vuokiin (6-8 kpl):
2 dl sokeria
3 rkl kiehuvaa vettä

Vanukas:
6 dl kermamaitoa
1 vaniljatanko tai 1,5 tl vaniljasokeria
3 rkl sokeria
4 munaa
2 keltuaista

1. Kaada sokeri pannulle tasaiseksi kerrokseksi ja anna sen sulaa hitaasti sekoittelematta. Kun sokeri alkaa saada vähän väriä ja on miltei kokonaan sulanut, sekoita puuhaarukalla. Paahda sokeri kullanruskeaksi. Älä päästä sokeria ruskistumaan liikaa, sillä se muuttuu helposti kitkeräksi. Nosta pannu hetkeksi pois levyltä, lisää joukkoon kiehuvan kuuma vesi (varo höyryä!) ja keitä liemi tasaiseksi.

Kaada sokeri 6-8 pieneen annosvuokaan ja kääntele vuokia niin, että lientä valuu myös vuokien reunoille. Huom. sokeriliemi jähmettyy todella nopeasti, joten operaatio kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti.

2. Sekoita munat, keltuaiset ja sokeri kulhossa keskenään. 

3. Kiehauta kermamaito samalla pannulla, jossa sulatit sokerin ja lisää munaseokseen. Raaputa mausteeksi siemenet halkaistusta vaniljatangosta tai lisää vaniljasokeri. Itse laitoin vaniljatangon paistinpannuun jo kermamaitoa kuumentaessani.

4. Kaada seos vuokiin ja kypsennä 150 -asteisessa uunissa vesihauteessa noin 40 minuuttia (kunnes vanukkaat hyytyvät). Tarkista kypsyys tikulla vanukkaiden keskeltä.

5. Anna vanukkaiden jäähtyä täysin. Irrota ne terävällä veitsellä vuokien reunoista ja kumoa jälkiruokalautasille.

6. Voit koristella karamellivanukkaat kermavaahdolla tai paahdetusta sokerista tehdyillä koristeilla.

(7. Koristeet: Paahda sokeri kullanruskeaksi pannulla. Valuta kuumaa sokeria leivinpaperille esim. pikkulusikalla. Anna koristeiden kovettua täysin ennen irrottamista.)

creme brulee resepti

Vesihaudehan tarkoittaa sitä, että uunipellille laitetaan muutama sentti vettä pohjalle, kuten kuvasta yllä näkyy. Ja alla näkyy vanukas valmiina jälkiruokalautaselle kaadettuna. 

Nam!

creme brulee resepti
Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Neljän tähden illallinen

10.2.2013

Olemme puhuneet naapurissa asuvan ystäväperheen kanssa jo pitkään, että järjestäisimme yhdessä pari iltaa, jolloin kokkaisimme toinen toisillemme oikein kunnon, pitkän kaavan menu´n. 

Koska lähekkäin asumisen viikonloput alkavat olla aika vähissä, päätimme yhdistää nämä pari viikonloppua niin, että kokkaisimme menu´n puoliksi. Me kokkaisimme alkuruoan ja jälkiruoan ja he pääruoan.

Eilen se pitkään suunniteltu ilta ja illallinen sitten vihdoin oli. Ja voin sanoa, että oli huikea ilta! Ihania makuelämyksiä alusta loppuun. 

Minä siis valmistin alkuruoaksi vihreän salaatin, kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi creme caramel -annokset. 
Creme caramel valmistuu hitaasti uunissa vesihauteessa.



Vihreässä salaatissa tykkään käyttää erilaisia pähkinöitä ja siemeniä. Tällä kertaa käytin paahdettuja cashew pähkinöitä ja taateleita kirsikkatomaatin ja kurkun rinnalla. Pintaa kaunistaa ja annoksen viimeistelee tahnamainen tumma balsamikastike.




Ilta alkoi kuohuvan kilistelyllä ja keittiön tervehdyksellä. Se oli tämmöinen pikkuruinen suolainen makuelämysten herättäjä, jossa pieni taikinakippo oli täytetty juustoisella maustetahnalla ja maun täydensi keskellä ollut oliivi. Ihan täydellinen makuelämys ja sellainen resepti, jonka tahdon ehdottomasti omaankin käyttöön.

Alkukeittona oli kasvissosekeitto, jossa makua antoi pippurinen Musta Pekka -juusto.


Pääruokana oli huikean mureaa hirvipaistia, joka oli leivottu taikinaan. Voitaikina ympärillä takaa kuulemma sen, että lihan mehukkuus säilyy. Liha oli todellakin niin mureaa, että sitä olisi voinut syödä melkeinpä vaikka lusikalla. Lisukkeena oli itse tehty pippurikastike ja bataatti sekä punajuurishipsejä.



Jälkiruoka-annos näytti lautaselle kaadettuna ja koristeltuna tältä. Vähän jännitti etukäteen, miltä itse tehty creme caramel oikein maistuukaan, mutta kylläpä se olikin hyvää. Paahdetusta sokerista itse tehty koristekin maistui ihan vanhan ajan tikkarille.

Siinäpä se. Suosittelen lämpimästi ystäväperheille, joita yhdistää rakkaus ruokaan! 
Onkohan muuten olemassakaan perheitä, joita se ei yhdistäisi..

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Raitaa

6.2.2013

Olen rohjennut laittaa lähestyvän kevään kunniaksi toivossa jo vaaleat housut jalkaan. Ei sentään ihan vitivalkoisia kuitenkaan, ne saa vielä hetken odottaa. Ja päällä jälleen luottojakku eli superlöytö Lindexiltä. En olisi muuten uskonut muutama vuosi sitten, että ostaisin jakun Lindexiltä! Sieltä, mistä normaalisti kävin hakemassa lähinnä alusvaatetäydennystä, en juurikaan muuta. Niin ja lastenvaatteita. Niin ne ajat ja ajatukset muuttuvat, kun niitä tarpeeksi muokataan..

Kuvauspaikkana on (varmasti teille jo kyllästymiseen asti tuttu) yläkerran aula, joka on normaalisti kuulkaas hermeliinipupun valtakuntaa. Hänellä on siellä ruhtinaalliset oltavat. Tuli vaan mieleen, kun tapaan moikata häntä aina ohikulkumatkalla ja kuvaaja sen näköjään tällä kertaa ikuisti:)

Viikko on tulla tupsahtanut jo puoleen väliin. Ei paha!

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Suosikkityöasu

3.2.2013

Jos minun pitäisi valita yksi ainoa työasu vaatekaapista, niin se olisi tällä hetkellä ihan ehdottomasti tämä musta mekko. Vain mielikuvitus rajaa perus mustan mekon asustamismahdollisuuksia, kuten hyvin tiedätte.

Itse en tykkää käyttää koruja työasussa, mutta tämä ruskea karvakaulus on osoittautunut vallan mainioksi asustajaksi, oikeastaan asuun kuin asuun. Se tuo mukavasti ylellisyyttä ja etenkin mustan asun kanssa ihan mainio lisä.

Koska tämä Banana Republicin mekko on ollut itselleni niin mieluinen työasu, niin ajattelin leppoisan sunnuntaipäivän ilokseni kerätä (tällä kertaa) Bootzin verkkokaupasta saman tyyppisiä elementtejä. Kaikki asun osat ovat vieläpä kohtuullisen reilusti alennettuun hintaan!

Jos kiinnostaa, niin kopsatkaa ihmeessä omaankin kaappiinne. 

Nämä asun osat siis Bootz.com -verkkokaupasta ja linkit ovat sitten mainoslinkkejä:

Vyö: SDLR
Kengät: Ecco

Omasta asustani olen tehnyt aikaisemmin postauksen ja voit käydä katsomassa sen klikkaamalla tästä.

Nyt kahvin keittoon, joten rauhaisaa sunnuntaita itse kullekin!

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Farkkupaita

2.2.2013

Kuka katsoi eilen lauantaina kolmoselta Korkojen kera -ohjelmaa? Okei. No, kuka surffaili kahden kanavan väliä, koska toiselta kanavalta tuli samaan aikaan Voice of Finland? 

Minä ainakin harrastin tuota surffailua.. Mutta siis kysymys sen tähden, että Korkojen kera -ohjelman Jennillä oli minusta tosi kiva asu päällään. Hänellä oli yllään sininen farkkupaita yhdistettynä kirkkaan punaisen kynähameen kanssa. Tykkäsin tosi paljon.

Siitä innostuneena minäkin puin tänään pumpulinpehmeän farkkupaidan päälleni. Vapaapäivänä en välittänyt kaivella hamevarastoani vaan mustat vahakangaspökät sai ajaa alaosan asemaan. 

Tulipa sen verran ysäri ja opiskeluajat mieleen, että korviin laitoin nostalgian kunniaksi isot hopeiset korvarenkaat. 

Opiskeluaikana muuten peruslookki muodostui isosta farkku- tai ruutupaidasta, leggingseistä, isoista korvarenkaista ja jaloissa piti olla maihinnousukengät. 

Voi niitä mukavia aikoja! Mutta nyt, mukavaa viikonlopun jatketta!
Farkkupaita: Mango
Housut: Zara

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.