Sinistä, kultaa ja ruskeaa

30.11.2012

Voi herranpieksut mikä keli. Ja arvatkaapa vaan, sujuiko työmatkailu tänään ihan mutkattomasti. No ei sujunut, koska se ei sujunut niin mitenkään. Ensimmäinen talvipäivä ja heti täydellinen kaaos. Ihan hirvittää, miten liikenne sujuu jatkossa, kunhan talvi tästä asettuu aloilleen. Meinaan, että olen sopinut tuleville viikoille kaikenmaailman palavereita ja tapaamisia heti aamuksi ja nyt tietysti hiukan arveluttaa (eikä niin hiukankaan), että voinko todellakin luottaa siihen, että olen sovittuina aikoina edes paikalla. No, toivottavasti tämänpäiväisestä veeärräilystä ei tule ihan jokapäiväinen episodi. Ei voi kuin toivoa parasta. 

Veeärräilystä tuli vielä mieleeni, että olen yrittänyt vastailla kommentteihinne junassa iPadin kautta. No, junayhteys toimii silloin kun toimii, joten se ei todellakaan ole mitenkään sujuvaa puuhaa. Toisekseen, iPadin hipaisunäppäimistö on siinäkin mielessä mielenkiintoista, että suunnilleen joka kerta kun aloitan vastaamaan johonkin kommenttiin, tulen painaneeksi "Suosittele tätä Googlessa" ikonia. Mitäköhän sekin saa aikaan.. Ei mulla todellakaan ole mitään tarvetta suositella omia juttujani Googlessa, itse asiassa en vastustaisi, vaikka Google ei tunnistaisi minua mitenkään:) Esimerkiksi tänään on Googlen kautta tänne blogiin päätynyt uskomattoman moni hakusanoilla "businessmiesten sukkahousut" tai jotain. Tervetuloa vaan teille kaikille! En kyllä ymmärrä, miten moiset hakusanat johtavat juuri tänne, mutta tarvitseeko kaikkea aina edes yrittää ymmärtää. 

Mutta. Nyt on sentään perjantai ja kunhan kiukku päivän työmatkailusta hiukan laantuu, voinen alkaa keskittyä ihan vaan rentoiluun. Tai ainakin fiilistelemään sitä, että aamusta ei tarvitse lähteä yhtään mihinkään:) Toivottavasti saan tänä viikonloppuna aikaan jotain kivaa myös tänne blogin puolelle. Ainakin toivon niin.

Mukavaa pikkujouluviikonloppua sitä juhliville! 
Minä odottelen omia pikkujoulujani vielä toista viikkoa!

Teille muille toivottelen sopivan aktiivista mutta rentoa alkavaa viikonloppua ja uutta jännittävää kuuta:)



Jakku: Lindex
Mekko: Zara
Koru: Brigitte Bijou
Laukku: Louis Vuitton
Kengät: Unisa

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Nahkaiset kukkakäsineet - kotimaista käsityötä parhaimmillaan

28.11.2012

Mustia perusnahkakäsineitä on oikeastaan ihan helppoa löytää. Mutta kuka niistä tai niiden hankinnasta ilahtuu? Nehän on vain välttämättömyyshyödykkeet, jotka melkeinpä täytyy omistaa. Ja sitä paitsi, kuka niihin kehtaa investoida - nehän hukkuu kuitenkin. Olen nimittäin kerran omistanut vähän arvokkaammat peruskäsineet, joissa oli jotain hauskoja yksityiskohtia, joita en edes muista. Omistin ne nimittäin vain parin viikon ajan. Ja jätin ne lahjakkaasti bussiin, enkä saanut niitä enää takaisin. Harmitti kuulkaa aika paljon.

No, kaikki unohtuu aikanaan, jollain tapaa. Löysin nimittäin pienestä hämeenlinnalaisesta butiikista ihanat kotimaiset käsityönä tehdyt söpöt käsineet, enkä voinut jättää niitä kauppaan.  Ihastuin niiden malliin ja ennenkaikkea yksityiskohtiin. Ihanan innovatiiviset! 

Eihän nämä ole siitä käytännöllisimmästä päästä, vaikkapa Suomen talvea ajatellen, mutta ei kai sen niin väliä..

Käsineet ovat Liisa Sauso Oy:n tuotantoa ja ihana pikku butiikki löytyi siis Hämeenlinnasta. Käykääpä kurkkimassa ainakin hänen nettisivunsa ja jos olette liikkeellä Hämeenlinnan suunnalla, niin poiketkaa ihmeessä paikan päällä! Valikoimissa oli tosi paljon kaikkia kivoja ja erityisen innovatiivisia eri vaihtoehtoja. Olisin kelpuuttanut monetkin.

Täsmennettäköön vielä loppuun, että tämä ei ole maksettu mainos. 



Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Hampaiden valkaisusta ja kotihoidosta

26.11.2012

Yksi selkeimmin näkyvä ikääntymisen merkki on (leukalinjan muuttumisen lisäksi) hampaiden tummuminen. Minulla itselläni oli aikoinaan tosi valkoiset hampaat, mutta sitten yhtäkkiä peilistä ei kurkistanutkaan enää niin vitivalkea rivistö. Muistan kun systeri siitä aikoinaan minua huomautti..

Noh, minähän tietysti systerin huomautuksesta "innostuneena" kävin reilut pari vuotta sitten ammattilaisen tekemässä hammasvalkaisussa. Ja lopputulos oli oikeastaan se, mistä aikoinaan lähdettiin liikkeelle. Pari astetta hampaat valkeni, lopputulos oli hyvin luonnollinen ja minä olin tyytyväinen. Sen jälkeen olen pitänyt yllä valkoisuutta ihan kotikonstein.

Säännöllisesti en valkaise hampaitani, vaan se kuuluu juhlien tai tärkeämpien tilaisuuksien valmistautumisrutiineihin. Paitsi että säännöllisesti kylläkin harjaan hampaita valkaisevalla hammastahnalla, sen verran täytyy oikaista edellistä lausetta:)

Olen käyttänyt yllä kuvissa näkyvää hammastahnamerkkiä jo pidempään. Olen ostanut kyseistä ainetta joka kerta kun olen käynyt USA:ssa ja viimeksi löysin sitä myös Lontoosta. Suomen liikkeistä sitä ei jostain syystä saa, enkä oikein ole edes perillä Suomen kaupoista saatavien valkaisevien hammastahnojen laadusta..

Aloin käyttää kyseistä hammastahnaa jonkun paikallisen suosituksesta. Amerikkalaisten hampaathan ovat poikkeuksellisen valkoiset, mutta aineetkin heillä ovat olleet tehokkaampia kuin meillä Suomessa. En usko, että jokainen amerikkalainen käy hammaslääkärillä teettämässä valkaisun, vaan uskon, että pääasiassa taustalla on tehokkaat kotikonstit. Ja nyt en todellakaan tarkoita televisiosta tulevien realityohjelmien yyberluonnottoman valkoista, pääasiassa hammaskuoriin perustuvaa lopputulosta. Sellaiselta en itse todellakaan halua näyttää.

Seuraavaksi "suosituin" oma valkaisumenetelmä on tämmöiset kuvissa yllä näkyvät liuskat, joita olen tavannut käyttää muutaman kuukauden välein. Liuskoja on tosi helppo käyttää ja lopputulos syntyy vaikkapa meikkauksen aikana. Näitäkin olen tuonut mukanani jenkkilöistä, koska ne ovat helposti ja edullisesti sieltä tarttuneet mukaan. 

Huomattavasti edellisiä keinoja järeämpi keino valkaisuun on kotihoitosetti, joka perustuu omien hampaiden mukaisiin muotteihin ja 16%:seen peroxidiin. Käytän sitä todella todella harvoin, ehkä kerran tai pari vuodessa. Aine on niin järeää, että en edes uskaltaisi käyttää sitä sen säännöllisemmin. Lisäksi hampaiden ja ikenien tulee olla täydellisen ehjät ennen hoitoa, joten väärissä käsissä voi lopputulos olla aika tuhoisa. Näin voisin olettaa.

Että semmoisia kotikonsteja on tullut käytettyä. Juhlissa en muuten koskaan ota käsiini sitä viinilasivaihtoehtoa, jossa on punaviiniä. Ei sen tähden että en pitäisi siitä, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että lasillisen jälkeen hampaat näyttää, noh.. ei niin hemaisevan valkoisilta (meinasin sanoa, että järkyttäviltä, mutta en sano:).

Onko teillä jotain suhdetta hampaiden valkaisuun, vai onko asia mielestänne samantekevää?

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Pikkumusta työkäytössä

24.11.2012

Katson televisiota tosi vähän, koska en yksinkertaisesti ehdi istumaan aloillani ilta-aikaan. Lähden aamuisin töihin siihen aikaan, kun suurin osa teistä kääntää vielä kylkeään ja palaan takaisin kotiin, kun normiperheen pienimmät ovat jo unten mailla. En kuitenkaan valita osaani, koska tiedän, että maxipäivät ovat vain väliaikainen projekti. Mutta siis päivän rytmiin ei television katselu oikein mahdu.

Töissä on ollut sen verran hektistä aikaa, että perjantaisin olen antanut itselleni luvan olla ihan puhki. Ehkä juuri sen tähden tein eilen poikkeuksen, tulin tuntia aikaisemmin kotiin ja istuin koko illan (siis jumaleissön koko "pitkän" illan) sohvan nurkassa ja tuijotin televisiota. Katsoin ensin Big Brother Extran, jonka juontaja on minusta niiiiin ihana, Ullan unelmakakku -ohjelman Liviltä (se Lenin-kakku oli ihan mieletön!). Sen jälkeen vaihtui taas kanava ja perjantai-illan kohokohta - Vain Elämää, ihanan musiikin tahdissa. Tykkään muuten Erinistä ja hänen musiikistaan ihan mielettömästi. Ja perjantai-illan huipennus, sokerina perjantain pohjalla - Unelmien Poikamiestyttö. 

Voi vitsit mikä ihana ilta. Sellaista televisiomaratoonia en ole kokenut varmaankaan vuosiin.

No mutta, back to business. Tämä Banana Republicin musta mekko on tuliaisia Lontoon reissulta. Se on ollut monen työpäivän pelastus, kun päälle on pitänyt laittaa sitä kaikkein virallisinta sorttia vaatteistaan. Kuvista ei valitettavasti näy kiva nahkasomisteinen venekaula-aukko, mutta samat nahkasomisteiset taskun suut ehkä saattaa jostain kuvasta erottua. Kivoja pieniä yksityiskohtia, jotka eivät erotu mitenkään kovin isosti, mutta tuovat mekkoon kaivattua viimeistelyä. 

Ja Rosafox-karvakaulus -tykitys tietysti jatkuu. Se pehmentää niin kivasti kovaa mustaa väriä ja myös lämmittää palelijaa. 

Kuvauspaikkana on muuten erään julkisen rakennuksen takapiha ja ajankohtana harvinainen hetki päivästä eli päivänvalon pilkahduksen hetki.

Mukavan tunnelmallista viikonlopun jatkoa!






Mekko: Banana Republic
Vyö: Banana Republic
Karvakaulus: Rosafox
Kengät: Unisa
Kello: Michael Kors

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Perussettiä

21.11.2012

Tämän tavallisemmaksi ei asu voine enää muuttua (eikä jutut yksinkertaisemmiksi, heh). Siisti peruspaitsikka ja huivi, istuvat housut sekä korkkarit. Siinäpä se. 

Viikonloppuna ehkä jo ehdimme keskustella taidokkaammin sanankääntein näistä meitä yhdistävistä asioista, joten mukavaa viikonlopun odotusta! Siellä se piilee jo nurkantakana:)

Paitapusero: Nelly.fi
Huivi: Mulberry
Housut: Armani Exchange
Kengät: Unisa

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Vera Wang Princess

19.11.2012

Vera Wang on tunnettu amerikkalainen muotisuunnittelija ja erityisen tunnettuja ovat hänen hääpukuluomuksensa. Niihin en ole sen kummemmin tutustunut, ja hänen nimeään kantavat hajuvedetkin ovat minulle ihan uusi tuttavuus. 

Sain nimittäin USA:sta erittäin läheisiä vieraita ja tuliaisina sieltä Vera Wang -hajuvesisetin, jossa jokainen kolmesta pullosta on kooltaan meikkipussiin mahtuva roller -pullo. Ihan mahdottoman käytännöllinen setti, joka osui suoraan meikäläisen hajuvesitajuntaan. Toisaalta, sen lähettäjä on sen verran tuttu, että luotan hänen arvostelukykyynsä näissä asioissa ihan 100 %:sti. Samassa paketissa tuli nimittäin myös iso kasa taas Krilli -öljyä (siis Omegaa) ja Marc Jacobs´n hajuvesisetti, joka päätyi eilen mainitsemani ystävän 40-vuotis lahjakassiin.

Minun uusi suosikkini on tällä hetkellä siis Vera Wang -hajuvesisarjan Princess -tuoksu. Se on kertakaikkisen lumoava ja niin täyteläisen naisellinen, kevyen hedelmäinen ja raikas tuoksu. Suorastaan prinsessamainen ja kertakaikkisen ihana!

Onko kyseinen tuoksu teille tuttu? 




Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Military -mekko ja Hunterin balleriinat sekä toinen Ihoakatemian hoito

17.11.2012

Tänään olin tosiaan ystävän 40-vuotis syntymäpäivillä, joita muuten vietettiin samassa paikassa, missä pari kuukautta sitten juhlistimme toisen ystävän 60-vuotis juhlia. Suosittu paikka.

Oli tosi kivaa, vaikka poistuinkin jo parin tunnin fiilistelyn jälkeen. Olen muutenkin yleensä se, joka lähtee juhlista ensimmäisten joukossa.. Aika harvoin osaan enää oikein kunnolla irrotella, ja se hiukan jopa harmittaa. Ihailen oikeasti ihmisiä, jotka osaa ja uskaltaa ottaa rennon letkeästi ja jotka jaksavat heilua pikkutunneille saakka! Toinen syy aikaiseen poistumiseen oli toki se, että haluan viettää aikaa myös kotioloissa, joka on viime aikoina jäänyt harmittavan vähäiseksi.

Tästä Zaran havunvihreästä mekosta muutama sananen. Näin tämän kyseisen mekon Lontoon Oxford Streetin myymälässä ja ihastuin oitis. Jotenkin tuli sellainen venäläisen matruusin virkapukufiilis ja sekös viehätti. Sovitin sitä, mutta jätin sen kuitenkin liikkeeseen. Eihän Lontoosta ole mitään järkeä kantaa Zaran vaatteita kotiin - jotenkin näin sen kai järkeilin:) Se jäi hiukan kaiveleen, koska samaa mekkoa en ole bongannut Suomen myymälöistä. Tai olen sen joka tapauksessa jättänyt huomioimatta.

Viime viikolla tosiaan vietin pari päivää Kööpenhaminassa työn merkeissä ja koska hotelli sattui olemaan ihan Strögetin eli pääostoskadun läheisyydessä, kävin katsastamassa siitä pari liikettä. Muutoin viihdyin vapaat hetket työkavereitten kanssa lähinnä irkkupubissa:) Ai niin mekostahan minun piti puhua, eikä pubiruusuna olemisesta.. Kävin siis myös Zarassa ja silmät bongasi välittömästi tämän vihreän military -mekon. En edes sovittanut sitä vaan kiikutin oitis kassalle. Ja tässä tämä nyt sitten on. Ihan aavistuksen verran kaipaisin lisää pituutta mekkoon, mutta "tyttöjen synttäreillehän" tämä on ihan jees valinta. 
Kävin muuten eilen toisen kerran Ihoakatemian Intracell -hoidossa ja kuvissa on toimenpiteestä aikaa alle vuorokausi. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen iho hilseili hieman, mutta tällä kertaa ei ole edes sitä havaittavissa. Iho tuntuu vielä hiukan oudolta, mutta voi että, miten hyvältä se näyttää! Ihohuokoset ja vanhat aknearvet saa todellakin kyytiä ja iho tuntuu samettisen pehmeälle. 

Jos harkitsette kyseistä toimenpidettä, niin suosittelen lämpimästi hankkimaan kotiin myös Filorgan Lumitherapist -valohoitolaitteen, koska sen avulla pystyy hoitotuloksen vaikutuksia jatkamaan merkittävästi. Olen itse käyttänyt laitetta edellisen hoitokerran jälkeen joka ikinen ilta ja siitä on tullut jo tapa ennen nukkumaan menoa. Kuulin eilen Ihoakatemian hoitajalta, että valolaitteen sininen valo on erittäin hyvä vaikkapa nuorten akneihon hoidossa, jos sellaisia sattuu kotona asustelemaan. Tai jos vaikkapa kärsii aikuisiän aknesta. Ehdottoman kannattava ja pitkäikäinen hankinta, vaikka se maksaakin kohtuullisesti.. Mutta niin maksaa hoidotkin.

Minulla on varattuna vielä yksi aika Ihoakatemian Margit Uibulle (sopivasti pikkujoulujen alla) ja silloin teemme tsekkauksen, että olisiko minun osalta hoidot tällä kertaa tässä. 

Jatkossa tulen joka tapauksessa käymään toisinaan Mesoterapiassa ja ehkä vuoden parin välein myös Intracellissä. Aika näyttää.

Kengistä vielä loppuun muutama sana. Oletteko muuten bonganneet kaupoista Hunterin balleriinoja? Minä en ainakaan ole. Jostain syystä kauppiaat ottavat valikoimiinsa vain Hunterin kumisaappaita, vaikka kokoelmista löytyy ihana sarja myös balleriinoja. Omani on hankittu suoraan Hunterin nettikaupasta ja ovat Aubrey -merkkiset versiot. Balleriinojen päällys on tikattua luonnon kumia ja kenkien juju lienee kullanvärisessä Hunterin tunnus -koristeessa, jota reunustaa kauniit kullan väriset soljet. Toivottavasti näitä ihania Hunterin balleriinoja näkisi tulevaisuudessa myös Suomen kaupoissa!

Kylläpä tästä tuli pitkä stoori, mutta asiaakin oli vaihteeksi paljon:)
Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa!

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Sneak peak

16.11.2012

Ihanaa kun on taas perjantai! En varmaankaan olisi jaksanut yhtään pidempään tätä viikkoa. Olin pari päivää Kööpenhaminassa työmatkalla ja muutoin käynyt kotona oikeastaan vaan nukkumassa.. 

Autokin jäi juna-asemalle enkä tiedä, miten saisin sen sieltä kotiin. Oikeat avaimet lähti vahingossa neljän tunnin ajomatkan päähän ja vara-avaimet jätin junaan. Ei semmoista yhteensattumaa pitäis sattua kuin elokuvissa! 

Tekisi mieli lainata Pekka Perälän tämän viikon leiskautus, mutta enhän minä sellaiseen sorru:)

Palaan langoille huomenna lauantaina vähän paremmalla ajalla ja tyydyn nyt vain vilauttamaan Zaran army -henkistä mekkoa (jota en ole Suomen Zarassa vielä nähnyt) sekä aivan ihania Hunterin balleriinoja. Molempien nappisysteemit sattuu natsaamaan toisiinsa ihan täydellisesti.

Huomenna on nimittäin hyvän ystävän nelikymppisjuhlat, joten tässä varmaankin mekkovalinta siihen tilaisuuteen.

Mukavaa perjantaita teille kaille!
Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Musta kettu

13.11.2012

Joskus muutama vuosi sitten pukeuduin oikeastaan pelkästään mustiin asuihin. Mustat housut ja musta paita tai musta hame yhdistettynä mustaan jakkuun oli tyypillisin ja melkeinpä jokapäiväinen työasu. Sitten katkesi mustan vaatteen aikakausi ja kesti tosi pitkään, ennenkuin innostuin taas tuosta synkkääkin synkemmästä, mutta (kai) aina tyylikkäästä väristä.

Tämä musta paita on muuten juurikin sen kyseisen ajanjakson aikainen paita, erittäin laadukas sellainen. Se (kuten aika moni muukin kadoksissa unohduksissa ollut vaatekappale) löytyi, kun puhdistin "hieman" vaatekaappeja. Paidan pinta ei ole mennyt vuosien saatossa miksikään ja siitäkin yllätyin, että päivä karvakauluksen kanssa elettyä elämää, eikä paitaan tarttunut yhtäkään karvaa.

Siinäpä lyhykäisyydessään minun oodini mustalle värille. Tämä kokomusta asu saa synninpäästön senkin tähden, että ilman karvakaulusta en olisi kelpuuttanut näin synkkää asua päälleni. 

Tykkään kuitenkin lopputuloksesta, jota piristää kummasti Massimo Duttin housujen kivat kultaiset yksityiskohdat. Ne saa toimia koko asun koruina.


Paita: Ikivanha Oldre
Housut: Massimo Dutti
Kengät: Unisa
Karvakaulus: Rosafox

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Päivän asu kertaa kaksi

11.11.2012

Eilinen lauantai oli ihan huippupäivä! 

Vietimme sitä hyvän ystäväni (teille lukijoille varmasti hyvinkin tutun) Marjukan kanssa hänen kotonaan. Mehän olemme tutustuneet toisiimme bloggailun myötä ja ystävystyneet oikeastaan saman tien. Meidän ajatusmaailmat on vaan niin samanlaiset että ihan hämmentää. Ihan mahtavaa löytää uusia ihania ystäviä, koska se ei todellakaan ole ihan jokapäiväinen juttu. 

Tiedättekö, mitä suunnittelin vierailun varalta "salaa" mielessäni.. Sitä, että saisimme ottaa päivän asu -kuvat yhdessä Marjukan kanssa, ja vieläpä hänen omalla kuvauspaikallaan. Ja tottakai piti yrittää ottaa se sama luonnollinen asento, missä Marjukkakin aina poseeraa. Ei ollut muuten helppoa. Ensimmäisessä kuvassa (siis julkaisukelvottomassa sellaisessa) minulla oli selkä ihan köyryssä, jalat harotti mihin sattuu ja kädetkin näytti ihan päälleliimatuilta.

Tässä alla näkyvässä toisessa (lähes julkaisukelvottomassa) otoksessa meikäläisen selkä on jo vähän kuvauksellisemmassa asennossa, mutta nuo jalat.. Nehän näyttää kuuluvan jollekin toiselle - hitto kenen ne on? Ja Marjukka puolestaan näyttää kuin olisi aina poseerannut juuri tällä samaisella paikalla.

Ehkä hän on:)
Marjukka on muuten ihan mielettömän hyvä kokki. Tarjoilut kattauksineen voittekin käydä katsomassa hänen omasta postauksestaan. Porkkanakakkukin oli huippuherkullista ja vieläpä hyvinkin kaunis ja nyt vaan odotellaan reseptiä siitä. 
Marjukan asu:
Huivi: Burberry
Kengät: Tory Burch
Neule: Tiger of Sweden
Housut: Vila
Minun asu:
Paitapusero: Massimo Dutti
Neule: Mark&Spencer
Housut: Armani Exchange
Meillä oli ihan mielettömän hauskaa ja naurua piisasi. Sen lisäksi, että Marjukka on hyvä kokki, hänen kotinsa on myös todella kaunis. Siinä nimittäin riitti ihasteltavaa! Meidän molempien kodit on muuten saman aikakauden tuotoksia ja kummankin idea omaan kotiin on lähtenyt aikoinaan Tuusulan asuntomessuilta liikkeelle. Marjukka ihastui Kannustalojen Rauhalaan ja minä puolestani iskin silmäni Jämerä kivitalojen Andreaan. Ja kumpikin sai mitä halusi.

Jotta päivän todelliset sankarit eivät unohtuisi, niin 
Oikein hyvää isänpäivää kaikille maailman isille!
Tämä päivä on omistettu vain ja ainoastaan Teille.

Minä hiljennyn muistelemaan omaani <3

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Mekko ja sen asustaminen

6.11.2012

Espritillä on yllättävän kivoja mekkoja valikoimissaan. Olen erityisen ihastunut näihin (muittenkin merkkien) tekokuituisiin versioihin, koska ne ei todellakaan mene ryttyyn ja mahtuu pieneen tilaan, jos matkalle tarvii lähteä. Tekokuituiset mekot on siitäkin hyviä, että niillä voi istua paikallaan vaikka aamuun asti ja silti ne näyttää kuin pakasta vedetyltä. Ja kun mekkoon kuuluu "vakiovarusteena" myös alushame, niin sähköisyyttäkään ei tarvi harmitella.

Lyhythihaisuus estää tämän kyseisen Espritin mekon käytön ihan semmoisenaan, joten se vaatii tuekseen asustamista. Hopean väriset korut ei oikein tunnu hyvältä, joten kokeillaan sitten kullan värisiä. Tai itse asiassa tämä oma koruni on enemmänkin pronssiin vivahtava ja se näyttäisi oikein passelilta (parempi niin, koska muuta vastaavan väristä en omista). Musta neuletakki vielä päälle ja irtokarvakaulus niin eipähän pääse kylmäkään yllättämään. 

PS. Pahoitteluni jo etukäteen, että tulen käyttämään tätä irtokarvakaulusta yhden jos toisenkin asun kanssa. Tykkään siitä nimittäin tosi paljon ja minusta sen voi lisätä asuun kuin asuun. Kyllästymisefektiä on siis katsojille luvassa:)



Mekko: Esprit (vastaava löytyy täältä)
Neuletakki: Vero Moda
Irtokarvakaulus: Rosafox
Kengät: Unisa
Kello: Michael Kors
Koru: ?

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Burgundia ja linnan raunioita

4.11.2012

Hunterin ratsastushenkiset kumisaappaat on olleet tämän syksyn parhaita investointeja. Kun katsoo ulos, on vaikeaa perustella mitään muuta kenkävalintaa. Olen käyttänyt niitä sekä vapaalla että arkena, tosin vain työmatkalla.

Koska omissa Huntereissani on varressa kivasti burgundinpunaista, ajattelin kokeilla niitä Lontoon Armani Exchange -malliston burgundinpunaisten vahapintaisten housujen kanssa. Vaikka sävyt ei ole niin prikulleen samat, niin eipä tuo sävyero juurikaan häiritse. Hyvin natsaa.

Jos Hunterin ratsastushenkiset kumisaappaat kiinnostaa, niin käyppä kurkkaamassa vaikkapa näitä ihanuuksia mustina, tai nämä edellisen kanssa samaiset mutta sinisinä. Ihania!

Kun tarkoitus oli käydä tänään ihan vaan kierrätysreissulla (tyhjentämässä sanomalehtivuori kierrätyspisteeseen) jäi asustaminen sen verran vaiheeseen, että kynnet jäi burgundinpunaamatta:) 

Seuraavalla (kierrätysreissu)kerralla täytyykin olla hiukka tarkempi, heh.





Neule: Bershka
Housut: Armani Exchange
Kumisaappaat: Hunter
Laukku: Chanel

Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.

Kuulumisia muotimessuilta: Jussi Salminen

3.11.2012

Sallikaa minun palata vielä muutaman jutun verran parin viikon takaisille I Love Me -muotimessuille.. Bloggers Loungessa nimittäin poikkesi moni mielenkiintoinen uusi tuttavuus ja yksi mielenkiintoisimmista oli ehdottomasti 2011 Muodin Huipulle -ohjelmasta tuttu Jussi Salminen. Itse asiassa Jussi poikkesi jututtamassa White Trash Disease -blogin räväkkää, aitoa, fiksua ja ihan superkaunista Nataa. Siitä se meidän jutustelu Jussi Salmisen kanssa sitten alkoi.

Jussilla oli messuilla oma osastonsa, jossa oli esillä hänen Olav -tuotemerkkinsä uusinta mallistoa. Se oli kieltämättä aika pysäyttävä ja puhutteleva. Suorastaan häkellyttävä omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Huippusuunnittelijahan ei toimi niin, että se menee Eurokankaaseen, ostaa sieltä jotain kivan tuntuista ja  sopivanhintaista kangasta ja alkaa tehdä siitä jotain kivaa vaatetta. 

Huippusuunnittelija nimittäin tuunaa ensin kankaan, ellei peräti tee sitä itse. 

On jotenkin ihmeellistä, miten aina ja ajasta aikaan voi syntyä niin paljon uutta ja hämmentävää luovuutta! En olisi ikinä voinut edes kuvitella, että laukun somisteena voisi käyttää ihmisen omaa hiusta! 

Minä olen ehkä hyvä jossain, mutta sen tiedän, että vaatteiden tai asusteiden huippusuunnittelijaksi minusta ei olisi. Sitä luovuutta, mitä suunnittelijoilla luonnostaan on, ei vain kertakaikkiaa ole minulle siunaantunut.

Jussi Salmisella on edessään mieletön tulevaisuus vaatesuunnittelijan aatelistossa, ehkä jopa New Yorkissa! Jussilla on muuten oma Olavfashion -blogi, jossa kannattaa ehdottomasti pistäytyä. Pääset sinne vaikkapa tämän linkin kautta.

Ja Natalla on edessään takuulla mahtava viikonloppu Lontoossa.

Oikein mukavaa, sateista viikonloppua! 
Etanatkin on muuten heränneet muutaman päivän kestäneestä horroksestaan, dääm.






Seuraa blogiani:
Google+

Blogin etusivulle pääset tästä linkistä, klik.
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.