Stronger (than ever)

19.10.2018

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

Kyllähän se on niin, että vastoinkäymiset vahvistaa. Ensin ne hajottaa, mutta lopulta aina vahvistaa ja sen jälkeen ehkä lisää hiukka kyynisyyttä. Epäonnistumiset on ehkäpä elämän parhain korkeakoulu ja opettelemisen arvoinen taito, erityisesti, miten niitten jälkeen kasaa itsensä ja jatkaa eteenpäin - niistä oppineena vai niistä lannistettuna.

Meikäläinen taitaa olla yrittämisen ja epäonnistumisen mestari. Olen kohdannut todennäköisesti kaikki ne epäonnistumiset, mitä vaan voi tällä yrittämisen matkalla kohdata. Ainakin tuntuu siltä. Heittäydyn kerta toisensa jälkeen mukavuusalueen ulkopuolelle, kun teen asioita ensimmäistä kertaa. Joskus onnistun ja joskus en. En edes uskalla heittäytyä hyvänolon tunteeseen, koska olen oppinut, että jos jään fiilistelemään, niin kohta jysähtää. Kai se on sitä kyynistymistä. Eilen tuntui pitkästä aikaa ihan hiton hyvältä ja tiedättekö, mitä sitten tapahtui. Aamulla, kun heräsin, oli nettikauppa ihan pimeänä. Sain muutama päivä sitten sähköpostiin viestin, jossa uhkailtiin jollain (en muista millä, koska pistin viestin roskikseen samantien), jos en maksa X määrää Bitcoineja. Ajattelin heti, että liittyiskö tämä pimeys nyt sitten siihen, en tiedä. Se tuli ensimmäisenä mieleen. Sitä totaalista pimeyttä jatkui joka tapauksessa kuusi, pitkää, tuntia, jotka tuntui oikeasti i-kui-suu-del-ta. En haluaisi sanoa, että mitäs fiilistelit.. 

No, kun elämässä on niin paljon epävarmuutta ilmassa, on ihan hyvä pistää asioita välillä oikeisiin mittakaavoihinsa ja miettiä, mitkä asiat on ihan hyvin just nyt. Itseasiassa erinomaisesti.

<3 Huomenna starttaava Lontoon reissu. Osittain businessmatka, mutta suurimmalta osin ei. Lähdetään matkalle kaksin. Oi, ihana ihana Lontoo!

<3 Äiti tuli tänään tänne meille, enkä haluaisi päästää häntä enää pois. Korvaamaton.

<3 Elixia -jäsenyys ja sen myötä ihan mahtava liikunnan ilo. Paras tapa saada ajatukset kasaan.

<3 Superinspiroiva viesti ihanaiselta ystävältä - ai että se piristää päivää! Niitä pitäisi jakaa niin paljon enemmän itsekin, jos ne saa aikaan yhtä innostuneen fiiliksen.

<3 Perjantai - ikuinen inspiraation ja ilon aihe.

Aina, kun tuuli iskee vasten kasvoja, yritän listata vähintään kolme asiaa, joista just sillä hetkellä olen superkiitollinen. Se auttaa kummasti, kannattaa kokeilla!

Mutta siis - huomenna lähdetään tosiaan Lontooseen ja lupaan (kautta kiven ja kannon), että Instamateriaalia on luvassa! Pistähän siis meikäläisen Instagram -tili seurantaan ja tuu matkalle mukaan - nähdään siellä <3

Stronger by Business Woman
Leggingsit: Stronger, koko XS (kas nämä näin)*
Toppi: Stronger, koko S (eli tämä klik)*
Neule: Michael Kors
Bootsit: Dr Martens, klik

Stronger by Business Woman
Stronger by Business Woman
Stronger by Business Woman
Stronger by Business Woman
Stronger by Business Woman
Stronger by Business Woman
Leggingsit: Stronger /Grace*
Toppi: Stronger /Grace*
Kello: Fitbit*

* Tuotteet saatu blogin kautta.


Seuraa blogiani:

Päivän Street Style

17.10.2018

Hullut Päivät oli taas ja meni yhtä nopsaan. En ostanut mitään, koska en vaan tarvinnut mitään. Kävin kerran mukana hulinoissa, kun mies päivitti omaa mustien kenkien armeijaansa. Hänellä on tapana katsoa aina myös Hugo Bossin, Sandin ja Tiger of Swedenin tarjouspuvut, ja joka kerta hän ostaa jonkun, yleensä Sandin. Mutta AINA normaalihintaisen. Siitä huolimatta hän käy uskollisesti katsastamassa ne edullisemmatkin versiot.. Meistä hän on ehdottomasti se, joka "viihtyy" paremmin tuon tyyppisissä tilaisuuksissa, ja joita minä vierastan.

Teitkö jotain huippulöytöjä, olis kiva kuulla!?

Viimeiset pari viikkoa on ollut kyllä yhtä hullunmyllyä. Vantaan Fashion Centerin ysmyistä lähtien elämä on ollut yhtä "rastien leimaamista", suoriutumista ja selviytymistä. Ihan älyttömän moni asia on vaan jäänyt odottamaan parempaa hetkeä ja tiedättekö, mitä seuraa, kun asiat ei ole järjestyksessä? No nehän vaivaa mieltä, jos ei tietoisesti niin tiedostamatta. Ja siitä seuraa, että nukkuminen vaikeutuu tai jos nukun, niin herään kauhun sekaisin ajatuksin keskellä yötä, tiedättekö, sillä tavalla säpsähtäen. Se on ihan kamalaa! Ja kun niitä tekemättömiä töitä vaan lykkää ja lykkää, niin eihän ne todellakaan sillä hoidu - pahenee vaan.

Olin jokunen viikko sitten kuuntelemassa eräässä Ilmarisen järkkäämässä tilaisuudessa Harry Harkimoa ja hän kertoi, että parasta lääkettä yrittäjälle on vaan tehdä ne mielenpäällä olevat asiat, yksi kerrallaan päiväjärjestykseen. Yksinkertainen, mutta hyvä sääntö. Pää kannattaa pitää huolista vapaana. Oli jotenkin helpottavaa kuulla se asia hänen suustaan ja todeta, että tämä vaiva lienee aika yleinen.

Eilen minulla oli pitkästä aikaa sellainen päivä, että en ollut varannut mitään muuta kelloon sidottua, kuin tapaamisen erään ihanaisen ystävän kanssa kaupungilla. Olin päättänyt, että NYT kaikki asiat on vaan tehtävä niin, että illalla nukkumaan mennessä mikään ei tunnu pahalta. Ja niin kuulkaa kävi. Ai että mikä ihana ja vapauttava fiilis valtasi illalla koko hiton ruumiin - se tunne <3

Tämä pahin mielen sekamelska johtui siitä, että just pahimmoilleen hektisimpään aikaan vaihdoin koko taloushallinto-ohjelmistoa ja huh, mikä homma se olikaan! Toivottavasti sitä ei tarvitse tehdä enää ikinä.. Tai jos tarvii, niin sen saa tehdä joku muu.

No mutta. Ihanat lämpimät säät on hellineet meitä ja aiheuttaneet melkoisen takkihaasteen. Ilman takkia ei oikein voi kulkea ja toppatakki tai talvinen parka on aivan liikaa. Onneksi sain ostettua itselleni tämän Oasiksen viimeisen S-kokoisen parkatakin, joka on kuin tehty tällaiseen epämääräiseen välivuodenaikaan. Se suojaa tuulelta ja pitää sateen sekä näyttää hyvältä! Se on riittävän pitkä, ihanan väljä ja kivasti pelkistetty, kun kaikki napit edessä on piilonappeja. En voisi kuvitellakaan kiristäväni vyötärönauhaa, vaan tykkään takista juuri näin väljänä, vähän ylisuurena.

Olen myös ihastunut kuvissa näkyvään ruskeaan Satchel -laukkuun, jonne mahtuu kamerasta lähtien kaikki tarpeellinen. Ja kun sen saa cross-body, niin kädetkin on tarvittaessa vapaat. Sekin kestää hyvin sateen, eikä edullisena laukkuna sitä juuri tarvitse varoa. Toisin kuin vähän arvokkaampia laukkuja, joita tykkään käyttää arkea vähän speciaalimmissa hetkissä.

Pakko sanoa loppuun vielä noista housuista.. Meillehän tuli viime maanantaina Oasiksen valikoimiin keinonahkaisia leggingsejä, jotka todellakin vietiin käsistä. Viidessä päivässä niistä oli mennyt jo 90% ja seitsemässä päivässä ne oli kaikki loppu. En ehtinyt ostaa niitä edes itselleni! No, en olisi niitä oikeastaan edes tarvinnut, koska nämä jalassa olevat on palvelleet hyvin ja ovat edelleen ihan hyvässä hapessa.

Eipä muuta kuin ihanaa, lämpöistä syyslomaa jo lomaileville ja sitä odottaville - Nähdään taas <3

Repeat Vihreä Parka, Oasis Finland
Takki: Repeat Parka (koko S), klik tämä
Housut: Oasis
Laukku: Steffi Satchel, klik tämä
Kengät: Dr Martens, klik nämä näin
Arskat: RayBan, nämä näin

*linkit ovat kaupallisia linkkejä

Repeat Vihreä Parka, Oasis Finland
Repeat Vihreä Parka, Oasis Finland

Repeat Vihreä Parka, Oasis Finland
Seuraa blogiani:

Muutama kotikuva vielä ja muutoksen tuulia Showroomin osalta

11.10.2018

Lupailin toteuttaa tämän postauksen jo eilen, mutta valitettavasti jälleen kerran suunnitelmiin tuli ennalta-arvaamattomia muutoksia. Rakas, tärkeä ystävä tarvitsi olkapäätä enemmän kuin koskaan ennen ja silloin kaikki muu sai luvan väistyä. Toisen huolet ja surut ei tietysti lähde pyyhkäisemällä omiltakaan harteilta, joten pahoittelut jo heti alkuun, että se varmasti paistaa läpi tässäkin tekstissä..

No mutta. Näitten kotipostausten myötä tänne tulvii sen verran uusia lukijoita, että pieni kertaus tästä meikäläisen tilanteesta lienee paikallaan. Olen siis kohtuullisen tuore yrittäjä ja tuon tänne Suomeen muotibrändi Oasiksen tuotteita. Oasis on yksi UK:n suurimmista High Street -brändeistä, jonka mallisto on trendikäs, naisellinen ja hyvinkin kohtuuhintainen. Brändi ei ole välttämättä mikään nuorisobrändi, vaikka käyttäjäkunta onkin ikäjakaumaltaan hurjan laaja. Työssäkäyvät naiset on varmastikin se suurin käyttäjäkunta.

Meillä on verkkokaupan lisäksi ollut noin vuoden ajan Showroom Helsingin Ullanlinnassa (Korkeavuorenkatu 1 B 11, 2. krs) mainostoimisto Huvilan tiloissa. Se on meikäläisen työhuone ja siellä on aina se uusin mallisto esillä. Aina kun lähetys saapuu Lontoosta, meillä on ollut tapana pitää Showroomilla ovet avoinna kaikille halukkaille. Siellä on päässyt hypistelemään, sovittamaan ja shoppailemaan, jos verkkokaupassa asioiminen mietityttää. Ja tietysti muutenkin.

Kyseisessä huoneistossa (jossa Showroom siis sijaitsee), on tulossa isoja muutoksia, jotka tarkoittivat meidän osalta sitä, että en oikeastaan halunnut enää jäädä sinne, enkä siten allekirjoittanut uutta sopimusta. Se tila on Oasiksen käytössä enää tämän kuluvan lokakuun loppuun saakka, eli jos haluat tulla vielä käymään siellä, alkaa olla korkea aika. Laitan tämän postauksen loppuun vielä ajankohdat, jolloin se on avoinna, ja sen lisäksi Facebookista löydät tapahtumasivut täältä, klik.

En tässä vaiheessa vielä oikein osaa sanoa, minne sieltä suunnataan, mutta eiköhän sekin tässä vielä selkene. Minä ainakin kaipaan tällaisia uusia tuulahduksia, koska vanhaan tuttuun paikkaan olisi ollut helppo vaan jäädä. Nyt on taas pakko miettiä jotain uutta, ja se on kyllä hyvä juttu se - tykkään!

Kuvituksena on uunituoreita kuvia meidän olohuoneesta. Niissä ei ole oikeastaan mitään muuta uutta kuin tuo musta villamatto Woodnotesin K-tuolien alla. Ostin sen (pienoisen hikipaineen alla) sunnuntaina, kun ne edellisessä postauksessa kertomani kuvaukset oli seuraavana päivänä. Ja voi vitsit, että se sopii minusta siihen kuin nenä päähän! Matto on muuten ostettu Kauppakeskus Redin Jyskistä. Jysk on tehnyt kyllä ihan mielettömän kasvojenkohotuksen ja on tällä hetkellä yksi kivoimmista (ja edullisimmista) sisustuskaupoista, erityisesti uudet kauppakeskusversiot Forumissa ja Redissä. Tykkään katsella niitten uutuuksia, vaikka harvoin tulee mitään ostettua.

Eipä oikeastaan muuta tällä kertaa. Toivottavasti nähdään vielä Showroomilla ennenkuin se pistetään pakettiin.. Tässä vielä kooste aukioloista ennen sen exitusta. Nähdään taas <3

Oasis Showroom on avoinna:
Perjantaina 12.10 klo 14-19
Lauantaina 13.10 klo 12-16
Maanantaina 15.10 klo 14-19

Lisäksi vielä:
Lauantaina 27.10 klo 12-16
Maanantai 29.10 klo 14-19
Tiistai 30.10 klo 14-19 

Osoite: Korkeavuorenkatu 1 B 11 (2. krs)

My Home, Business Woman
My Home, Business Woman Helsinki
Seuraa blogiani:

Koti kuvauskuntoon ja kuvausten asu

9.10.2018

Ihana uusi viikko pyörähti käyntiin ja pääsin taas oman arjen ääreen <3 Edellinen viikonloppu meni melkoisissa markkinahulinoissa Vantaan Fashion Centerin ystävänmyynneillä ja sen jälkeen alkoikin valmistelut eilisiä lehtikuvauksia varten.

Meidän kotia (ja minua myös) nimittäin kuvattiin eilen erääseen aikakauslehteen ja kylläpä se aiheutti melkoisia paineita. Meillä kun ei ole aikaisemmin ollutkaan kotikuvauksia, ellei yhtä Hesarin kotijuttua lasketa.. Siinä kuvattiin vain hissiä ja juttu oli sen ympäriltä. Se oli aika iisiä tähän eiliseen verrattuna.

Hommaan tuli hiukan vaikeuskerrointa, kun systeri lapsineen pelmahti Tallinnasta meille viikonloppuvieraisille eli minun siivousurakka ei onnistunutkaan ihan suunnitelmien mukaisesti. Niin ja olihan meillä appivanhemmatkin lauantaina.

Aika moni teistä siellä ruudun toisella puolella näki kesällä minun Insta tarinoissa ne videot, joissa esittelin systerin superkaunista Tallinnan kotia. Hänellä on aina ollut enemmän silmää kauniille sisustukselle ja niinpä me sitten yhdessä hänen kanssaan saatiin stailaus oikein kunnolla vauhtiin. Hän mm. toi minulle tuon ison liljakimpun Tallinnasta, joka onneksi säilyi kuvauspäivään asti ja näköjään yhä edelleen se on ihan priimassa kunnossa. Siivousurakan pääsin aloittamaan vasta sunnuntaina iltapäivällä, mutta tosiaan, stailaukseen sain häneltä ihan loistavia ideoita ja apuja.

Tämä kyseinen lehtijuttu ilmestyy vasta ensi vuoden puolella ja vinkkaan ilman muuta, kunhan se on ulkona. Kuvaaja sai aikaiseksi ihan huikeita kuvia ja jo tässä vaiheessa voin sanoa, että ei meillä ole oikeasti niin hienoa, kuin miltä ne kuvat näyttivät!

Kuvaksen asuksi valitsin aika neutraalin, klassisen asun eli superkauniin paidan Oasiksen mallistosta (klik tämä) ja nuo ikivanhat keinonahkaiset housut, jotka ovat myös Oasiksen. Saatiin muuten eilen mallistoon ihan superihanat, pehmeät, joustavat keinonahkaiset leggingsit, jotka kannattaa kyllä napata itselleen, jos haluat hyvät ja mukavat keinonahkahousut. Ne on nämä näin, klik. EDIT: Kurkkaappa Mian (cincinbymiamalmi) -blogista, miltä ne näyttävät hänen jalassaan! Hän oli nimittäin meillä eilen tähän lehtiartikkeliin liittyen ja päästiin hänen kanssaan availemaan ja testailemaan Lontoon uunituoretta lähetystä :)

Semmoinen urakka on nyt takana ja tietysti mielenkiinnolla odotan lopputuloksen näkemistä. Leo (meidän pieni Pomeranian) oli tietysti myös itseoikeutetusti mukana kuvauksissa ja kylläpä se oli voipunut päivän päätteeksi. Kun se hyppäsi tuohon sohvannurkkaan viltin päälle, se ei juuri liikahtanutkaan illan aikana siitä <3

Huomenna keskiviikkona kerron hiukan Showroom -kuulumisia, jossa on pieniä muutoksen tuulia ilmassa. Pääsen arpomaan myös 3 kappaletta I Love Me -messulippua eli pysytelkäähän kuulolla. Nähdään taas <3

Leila Twist Front Paita, Oasis Finland
Paita: Leila Twist Front Paita (koko 36), Oasis (tämä näin, klik)*
Housut: Oasis (tässä vastaavat, klik)

Leo the Pomeranian, Business Woman
^Hiukan uupunut vahtikoira omalla paikallaan <3 Velourtyynyt (roosa ja myöhemmin kuvassa näkyvä vihreä) ovat PR-lainoja Hemtexiltä.

Koti, Business Woman
Leila Twist Front Paita, Oasis Finland
Koti, Business Woman
* Tähdellä merkityt linkit ovat kaupallisia linkkejä.

Seuraa blogiani:

Näin oma kännykkä VALEHTELEE minulle! Ja muutama merkityksellinen kännykkäkuva

26.9.2018

Ajattelin ensimmäistä kertaa evö tehdä postauksen, jonka kuvat on siirretty käsittelemättöminä, semmoisinaan suoraan puhelimesta. Tai no, ei ihan suoraan, vaan Dropboxin ja Flickr´n kautta. Siinä mielessä suoraan, että yhtäkään kuvaa ei ole käsitelty yhtikäs mitenkään - ei valoa, kirkkautta, terävyyttä tai muitakaan hienosäätöjä.

Kun otan kameralla kuvia ja siirrän ne sieltä eteenpäin, ne siirtyvät säilöön pilven päälle Dropboxiin. Ja sieltä edelleen kaikki blogikuvat Flickr´n sivustolle. En tiedä miksi, mutta jos siirrän kuvat suoraan Dropboxista tänne bloggerille (jonka alustaa siis käytän), kuvat näyttävät todella rakeisilta ja huonolaatuisilta. Tämän postauksen viimeisestä kuvasta näet eron eli niistä ensimmäinen on siirretty suoraan Dropboxista ja toinen on ladattu ensin Flickriin ja sieltä tänne Bloggeriin.

Onko nämä tuttuja reittejä Sinulle? Ja miten Sinä siirrät kuvat tänne blogiin, olisi kiva tietää?

Jostain syystä koen, että kännykkäkuvia ei voi oikein hyödyntää muutoin kuin Instagramin Story -osiossa, jonne lätkin kuvia ja videoita kyllä aikalailla semmoisenaan, fiilispohjalta. Tykkään itse katsella eniten "real life" -tyyppisiä Stooreja ja niitä itsekin sinne tuotan - sellaista matskua, jota ei oikein kehtaa muualle laittaa, koska ne säilyvät siellä vain sen 24 tuntia.

Minun kännykkä on Honor 8 -mallia, joka on mielestäni edelleen ihan ookoo kamerana. Tosin etukamera tuottaa luokattoman huonoa materiaalia, koska olen sitä tahtomattani vahingoittanut jossain yhteydessä. Tiiä sitten missä.. Mutta se puhelimen puoli, se on suorastaan pelottava! Se on saattanut meikäläisen niin monta kertaa noloihin tilanteisiin, että jo vallan kunnianloukkauksesta tekisi mieli syyttää jotakin muuta tahoa kuin itseä. Minun ärsyttävä, välttämätön puhelin nimittäin valehtelee, kuka soittaa. Se väittää, että se edellinen, joka minulle soitti, soittaa uudelleen. Ihan siinä ruudussa lukee nimeltä, että esim. puoliso soittaa, vaikka soittaja on joku aivan muu. Mietippä itse, kun olet just vääntänyt puolison kanssa jotain arkista elämän dilemmaa ja 5 minuutin kuluttua puhelimen ruudulla lukee, että hän soittaa uudelleen. Miten sinä vastaisit siinä tilanteessa puhelimeen? Minun vastaukset on luokkaa: No mitä nyt TAAS! Tai "Moikka Rakas" Tai kun systeri soittaa, kysyn suoraan heti samantien, ilman vastausproseduureja, että "Mitä Nakku?". Tämmöinen hiukka nolo retrotermi jostain 80-luvun alusta, jolla pojat meitä tyttöjä kutsui (tai haukkui).. Ja luurin toisessa päässä onkin asiakas tai yhteistyökumppani tai joku muu.. Auts! Hävettää niin että veret seisahtaa tässä miettiessäkin! Puhelin ei tee sitä joka kerta ja sen tähden olenkin mennyt lankaan noin kymmenkunta kertaa ja jokaikinen kerta se on ollut aivan hirvittävän järkyttävän noloa. Kun on niin monta kertaa tullut jymäytetyksi, vastaan nykyään joka ikiselle soittajalle omalla nimellä, koska en luota puhelimeen enää ollenkaan. Tosin enää viime aikoina tätä valehtelua ei ole tapahtunut eli kyllä se on sen verran älykäs laite, että se ei enää viitsi pelleillä meikäläisen kanssa. Siirtynyt varmaan jollekin toiselle tekemään jäyniään.. Niin ja yhteystietojakin se hävittää, erityisesti niitä, joille en ole vähään aikaan soitellut. Aivan outo värkki on tämä meikäläisen "äly"puhelin.

Onko muille sattunut vastaavaa? Kukaan ei tunnu tietävän, mistä nämä ongelmat johtuu..

Pitäisi siis hankkia uusi puhelin, mutta kun se on niin hiton isotöinen juttu. Se kun on melkoinen tietopankki ja henkilökohtainen serveri sun muuta.. Ja arvatkaapa vaan, onko jokaisen aplikaation salasanatkaan tallella..

Mitenköhän tämä menikin tämmöiseksi kovin tietoteknis -painotteiseksi tämä meikäläisen jutustelu. Suunnittelin kirjoittavani mm siitä, että Oasis on mukana ensi viikonlopun Ystävämyynneissä Vantaan Fashion Centerissä - tulkaahan mukaan! Tapahtuman Facebook -sivuilta löytyy enemmän tietoa eli täältä näin, klik. Ollaan siellä PopUp -alueella.

Toinen asia, mistä suunnittelin kirjoittavani, oli se, mitä jouduin eilen näkemään omin silmin. Omalla kotikadulla. Ja piti soittaa poliisille siltä istumalta.. Onneksi meidän juniori ei sitä nähnyt, enkä sitä myöhemminkään hänelle kertonut. Hieman oli pelkokerrointa ilmassa, kun olimme illan ja yön kahdestaan kotona..

Palataan siihen seuraavassa postauksessa, koska haluan keskustella asiasta laajemminkin. Nähdään me vaikka siellä Vantaalla Fashion Centerissä viikonloppuna. Ja jos ei, niin täällä sitten viimeistään <3


^Jostain syystä näitä kahvilakuvia on kertynyt puhelimeen runsain määrin. Harvoin niitä tulee kuitenkaan jaettua.. Kuva yhdestä suosikeistani eli Torrefazione -kahvilan tarjoiluista.

Business Woman
^Nämä ovat vihdoin valmiita, kun tytärkin on kotiutunut kesän jälkeen Pariisista. Hänhän ei suostunut ylioppilaspäivänä kampaajalle (äiti teki kampauksen), ei meikkaajalle (koska ei haluaisi käyttää ollenkaan meikkiä) eikä myöskään ammattikuvaajalle. Tässä siis meidän versiomme Kiitos -kortista. Ai niin - olenkohan kertonutkaan, että hänen lakkinsa on 90-luvulta!!
Business Woman
^ Vessaselfieitäkin löytyi kännykästä muutama..
Taidetta Kalasatamassa, Business Woman
^Aika puhuttelevaa taidetta tallentui kameralle.
Tony Molly -lanseeraus, Business Woman
^Etelä-Korean myydyin kosmetiikkabrändi Tonymoly saapui myös meille Suomeen ja heidän hauskoja tuotteitaan on alkanut ilmestyä kauppoihin - oletteko noteeranneet? Yksi sarjan menestystuotteista on tomaattipurkkiin kätketty kasvonaamio, jota myydään maailmalla yksi joka 15. sekunti. Yllä ja alla kuva heidän lanseeraustilaisuudestaan muutaman viikon takaa.

^Tämä kuva on siis kännykästä siirretty Dropboxiin ja ladattu sieltä suoraan Bloggeriin. Kuva on mielestäni kovin rakeinen ja näyttää heikkolaatuiselta.
Tony Molly -lanseeraus, Business Woman
^Sama kuva eli kännykällä otettu ja siirretty Dropboxin kautta Flickriin. Ja sieltä edelleen Bloggeriin. Kuva on huomattavasti terävämpi.
Seuraa blogiani:

Suosikkiasusteet / Pari ajankohtaista asiaa / Näissä olen superhuono -haaste

23.9.2018

Nyt on kyllä niin "tabula rasa" -tunne.. Mielessä pyörii yhtenään mielenkiintoisia aiheita, mistä pitäisi kirjoittaa, mutta just nyt ei tule niistä ensimmäistäkään mieleen.. Mennään siis ihan fiilispohjalta eli mitä just nyt on mielen päällä.

Ihan ensimmäiseksi täytyy fiilistellä uutta kauppakeskus Rediä, joka mielestäni vei pääkaupunkiseudun ja varmasti koko Suomen kauppakeskukset aivan uudelle levelille. Onhan se ihan hiton sokkeloinen ja ottaa varmasti aikansa, että sen hahmottaa kunnolla ja että sitä oppii käyttämään, mutta just se sokkeloisuus onkin minun mielestäni se "juttu". Se ei todellakaan ole kuin Itis tai Jumbo (joitakin esimerkkitapauksia mainitakseni), joissa kaupat on rakennuksen reunoilla ja välissä on valtava aukio tyhjää tilaa, vaan kaupat on lähekkäin ja vähänkin isommalla aukealla paikalla on joko kahvila tai joku salaattibaari. Ihanan tunnelmallista! Näin esimerkiksi pankkiautomaatin, mutta jos pitäisi opastaa, niin en kyllä yhtään hahmota, missä sen näin. Ja huom - Olen käynyt siellä jo useamman kerran..

Toinen paljon askarruttanut ja puhuttu asia on koulujen Move-testit, jonka vuoksi (?) nuori espoolainen koululainen menetti henkensä. Sehän on todellakin jotain aivan järkyttävää ja ymmärrän oikein hyvin, että Wilma alkoi laulaa viestejä, joissa huolestuneet vanhemmat vaativat testien poistamista kouluilta. Jää varmasti ikuiseen pohdintaan, olisiko nuori poika edelleen elossa, jos testiä ei olisi ollut.. Siihen meistä yksikään ei varmuudella pysty sanomaan oikeaa vastausta. Move-testi oli ainakin minulle aivan tuntematon käsite ja kuulin koko testistä ensimmäisen kerran vasta tämän kuolintapauksen uutisoinnin yhteydessä. En oikeasti ymmärrä, ketä ne testit palvelevat ja miksi niitä kouluilla tehdään. Mitä ne mittaa ja miten näitä testien tuloksia hyödynnetään kouluilla? Tulee ihan cooperin -testi mieleen omilta kouluvuosilta, joka sekin oli ihan hölmöläisten hommaa. Eihän niitä varten mitenkään valmistauduttu koulun liikuntatunnilla, ne juostiin ihan kylmiltään. Ymmärtäisin niiden funktion paremmin, jos niitä varten olisi harjoiteltu ikäänkuin ne tähtäimessä tai että tulosta olisi jotenkin hyödynnetty oman kehittymisen kannalta.. Jäi ikuiseksi arvoitukseksi sekin, kun en silloin tajunnut niitä kyseenalaistaa. Ai niin, mikä on Sinun ennätys Cooperin -testissä? Meikäläisen ennätys on 12 min (hahahhaa). Eli siis summa summarum - Jyrkkä EI Move-testeille, ellei niiden funktiota ole todella hyvin perusteltu nimenomaan oman kehittymisen kannalta!

Urheilusta tuli mieleen, että mun ranteessa ei tätä nykyä juuri muuta ole kuin Fitbit Versan älykello, jonka sain PR-näytteenä joskus viime keväänä. Olen ihan täysin koukuttunut siihen, koska se oikeasti motivoi meikäläistä liikkumaan ihan eri tavalla kuin oikeastaan mikään aikaisemmin. Sen motivoimana käyn säännöllisesti lenkillä (mitä en ole pitkään aikaan tehnyt) ja se puolestaan on motivoinut aina vaan kovempiin ja kovempiin suorituksiin. No, aikalailla amatöörin tasolla ollaan, mutta ollaampa kuitenkin. Tykkään erityisesti intervalli -tyyppisestä harjoittelusta, jossa on yhdistettynä matalasykkeinen lenkkeily ja maksimisykkeellä tehty porrastreeni. Ja näitä sitten vuorotellen. Itse asiassa olen ihan koukussa siihen settiin ja ai että, miten kiitollinen siitä tunteesta olenkaan. Eli tämmöisen positiivisen kierteen sai tämä ranteessa oleva musta mötikkä aikaan!

Ai niin, tekisi mieli osallistua myös blogeissa pyörivään "Missä olen huono" -haasteeseen, mutta jotenkin en ole saanut funtsittua sellaista mielenkiintoiselta kuulostavaa sisältöä aikaiseksi. En vaan ole sellainen tyyppi, joka miettisi huonoja puolia (joita todellakin löytyy, älkää siitä olko huolissanne, heh) tai sitten niitä on niin paljon, että niiden rajaaminen vain muutamaan, olisi aika haasteellista. En vaan yksinkertaisesti saa siitä aiheesta mielekästä otetta. Jos nyt yhden mainitsisi, niin olen todellakin surkea erottamaan vasemman ja oikean toisistaan. Se ei vaan ole koskaan luonnistunut.. Aina pitää miettiä VOLVOa, jossa V on vasemmalla ja O oikealla.. Mutta onhan se nyt ihan älyttömän noloa. Toinen voisi olla se, että teen superpaljon töitä (itse asiassa melkeinpä kaiken valveillaoloajan), mutta eihän se aina ihan tehokkainta mahdollista ajankäyttöä ole. Siihen on tultava muutos tai muuten loppuu happi liian aikaisin.. Kolmas huono puoli on se, että en osaa näytellä yhtään, jos olen jostain asiasta erimieltä. Se on vaan kakistettava ulos, rehellisesti ja suoraan. Ja siitä ei kyllä aina tule kehuja.. Varsinkaan, jos kuuleva osapuoli on heikolla itsetunnolla varustettu, usein vähän vanhempi herrahenkilö ja argumentoinnin aihe on jokin ammatillinen issue. Itse asiassa silloin minulla ei usein ole suodatinta laisinkaan, koska osittain myös ärsyynnyn näistä Besser-Wissereistä, varsinaisista kaikkien alojen asiantuntijatyypeistä, joitten kanssa ei ole hyväksyttävää olla eri mieltä.

Olishan noita näköjään vaikka kuinka paljon, jos niitä alkaisi (lue: kehtaisi) luetella.

Muutama sananen vielä näistä kuvista. Niissä on siis tämänhetkiset suosikkiasusteet tosiaan kuvattuna. Tykkään myös superpaljon tuosta neulehameesta, joka on vaan niin ihana päällä - ei paina eikä purista mistään kun on sellaista tukevaa neuletta. Se on Oasiksen ihan uusinta mallistoa ja löytyy verkkokaupasta täältä näin, klik. Halusin sen pariksi yhdistää vähän maskuliinisemmat Dr. Martinsin army -henkiset rouheat saappaat, jotka muuten ostin Kauppakeskus Redin Carlssonin liikkeestä avajaispäivänä -30% alehintaan. Vihdoinkin sain ne, kun olen suunnitellut jo pitkään niiden hankintaa ja vieläpä hyvään alennushintaan. Voi että miten hyviä löytöjä Redistä tekikään näin avajaisviikonlopun aikana, toivottavasti pääsitte hyödyntämään!

Mitäköhän vielä.. No, tulihan sitä tässäkin. Kummasti se tyhjä taulu täyttyy, kun vaan aloittaa :) Kuullaan taas - energistä uutta viikkoa sulle toivottaen!

Laukku: Chanel Boy
Kello: Fitbit Versa*
Saappaat: Dr. Martens
Hame: Charlotte Neulehame (koko S), Oasis (klik)

* Fitbit Versa saatu PR-näytteenä

Charlotte Neulehame, Oasis Finland
Charlotte Neulehame, Oasis Finland
Charlotte Neulehame by Oasis Finland
Charlotte Neulehame by Oasis Finland
Dr. Martens Boots, Business Woman Helsinki

Seuraa blogiani:

Koulutyttö -look

8.9.2018

Terveisiä täältä Itä-Suomesta anoppilasta. Tänään on lauantai ja kuvatkin on noin tunti sitten otettuja eli tuoreilla terveisillä ollaan liikkeellä.

Keli on täälläkin edelleen tosi lämmin, lähes kesäinen. Muut lähtivät mökille (joka on tuossa viiden kilometrin päässä) saunomaan ja uimaan, ja minä jäin tänne anoppilaan kirjoittamaan tätä postausta. Syystä että olen ihan järkyttävän kovassa flunssassa, huoh. Me yleensä juostaan mun miehen kanssa se matka, mutta tällä kertaa en uskalla, vaikka mieli tekisi. Kuvien ottaminenkin tuotti hiukka tuskaa, kun silmät vuotaa ja nenä on punainen kuin jouluporolla.

Viime postaukseen liittyen (eli tähän klik) kiitos kaikille ennakkovarauksen tehneille. Niitä on tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Aikaa on vielä maanantaihin saakka ja sen jälkeen se mahdollisuus sulkeutuu. Keskiviikkona sitten Showroomilla, mutta lue tosiaan speksit edellisestä postauksesta.

Minulta muuten kysytään usein, että mikä on tähän mennessä ollut yllättävintä yritystoiminnassa, kun olen kertonut, että olen tehnyt varmasti kaikki mahdolliset virheet, jotka aloittelija voi tehdä. Tai ainakin tuntuu siltä.. Se on nimittäin se, että business-to-business -markkinoilla ei voi oikein luottaa kehenkään tai mihinkään. Siis niin, että voisi kuvitella, että joku muu taho tai yhteistyökumppani olisi aidosti ja oikeasti kiinnostunut minun yrityksen toiminnasta. Jokainen on lähtökohtaisesti kiinnostunut vaan omastaan ja tavoittelee ainoastaan sen parasta. Älä edes kuvittele mitään muuta! Olen itse toiminut aikaisemmin oikeastaan pelkästään business-to-consumer -markkinoilla, jossa ei todellakaan voi sumuttaa, koska kuluttajansuoja on niin vahva. (Kuluttajansuojahan ei koske niitä tilanteita, kun yritykset asioivat keskenään - tätä ei yllättävän usein ymmärretä.) Tälläkin hetkellä minulla on yksi iso laatikko jossain kadoksissa Lontoon ja Helsingin välillä, eikä siitä ole (minun lisäkseni) kiinnostunut yksikään taho - ei lähettäjä, eikä kuljetusfirma. Saan joka suunnalta eri tietoa, mihin pitää olla yhteydessä ja tuntuu, että minä olen se syypää, että näin on käynyt. Kaiken huippu oli se, kun tämä kuljetusfirma oli sitä mieltä, että minun lasku on myöhässä (totta, näin kyllä on), vaikka ovat (helv...tti soikoon) hukanneet koko paketin! Enhän minä sellaista suostu maksamaan, hitto soikoon! Ja nyt sitten selvittämään, että miten tämä korvausprosessi oikein pitäisi hoitaa.. Kun olisi niin paljon tärkeämpääkin puuhaa.. Yrittäjän arkea puuh!

Oli kyllä tosi ihanaa tulla tänne Itäiseen Suomeen pienelle lomareissulle ja ottaa vähän etäisyyttä Helsinkiin ja hiukka kaoottiseen arkeen. Ai niin ja ensi viikon perjantaina meidän pikku pariisitarkin saapuu takaisin kotiin. Kesä meni hujauksessa, eikä me valitettavasti päästy kertaakaan käymään hänen luonaan Pariisissa. Arvaatteko miksi! No siksi, kun hän ei halunnut! Hän totesi, että hänellä on niin paljon uusia ihania ystäviä ympäri maailmaa, että hän ei yksinkertaisesti raaski "uhrata" aikaansa meille. Ymmärrän hyvin, totta kai <3 Mennään syksymmällä käymään yhdessä Pariisissa, kun hänkin on täällä takaisin.

Asusta vielä muutama sana. Nyt kun kelit on viilenneet sitten intiaanikesän, tekee mieli laittaa jotain lämmikettä mekon päälle. Ja tietysti myös ihan vaihtelun tähden. Harvard College -paidan alla on tämä Ditsy Kukkamekko (klik). Se on tismalleen samanmallinen kuin aikaisemmin postaamani tämä mekko. Tuo Harvard University -paita on puolestaan miehen tuliainen minulle, kun hän oli työnsä puolesta vierailulla Harvardin Yliopistossa. Halusin nimenomaan tämmöisen paidan, se on jotenkin niin cool :)

Jatkan nyt taas parantelua - näkisittepä mun silmät, jotka vuotaa solkenaan.. Mukavaa viikonlopun jatkoa just Sulle <3

Business Woman Helsinki
Mekko: Oasis, Ditsy Kukkamekko (klik) - koko 36
College: Tuliainen Harvard Universitystä
Kengät: Adidas Gazelle (klik nämä näin)*
Laukku: Oasis, Steffi Satchel (klik)

*Mainoslinkki

Business Woman Helsinki
Steffi Satchel Laukku, Oasis Finland


Seuraa blogiani:
© Business Woman. All rights reserved. Designed with Happy days.