Äidin vaatekaapilla

4.8.2011

Minun lapsuudenkoti sijaitsee noin 7-8 tunnin ajomatkan päässä. Lentäen toki matka on lyhyempi, mutta useimmiten auto on se ainoa vaihtoehto. Koska matka on sen verran pitkä, käyn kotosalla yleensä kerran vuodessa, maksimissaan kaksi kertaa. Äiti viettää kuukaudesta noin pari viikkoa eteläisessä osassa Suomea ja hänen kanssaan näemmekin todella tiiviisti. Kotona varsinaisesti en siis käy kovin usein.

Aina kun käyn lapsuuden maisemissa, nousee ihan mieletön nostalginen fiilis. Mitä vanhemmaksi tulen, tuo fiilis vaan kasvaa ja kasvaa. Ei kuitenkaan niin, että mieli tekisi muuttaa pysyvästi näihin maisemiin, ei todellakaan. Tämä on liian "kuollutta" seutua enää pysyvää asumista ajatellen. Siitä ajatuksesta olen kasvanut jo aikaa sitten pois. Palvelutkin täällä on joka kerta vaan vähentyneet, koska ihmiset ei käytä niitä. Kai täällä eletään sen verran omavaraistaloutta, ja pääsääntöisesti tullaan toimeen hyvin vähäisellä määrällä tavaraa, en tiedä. Erilaiset tarjous- ja halpahallit sun muut senttilät täällä kukoistaa, kaikki muu elinkeinotoiminta lähes näivettyy pois. Tunnen monta tapausta täältä, joiden elämän tarkoitus on paisuttaa pankkitilin saldoa niin isoksi kuin suinkin. Pihistäminen on tosi jees, koska se toteuttaa kätevästi elämän tarkoitusta. Ja sitten valitetaan, että palvelut häviää ja kaupat kuolee pois, eikä ymmärretä, että syylliset on tasan yhtä lähellä kuin lähin peili.

Tarkoitus ei ollut nostaa epäkohtia esiin, vaan fiilistellä kotiseutumuistoilla. Pengon joka kerta omia laatikoitani ja vanhoja kaappeja ihan vaan löytääkseni menneisyydestä jotain hailaitteja. Ja tänään onnistuin. Puin päälleni äidin mekon (joka ei ole menneisyydestä, vaan ihan tästä päivästä) ja samalla sattumalta törmäsin näihin aivan ihaniin kenkiin. Ne lienee alunperin jostain 1960-luvulta, ja ostin ne  kirpputorilta joskus opiskeluaikoina 1990-luvulla. Muistan niiden tarinan oikein hyvin; ne maksoi kirpparilla ensin 25 markkaa (noin 4 euroa), enkä raaskinut ostaa niitä. Seuraavan käynnin yhteydessä ne maksoi enää 5 markkaa (85 senttiä) ja silloin ne tarttuivat mukaan. Pidin kenkiä tosi paljon aikoinaan ja tykkäsin niistä ihan mielettömästi. Onnekseni ne eivät ole hävinneet erinäköisten siivousten yhteydessä vuosien varrella. 





Nämä kengät taitaa jatkaa muutaman vuoden tauon jälkeen aktiivielämää kanssani ihan muissa maisemissa. Jos korkoa olisi hiukan enemmän, nämä voisivat hyvinkin olla ne "täydelliset nuden väriset korkkarit", joita olen etsinyt kotvasen tovin aikaa.

Laittaisitteko Te jalkaanne nämä kengät?

Seuraa blogiani:

11 kommenttia:

  1. Eipäs siitä ole kuin semmoiset kymmenisen vuotta, kun Pertti Palmrothilla töissä olessani bongailin liikkeen hyllyiltä ihan saman tyylisiä kenkiä :) . Silloinkaan omaan vaatekaappiin ei tullut kyseisiä kenkiä haalittua, kun kaipaan enemmän korkoa kengältä. Mutta sinulle sopii erinomaisesti. Kaunis on mekko myös. Mekko on hyvinkin oman oloista tyyliä, joten jos vastaava kävelisi vastaan, niin hyvinkin saattaisi päätyä saumurin kautta päälle :) . Epäilen mallista siis, että tuon tyyppinen malli voisi vaatia hiukan muutoksia, että pukisi mua.

    VastaaPoista
  2. Upeat kengät! Ehdottomasti käyttäisin, vaikka en aktiivisesti retro- tai vintagevaatteita harrastakaan.

    VastaaPoista
  3. Mun on pakko tällaisena anonyymitaustailijana tuumailla että laittaisinpa hyvinkin tuollaiset popot jalkaani :) Mulla on yhdet kirppiskengät itselläni joihin liittyy tarina. Kyseessä on mustat 60-luvun piikkikorkoiset ja -kärkiset avokkaat, joissa on pieni rusetti päkiän päällä. Äidilläni oli sellaiset kengät aikanaan ja pikkutyttönä tepsuttelin niissä kovasti, ja odotin niin sitä isoksi kasvamista että voisin pitää niitä kenkiä. Mutta kuinkas kävi - kun kasvoin riittävän vanhaksi, kasvoin myös isommaksi kuin äitini eikä ne ihanat kengät mahtuneetkaan enää jalkaan... nuorempi siskoni käytti ne punkkariaikanaan sitten puhki, ja voi kuinka olinkaan katkera. Mutta äläs: vuosia myöhemmin, päälle kolmekymppisenä löysin naapurin Emmaus-kirpparilta tismalleen samanlaiset kengät ja omaa kokoa, hintaa taisi olla just joku 5 markkaa. Äitini ihmetteli kun hehkutin puhelimessa, että mitä sinä niillä kengillä teet. Sanoin että jos en muuta keksi niin pidän vaikka kirjahyllyssä kun ovat niin kauniit. Kirjahyllyssä ne ovat pääosin olleetkin, yhdet rusetti- ja yhdet 60-luvun teemabileet on niillä kengillä tanssattu :) Anteeksi pitkä tarinani ja kiitos kivasta blogista, seurailen säännöllisesti kun olen kerran löytänyt.

    VastaaPoista
  4. Tiedän ja jaan saman tunteen lapsuudenmaisemista, kotiseudulleni ajaa kesällä kuudessa tunnissa. Siellä on kiva käydä ja tavata sukulaisia, mutta sinne en voisi muuttaa takaisin.

    VastaaPoista
  5. hahahaa:D Luulin jo että puhuit hollantilaisista (pankkitilin saldo paisuu) mutta taidat kuitenkin olla ihan suomalaisissa maisemissa. Täällä ihannoidaan tuota penninvenytystä niin että hinnat ovat ja pysyvät alhaalla. Mikä tietysti on ihan kiva asia...marketit kilpailevat jatkuvilla tarjouksilla joita Suomessa ei pysty edes ajattelemaan. Kaikki hollantilaisten halpisketjujen omistajat (jotka ovat yksityisiä perheitä) kuuluvat listalle ihmiset joiden omaisuus on yli 51 miljoonaa;)

    Kengät ovat aivan ihanat. Käyttäisin jos löytyisi kaapista. Näyttäisivät todella kauniilta suorien mustien housujen kanssa, sellaisten leveälahkeisempien.

    VastaaPoista
  6. Vähän aiheen vierestä, mutta Champagne, usein Hollannissa käyvänä kiinnostaisi tietää noiden halpaketjujen nimet. Itse en välitä vaatekaupoissa juoksemisesta, se on lähinnä painajaista, mutta jos osaat suositella muutakin kuin C&A:ta, niin kiitollisuudella otan vinkit vastaan vaikka ihan privaatisti.

    Mitä tulee kenkiisi, niin anteeksi suoruuteni, mutta ne eivät juurikaan silmääni hivele :-). Olen itse niin pitkä, että korkokenkiä ei tarvitse pituuden vuoksi käyttää, enkä edes omista sellaisia, matalat korot ovat hyvät :D.

    Mitä tulee kotimaisemiin, niin poikkeamme usein katsomassa lapsuusmaisemiani, kun mieheni kotiseudulla käymme vieläkin pohjoisemmassa. Poikkeama päätieltä on vain muutamia kilometrejä, joten on kiva fiilistellä muutaman kerran vuodessa. Muu perheeni on muuttanut sieltä pois jo aika päiviä sitten, joten heitä tapaamme sitten aivan eri puolella Suomea. Kovasti ovat maisemat muuttuneet kotiseudullanikin. Vietämme paljon aikaa mieheni kotiseudulla, jossa viihdymme aivan erinomaisesti ja mieluusti olisimme tänne pohjoiseen töihin tulleetkin, jos vain oman alan töitä olisi tarjolla. Täälläkin on kauppoja lopetettu, mutta kaiken tarpeellisen kuitenkin saa ja palvelu on aivan erinomaista, paljon parempaa monissa kaupoissa kuin etelässä. Ihmiset ovat niin erilaisia ja etelään on ollut pakko lähteä töiden perään, mutta en siellä ole viihtynyt. Pohjoiseen palaisin, jos se vain olisi mahdollista.

    VastaaPoista
  7. Voisin aivan hyvin laittaa jalkaani:)
    Esim . syksyllä paksummat sukkikset, neulemekkoa ja helmet kaulaan.
    Olen samaa mieltä, että raha kiertoon vaan! Ei mitään mukaansa täältä saa ja elämästä pitää voida nauttia.
    Rahaa käyttämällä on työllistävä vaikutus näin mie aattelen:)

    VastaaPoista
  8. Vauhtimamma; Näissä kengissä on kieltämättä henkäys Pertti Palmrothia. Kengän sisältä löytyy merkintä tekijästä, eli Aito Nahkakenkä Arlette Made in Finland. Eli siis suomalaista käsityötä.

    Anonyymi; Silloin kun ostin nämä, oli retrohenkisyys kovasti in. Nykyään oikea sana lienee juurikin mainitsemasi vintage.

    Anonyymi: Iiihana tarina!! Ja tiedätkö mitä - jäin miettimään, että mitäköhän säilyttäisi tästä päivästä jälkipolville tuottamaan heille nostalgisia hetkiä heidän omassa aikuisiässään. Vanhentuneiden tavaroiden hävittämisen vimma on suunnaton, kun tulee tarvetta tehdä uusille hankinnoille tilaa.. Mikä on tämän päivän tulevaisuuden klassikko?

    Marjukka; Sinun kotiseutusi on hieman etelämpänä, mutta samoilla lakeuksilla. Ja riittävän kaukana joka viikonlopun vierailuille. Sukulaisiakin on aivan ihanaa tavata aina lomareissujen yhteydessä - lieneekö syynä juurikin pitkä matka ja harvat vierailut..

    Champagne; Aika mielenkiintoinen ja yllättävä tieto Hollannista - siis tuo halppiskulttuuri ja säästämisen vimma. Ai niin, mulla odottelee mustat suorat pellavaiset housut töihinpaluuta, joka tapahtuu maanantaina. Nämä kengäthän sopii niidenkin housujen kanssa!

    Pauska; Champagnen tavoitat varmaankin parhaiten hänen oman bloginsa kautta (abottleofchampagne.blogspot.com). Kuvauksesi ihmisten eroista pitää täysin paikkaansa, olen sen monta kertaa todennut. Minuakin välillä kummastellaan, koska olen ihan eri tavalla sosiaalinen kuin nämä paikalliset ihmiset täällä "etelässä". Palvelu on kyllä pohjosen jäljelle jääneissä ja niissä menestyneimmissä yrityksissä todella ensiluokkaista. Aina sekään ei kuitenkaan riitä takaamaan menestynyttä liiketoimintaa, eikä se saa ihmisiä ostamaan niitä hiukka kalliimpia asioita.

    Lennu; Sopiva säästäminen ja terve kulutus - sillä se kansantalouskin pyörii.

    VastaaPoista
  9. Dank je wel, pistinkin jo mailia :-)

    VastaaPoista
  10. En laittaisi omiin jalkoihini noita popoja, mutta sinun jalassasi näyttävät vallan sympaattisilta. Tuossa lähikuvassa näyttää jotenkin että ne olisivat väärissä jaloissa. Mikä lien optinen harha.
    Näiden kanssa sopisi joku yksinkertaisen tyylikäs kotelomallinen vintagemekko 60-luvulta!

    VastaaPoista
  11. Pauska; Hyvä juttu! Toivottavasti saat hyviä vinkkejä;)

    Anonyymi; Odotahan, kunhan saan tehtyä jutun siitä, miten itse käytin näitä kenkiä silloin, kun retrous oli kuuminta hottia - joskus 90-luvulla. Kuvat on jo otettu, nyt tarvitaan vaan inspiraatio jutun tekemiseen. Mallina en ole minä, vaan minun "luottomalli" Siiri. Mutta juu, vintagea päästä varpaisiin toimii ehkäpä parhaiten.

    VastaaPoista

© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.